UKK:n maanpetoksellinen toiminta

Santeri_Alkio

Aarno Laitinen kirjoitti tässä taannoin jälleen kerran erinomaisesti Iltalehdessä.

Tässä pieni ote Laitisen tekstistä.

"Huvittavaa on toisen maailmansodan aikaisten maanpetturien, kommunistien käpykaartilaisten, yritys luoda itsestään suuria isänmaan sankareita. Nämä käpykaartilaiset, jotka saivat muutaman junan suistetuksi kiskoiltaan ja katkotuksi joitakin sähkölinjoja, kutsuvat itseään vastarintaliikkeeksi. Mikä ihmeen "vastarintaliike" on sellainen, joka suurvallan hyökätessä asettuu sen puolelle ja taistelee omaa kansaansa vastaan.

Tämä käpykaartilaisten "vastarintaliike" pitää vieläkin juhlia, joissa nuorkommunistit käyvät palvomassa isänmaan pettureita."

"Viime viikolla tuhottiin taas yksi sprengtportenilais-kekkoslainen myytti, kun tohtorit Lasse Lehtinen ja Hannu Rautkallio todistivat kirjassaan "Kansakunnan sijaiskärsijät", että sotasyyllisyysoikeudenkäynnit eivät suinkaan lähteneet Neuvostoliiton vaatimuksista, vaan sen käynnistivät oikeusministeri Urho Kekkonen ja kommunistit.

Kekkonen sai puijatuksi pääministeri J. K. Paasikiven sotasyyllisyysoikeudenkäyntien taakse vetoamalla siihen, että liittoutuneiden valvontakomission johtaja Andrei Zdanov uhkaa viedä sotasyylliset Neuvostoliittoon tuomittaviksi. Uudet venäläiset arkistot paljastavat, että uhkailu oli Kekkosen oma bluffi. Hän oli itse keksinyt pelotella suomalaisia sillä että Ryti, Tanner ja kumppanit viedään maasta ja teloitetaan."

Kun arkistot nyt vihdoin ovat avautuneet, nähdään millainen kätyri tuo Kekkonen todellisuudessa oli.

Kekkosesta paljon kirjoittanut satusetä-tohtori Juhani Suomi on käärmeissään, kun totuus tulee esille hänen huolella rakentamansa sankaritaruston sijasta.

35

1310

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vihdoinkin asiaa

      ja kiitos tästä. Kekkonen oli tyranni vailla vertaansa.

    • aloitteellisuus

      Kekkonen oli poliitikkona poikkeuksellinen nimenomaan aloitteellisuutensa vuoksi. Hänellä oli kyky nähdä ongelmat siellä missä ne eivät vielä olleet syntyneetkään, ja ottamalla aloite käsiinsä mainipuloida tilanne niin että se pysyi hänen hanskoissaan. Jos hän olisi jäänyt odottelemaan ongelmien puhkeamista, niitä olisi ollut vaikeaa tai mahdotontakin hallita.

      Tällainen aloitteentekijän kyky oli Kekkoselle tyypillinen koko hänen poliittisen uransa ajan. Sitä on erilaisissa kommentaareissa nimitetty eri nimillä, milloin kärsimättömyydeksi milloin tylsäjärkisten jälkiherännäisten siipeilijöidemme Lehtisen ja Rautkallion tavoin vehkeilyksi. Ne joilla on psykologista silmää ja historiallista tilannetajua eivät tulkitse Kekkosen ominaislaatua väärin.

      Juhani Suomi kertoo Koiviston alkuajoista, että Koivisto yritti tietoisesti omia tämän kekkosen aloitteellisuuden ja siksi esim. esitti YYA-sopimuksen jatkamista heti ensimmäisellä vierailullaan N-liittoon. Yleisesti ottaen Koivisto ei pystynyt omimaan Kekkosen jalanjälkiä. Esimerkiksi tuo kyky puuttua ongelmiin ennen niiden syntymistä on varmaan synnynnäistä, eikä sitä pysty oppimaan. Koivisto toki teki presidenttinä mammuttiluokan virheitä muistakin syistä kuin vain ylläpitäessään synnynnäistä syrjäänvetäytyjän rooliaan.

      • Känä

        Esko Tuhoahon hallituksessa KEPU loi itse kriisejä ja sitten muka ratkaisi ne.

        Väykky on varmaan mannertenvälisen nahjuksen Matti Vanhasen hallituksessa konsultoimassa tästä asiasta.

      • hätätilahallitus
        Känä kirjoitti:

        Esko Tuhoahon hallituksessa KEPU loi itse kriisejä ja sitten muka ratkaisi ne.

        Väykky on varmaan mannertenvälisen nahjuksen Matti Vanhasen hallituksessa konsultoimassa tästä asiasta.

        Esko Tuhoahon - Iiro Viinasen hallituksen kriisit oli luonut Mauno Koivisto masinoimalla rahataloudellisen ekspansion, joka päättyi siihen etteivät halvoilla lainadollareilla puhalletut arvokuplat kestäneet. Tuhoahon ja Viinasen roolit olivat erilaiset vain siksi että Tuhoaho on teflonpintainen ölypoliitikko, joka nauttii vain valtapelaamisesta, kun taas Viinanen on vakaumuksen mies jonka mielestä köyhät ovat kurjuutensa ansainneet.

        Väyrynen on narsisti, jolla ei ole todellisuudentajua. Hän on aina siellä minne katseet kääntyvät. Ja jos hän ei pääse paistattelemaan, se on lehdistön vika.

    • oivahärkönen

      ... tuomittavaksi oli jo kirjattu Pariisin rauhnasopimukseen ja neukkulähetystö piti tarkoin silmällä, että niin tapahtuu. Kekkos-kaunaiset jälkiviisastelijat Lehtinen ja Rautkallio perustavat väitteensä siihen, että Kekkonen oma-alotteisesti hoiti homman, koska eivät ole löytäneet arkistosta, että Stalin olisi vaatinut Suomen sotasyyllisten tuomitsemista. Eivät he ole kyllä löytäneet, että olisi sen kieltänytkään.

      Ei Stalinin enää tarvinnut puuttua asiaan, hän oli päättänyt jo yhdessä muiden liittoutuneiden johtajien kanssa hävinneiden sotasyyllisten tuomitsemisesta ja N-liiton hallintokoneisto hoiti moisen asian enemmittä puheitta.

      Kekkonen ja Paasikivi toimivat vain asian hoitamiseksi ripeästi, että oikeudenkäynti voitiin käydä Suomessa. Neukut nonesti jo uhkailivat, ellei ala tapahtua, syytetyt viedään N-liittoon tuomittavaksi. Saksan syylliset tuomittiin Nurnbergissä ja kuolemantuomiot olivat yleisiä.

      • palttoo kääntyi, viuhviuh

        Kekkonen hommasi puoluetoverinsakin syyllisten listalle.

      • Mielipidepankki

        Oiva kirjoittaa nyt ihan ikiomaa historiaansa, omia kepulaisia valveuniaan. Oivan kirjoitus osoittaa, että häneltä on mennyt ajan taju tyystin.

        Oiva siis sanoo, että sotasyyllisten vaatiminen tuomittavaksi oli kirjattu Pariisin rauhansopimukseen ja että neukkulähetystö piti tarkoin silmällä, että niin tapahtuu. Nyt tulee sitten Oivalle pieni yllätys. Pariisin rauhasopimus solmittiin 10.2.1947. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti päättyi noin puolitoista vuotta aiemmin eli 15.11.1945. Oivan mukaan neukkulähestystö osasi siis tarkoin pitää huolta jo puolitoistavuotta ennen rauhansopimuksen solmimista sen täytäntöönpanosta.

        Sotasyyllisten tuomitseminen ei perustu myöskään välrauhansopimukseen, johon Oiva seuraavaksi ehkä vetoaisi. Se tosin solmittiin ennen sotasyyllisoikeudenkäyntiä 19.4.1944, mutta siinä ei puhuttu halaistua sanaa sotaansyyllisten tuomitsemisesta. Sopimus sisälsi mainintoja ainoastaan sotarikoksiin syyllisten saattamaiseksi tuomioistuimen eteen.

        Näin ollen sotasyyllisyysoikeudenkäynti perustui joko venäläisten tai suomalaisten omaan aloitteeseen. Välirauhansopimukseen sen paremmin kuin Pariisin rauhansopimukseen se ei perustunut. Käytettävissä olevan tiedon valossa aloitteellisia asiassa olivat ainakin kotikommunistimme. Lehtisen ja Rautkallion mukaan myös Kekkosen aloitteellisuus asian edetessä oli varsin tuntuvaa. Kukkosen ja Reinikan nimet eivät edes sisältyneet kotikommunistien eikä venäläisten vaatimuslistalle. Näiden kahden nimen mukaansaattaminen on ollut pelkästään Kekkosen aloitteellisuuden varassa.

        Olen kyllä sitä mieltä, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti olisi jouduttu käymään riippumatta siitä, mikä on Kekkosen rooli asiassa. Kotikommunistit olivat tässä äänekkäinä ja se ääni kuului myös Moskovaan.

        Toivoisi kuitenkin, että Oiva edes pintapuolisesti perehtyisi asioihin eikä kirjoittaisi aivan kepulaista puutaheinää.

      • Mielipidepankki

        Oivan vertaus Saksan sotarikosoikeudenkäynteihin ja niissä annettuihin tuomioihin on täysin virheellinen. Saksalaisia ei tuomittu sotaan syyllisinä, vaan sotarikoksista. Nurnbergin oikeudenkäynnissä ei siis sovellettu mitään jälkikäteen laadittu lainsäädäntöä vaan voimassa olevaa kansainvälistä oikeutta kuten Geneven sopimusta. Suomessa ei sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetty eikä tuomittu sotarikoksista. Oikuedenkäynti perustui täysin taannehtivasti laadittuun lainsäädäntöön eli syytettyjen teot määriteltiin rikoksiksi vasta sen jälkeen, kun teot oli tehty.

        Jos näitä suomalaisia olisi syytetty ja tuomittu sotarikoksista, tuomiot olisivat luultavasti olleetkin paljon ankarampia eikä suomalaista tuomioistuinta olisi luultavasti siinä tapauksessa päästetty ratkaisemaan asiaa.

      • asiat sekaisin
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Oiva kirjoittaa nyt ihan ikiomaa historiaansa, omia kepulaisia valveuniaan. Oivan kirjoitus osoittaa, että häneltä on mennyt ajan taju tyystin.

        Oiva siis sanoo, että sotasyyllisten vaatiminen tuomittavaksi oli kirjattu Pariisin rauhansopimukseen ja että neukkulähetystö piti tarkoin silmällä, että niin tapahtuu. Nyt tulee sitten Oivalle pieni yllätys. Pariisin rauhasopimus solmittiin 10.2.1947. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti päättyi noin puolitoista vuotta aiemmin eli 15.11.1945. Oivan mukaan neukkulähestystö osasi siis tarkoin pitää huolta jo puolitoistavuotta ennen rauhansopimuksen solmimista sen täytäntöönpanosta.

        Sotasyyllisten tuomitseminen ei perustu myöskään välrauhansopimukseen, johon Oiva seuraavaksi ehkä vetoaisi. Se tosin solmittiin ennen sotasyyllisoikeudenkäyntiä 19.4.1944, mutta siinä ei puhuttu halaistua sanaa sotaansyyllisten tuomitsemisesta. Sopimus sisälsi mainintoja ainoastaan sotarikoksiin syyllisten saattamaiseksi tuomioistuimen eteen.

        Näin ollen sotasyyllisyysoikeudenkäynti perustui joko venäläisten tai suomalaisten omaan aloitteeseen. Välirauhansopimukseen sen paremmin kuin Pariisin rauhansopimukseen se ei perustunut. Käytettävissä olevan tiedon valossa aloitteellisia asiassa olivat ainakin kotikommunistimme. Lehtisen ja Rautkallion mukaan myös Kekkosen aloitteellisuus asian edetessä oli varsin tuntuvaa. Kukkosen ja Reinikan nimet eivät edes sisältyneet kotikommunistien eikä venäläisten vaatimuslistalle. Näiden kahden nimen mukaansaattaminen on ollut pelkästään Kekkosen aloitteellisuuden varassa.

        Olen kyllä sitä mieltä, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti olisi jouduttu käymään riippumatta siitä, mikä on Kekkosen rooli asiassa. Kotikommunistit olivat tässä äänekkäinä ja se ääni kuului myös Moskovaan.

        Toivoisi kuitenkin, että Oiva edes pintapuolisesti perehtyisi asioihin eikä kirjoittaisi aivan kepulaista puutaheinää.

        Mene vaikka Jukka Tarkan kotisivulle ja tutustu historiallisiin faktoihin niin asiat selviävät itsellesikin.

        http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/historia.htm

      • keputyyliin...

        Aika velikulta tuo Oiva.

        Neuvostoliitossa oli aikanaan oma tapansa kirjoittaa historiaa. Onkohan näillä kepu-uskovaisilla myös joku oma tietolähteensä josta he ammentavat kirjoituksiinsa näitä tulkintoja. Totuuden suhteen ne ovat samantasoisia neúkkuhistorian kanssa.

      • cxftyh

        Keskittyisit kattoristikoiden jänneväleihin aikasi kuluksi.

      • Mielipidepankki
        asiat sekaisin kirjoitti:

        Mene vaikka Jukka Tarkan kotisivulle ja tutustu historiallisiin faktoihin niin asiat selviävät itsellesikin.

        http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/historia.htm

        Voisitko sanoa, missä kohdin Tarkan kertomat faktat ovat ristiriidassa omieni kanssa. Kertooko Tarkka jossain, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti perustui sen jälkeen solmittuun Pariisin rauhansopimukseen tai aiemmin solmittuun välirauhansopimukseen? Sanoin, että sotaansyyllisten tuomitsemisen aloite oli lähtöisin joko Suomesta tai NL:sta. Itse idea oli lähtenyt jo aiemmin Englannista ja länsiliittoutuneiden parista. Tarkan mukaanhan NL piti yllä tiukempaa oikeudenmukaisuuslinjaa kuin Englanti, joka oli valmis teloituttamaan suuren määrän saksalaisia ilman mitään oikeudenkäyntiä.

      • Urho-palkinto

        Täytyy tosiaan tuntea historiaa, että pystyy valehtelemaan noin uskottavasti.

      • johtopäätös
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Voisitko sanoa, missä kohdin Tarkan kertomat faktat ovat ristiriidassa omieni kanssa. Kertooko Tarkka jossain, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti perustui sen jälkeen solmittuun Pariisin rauhansopimukseen tai aiemmin solmittuun välirauhansopimukseen? Sanoin, että sotaansyyllisten tuomitsemisen aloite oli lähtöisin joko Suomesta tai NL:sta. Itse idea oli lähtenyt jo aiemmin Englannista ja länsiliittoutuneiden parista. Tarkan mukaanhan NL piti yllä tiukempaa oikeudenmukaisuuslinjaa kuin Englanti, joka oli valmis teloituttamaan suuren määrän saksalaisia ilman mitään oikeudenkäyntiä.

        oli että Suomen oli pakko järjestää oikeudenkäynti siten lopputulos voitiin pitää omissa käsissä. Paasikivi antoi käskyn ja Kekkonen toteutti.

      • Mielipidepankki
        johtopäätös kirjoitti:

        oli että Suomen oli pakko järjestää oikeudenkäynti siten lopputulos voitiin pitää omissa käsissä. Paasikivi antoi käskyn ja Kekkonen toteutti.

        Enkös minä sitten sanonut ihan samaa. Jos katsot vielä kirjoitustani, siellä seisoo, ettei oikeudenkäynniltä olisi voitu välttyä, olipa Kekkosen rooli siinä mikä hyvänsä. Mikä tässä ny oikein mättää?

        Paasikivi ei kylläkään ollut minkään käskyn antajana, vaan häntä pikemminkin käännytettiin asian taakse.

      • oheenlyönti
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Enkös minä sitten sanonut ihan samaa. Jos katsot vielä kirjoitustani, siellä seisoo, ettei oikeudenkäynniltä olisi voitu välttyä, olipa Kekkosen rooli siinä mikä hyvänsä. Mikä tässä ny oikein mättää?

        Paasikivi ei kylläkään ollut minkään käskyn antajana, vaan häntä pikemminkin käännytettiin asian taakse.

        Kai tuossa nyt se mättää, että tässä yhteydessä täytyisi sanoa selvästi ääneen, ettei Kekkosen aloitteellisuudesta voi vetää yhtäläisyysmerkkejä hänen moraaliseen kelvottomuuteensa. Aloitteellisuus voidaan nähdä erilaisissa konteksteissa, ja sen tulkitseminen todistuskappaleena huonosta moraalisesta kunnosta on paitsi huonoa historiointia (ihan loka-laitistasoista tosiaan) myös ihan palikkatason ajattelua.

        Mitä Nürnberbin oikeudenkäyntiin tulee, käsittääkseni asia voidaan nähdä niin että se oli uraauurtava, eikä siis voida sanoa siellä tapahtuneen perustuneen pelkästään aiemmin olemassaolleisiin periaatteisiin.

      • (sensuroitu)
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Oiva kirjoittaa nyt ihan ikiomaa historiaansa, omia kepulaisia valveuniaan. Oivan kirjoitus osoittaa, että häneltä on mennyt ajan taju tyystin.

        Oiva siis sanoo, että sotasyyllisten vaatiminen tuomittavaksi oli kirjattu Pariisin rauhansopimukseen ja että neukkulähetystö piti tarkoin silmällä, että niin tapahtuu. Nyt tulee sitten Oivalle pieni yllätys. Pariisin rauhasopimus solmittiin 10.2.1947. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti päättyi noin puolitoista vuotta aiemmin eli 15.11.1945. Oivan mukaan neukkulähestystö osasi siis tarkoin pitää huolta jo puolitoistavuotta ennen rauhansopimuksen solmimista sen täytäntöönpanosta.

        Sotasyyllisten tuomitseminen ei perustu myöskään välrauhansopimukseen, johon Oiva seuraavaksi ehkä vetoaisi. Se tosin solmittiin ennen sotasyyllisoikeudenkäyntiä 19.4.1944, mutta siinä ei puhuttu halaistua sanaa sotaansyyllisten tuomitsemisesta. Sopimus sisälsi mainintoja ainoastaan sotarikoksiin syyllisten saattamaiseksi tuomioistuimen eteen.

        Näin ollen sotasyyllisyysoikeudenkäynti perustui joko venäläisten tai suomalaisten omaan aloitteeseen. Välirauhansopimukseen sen paremmin kuin Pariisin rauhansopimukseen se ei perustunut. Käytettävissä olevan tiedon valossa aloitteellisia asiassa olivat ainakin kotikommunistimme. Lehtisen ja Rautkallion mukaan myös Kekkosen aloitteellisuus asian edetessä oli varsin tuntuvaa. Kukkosen ja Reinikan nimet eivät edes sisältyneet kotikommunistien eikä venäläisten vaatimuslistalle. Näiden kahden nimen mukaansaattaminen on ollut pelkästään Kekkosen aloitteellisuuden varassa.

        Olen kyllä sitä mieltä, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti olisi jouduttu käymään riippumatta siitä, mikä on Kekkosen rooli asiassa. Kotikommunistit olivat tässä äänekkäinä ja se ääni kuului myös Moskovaan.

        Toivoisi kuitenkin, että Oiva edes pintapuolisesti perehtyisi asioihin eikä kirjoittaisi aivan kepulaista puutaheinää.

        Mpp pani Oivalle eteen melkoiset rätingit.

      • Mielipidepankki
        oheenlyönti kirjoitti:

        Kai tuossa nyt se mättää, että tässä yhteydessä täytyisi sanoa selvästi ääneen, ettei Kekkosen aloitteellisuudesta voi vetää yhtäläisyysmerkkejä hänen moraaliseen kelvottomuuteensa. Aloitteellisuus voidaan nähdä erilaisissa konteksteissa, ja sen tulkitseminen todistuskappaleena huonosta moraalisesta kunnosta on paitsi huonoa historiointia (ihan loka-laitistasoista tosiaan) myös ihan palikkatason ajattelua.

        Mitä Nürnberbin oikeudenkäyntiin tulee, käsittääkseni asia voidaan nähdä niin että se oli uraauurtava, eikä siis voida sanoa siellä tapahtuneen perustuneen pelkästään aiemmin olemassaolleisiin periaatteisiin.

        Sanoin nimenomaan, että oikeudenkäynti olisi pantu vireille Kekkosesta riippumatta. Se tarkoittaa, että Kekkonen oli vain välttämätön lenkki ketjussa, jonka olisi voinut korvata joku toinen yhtäläistä suhteellisuudentajua omannut henkilö.

        Kuitenkin on yksi asia, missä Kekkonen oli ylialoitteellinen ja siinä voidaan nähdä moraalisen paheksunnan aihetta. Kekkosen toimesta tuomittujen listalle kaivettiin lisää muutama kaveri ja siinä voi hyvällä syyllä kysyä, että minkä motiivin voimalla.

      • sorry.....
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Sanoin nimenomaan, että oikeudenkäynti olisi pantu vireille Kekkosesta riippumatta. Se tarkoittaa, että Kekkonen oli vain välttämätön lenkki ketjussa, jonka olisi voinut korvata joku toinen yhtäläistä suhteellisuudentajua omannut henkilö.

        Kuitenkin on yksi asia, missä Kekkonen oli ylialoitteellinen ja siinä voidaan nähdä moraalisen paheksunnan aihetta. Kekkosen toimesta tuomittujen listalle kaivettiin lisää muutama kaveri ja siinä voi hyvällä syyllä kysyä, että minkä motiivin voimalla.

        Sakkipelissä on mahdollista suorittaa sotilaalla avaussiirto, jolloin saa ottaa kaksi askelta normaalin yhden sijasta. Jos kuitenkin tuolloin kuljetaan sellaisen ruudun yli, joka on vastustajan uhkaama, vastustaja voi niin halutessaan lyödä sotilaan tuosta väliruudusta. Tämä on kaiketi ns. ohestalyönti.

        Aloitteellisuudessa on oltava taitava. Kekkonen oli. Poliittinen maailmanhistoria (juu, luit oikein: maailman- ei Suomen historia) tuntee harvoja sellaisia aloitteiden varassa tehtyjä onnistuneita operaatioita kuin ns. noottikriisi. Konfliktintutkijat esitelmöivät siitä oppikirjaesimerkkinä ns. negatiivisesta eskalaatioaskeleesta. Operaation mittasuhteet eivät siis olleet minkään paikallisottelun tasolla.

      • Valkoinen moukka
        sorry..... kirjoitti:

        Sakkipelissä on mahdollista suorittaa sotilaalla avaussiirto, jolloin saa ottaa kaksi askelta normaalin yhden sijasta. Jos kuitenkin tuolloin kuljetaan sellaisen ruudun yli, joka on vastustajan uhkaama, vastustaja voi niin halutessaan lyödä sotilaan tuosta väliruudusta. Tämä on kaiketi ns. ohestalyönti.

        Aloitteellisuudessa on oltava taitava. Kekkonen oli. Poliittinen maailmanhistoria (juu, luit oikein: maailman- ei Suomen historia) tuntee harvoja sellaisia aloitteiden varassa tehtyjä onnistuneita operaatioita kuin ns. noottikriisi. Konfliktintutkijat esitelmöivät siitä oppikirjaesimerkkinä ns. negatiivisesta eskalaatioaskeleesta. Operaation mittasuhteet eivät siis olleet minkään paikallisottelun tasolla.

        http://www.uta.fi/jarjestot/moukat/alkeet/ohestalyonti.html

    • puhdisti pöydän
    • aivan dorga

      katoppa mistä täällä pitäisi keskustella !!!!!

    • Koko roska esiin

      Petturien historia

      3.11.2005 22:27

      http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200511033688689_ko.shtml

      Koulun historian kirjat voisi heittää takkaan ja polttaa, sillä ne on jouduttu moneen kertaan kirjoittamaan uudelleen. Yksi yhtenäinen piirre koulun valheellisessa historianopetuksessa oli: miten erilaisista isänmaan pettureista on jälkikäteen tehty suuria sankareita.

      Esimerkiksi Anjalan liiton nimellä kulkeva upseerikapina 1788 oli tyypillinen maanpetturien hanke, jolle haettiin vihollisen, Venäjän keisarinnan Katariina II:n tukea. Yksi tämän maanpetturijoukon kärkinimiä oli Göran Magnus Sprengtporten, joka sittemmin palveli Venäjää ja taisteli omaa kansaansa vastaan. Kun hän haavoittui Porrassalmen taistelussa oman entisen joukko-osastonsa Savon prikaatin luodeista, jäi historiankirjoihin hänen sanontansa: "Omat koirat purivat."

      sprengtporten olisi ehkä jäänyt historian roskatynnyriin, ellei häntä olisi tarvinnut kaivaa esiin eräänlaisena varhaisempien aikojen Paasikiven-Kekkosen linjan luojana, esi-Kekkosena. Viime vuosikymmeninä julkaistiin lukematon määrä ylistäviä kirjoja Sprengtportenista ja jokainen Kekkosen suosioon pyrkivä historioitsija yritti sujauttaa jotakin myönteistä hänestä kirjaansa.

      Koulukirjoissa ylistettiin myös Porvoon valtiopäiviä vuonna 1809. Kun talonpojat vielä taistelivat maahan tunkeutuneita venäläisiä joukkoja vastaan Savossa ja Pohjanmaalla, aatelisto ja papisto mateli keisari Aleksanteri I:n edessä Porvoossa ja vannoi hänelle uskollisuutta, kun tämä päätti julistaa Suomen kansakuntien joukkoon ja säilyttää maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen oikeudet.

      "Säätyjen oikeudet" pantiin tosin naftaliiniin, sillä yli 50 vuoteen säätyjä ei kutsuttu koolle. Kansakunnalla ei ollut omaa rahaa ja kaikki tärkeät asiat päätettiin Pietarissa. Kansan kielellä ei saanut julkaista juuri muuta kuin raamatun lauseita ja mehiläisenhoito-ohjeita.

      entäs tämä itsenäisyystaistelu 1918? Pietarin bolshevikit yllyttivät punikkeja kaappaamaan vallan ja liittymään Venäjään. Avuksi annettiin joukkoja ja aseita. Valkoiset hakivat miehiä ja aseita Saksasta ja Ruotsista. Saksasta valittiin jo kuningaskin. Varsinainen maanpetturien sota.

      Huvittavaa on toisen maailmansodan aikaisten maanpetturien, kommunistien käpykaartilaisten, yritys luoda itsestään suuria isänmaan sankareita. Nämä käpykaartilaiset, jotka saivat muutaman junan suistetuksi kiskoiltaan ja katkotuksi joitakin sähkölinjoja, kutsuvat itseään vastarintaliikkeeksi. Mikä ihmeen "vastarintaliike" on sellainen, joka suurvallan hyökätessä asettuu sen puolelle ja taistelee omaa kansaansa vastaan.

      Tämä käpykaartilaisten "vastarintaliike" pitää vieläkin juhlia, joissa nuorkommunistit käyvät palvomassa isänmaan pettureita.

      viime viikolla tuhottiin taas yksi sprengtportenilais-kekkoslainen myytti, kun tohtorit Lasse Lehtinen ja Hannu Rautkallio todistivat kirjassaan "Kansakunnan sijaiskärsijät", että sotasyyllisyysoikeudenkäynnit eivät suinkaan lähteneet Neuvostoliiton vaatimuksista, vaan sen käynnistivät oikeusministeri Urho Kekkonen ja kommunistit.

      Kekkonen sai puijatuksi pääministeri J. K. Paasikiven sotasyyllisyysoikeudenkäyntien taakse vetoamalla siihen, että liittoutuneiden valvontakomission johtaja Andrei Zdanov uhkaa viedä sotasyylliset Neuvostoliittoon tuomittaviksi. Uudet venäläiset arkistot paljastavat, että uhkailu oli Kekkosen oma bluffi. Hän oli itse keksinyt pelotella suomalaisia sillä että Ryti, Tanner ja kumppanit viedään maasta ja teloitetaan.

      • panssarinyrkki

        Loka-Laitinenko nyt otetaan historian todentietäjäksi. Laitinen on Lasse Lehtisen sökökaveri ja kirjoittaa samaa demaritotuutta.

      • Kepuhistoria haisee
        panssarinyrkki kirjoitti:

        Loka-Laitinenko nyt otetaan historian todentietäjäksi. Laitinen on Lasse Lehtisen sökökaveri ja kirjoittaa samaa demaritotuutta.

        Kun ei kepuoiva oikein vakuuta, on pakko ottaa joku selväpäisempi tulkitsemaan historiaa.

    • Punikit vähenee

      Suomesta.

    • JormaKKorhonen

      Tein itsekin avauksen Kekkosesta (tuossa alempana) mutta kepulaiset siellä kyllä ovat debatoineet vain minusta - lienen siis heille tärkeämpi kuin Kekkonen. Joku on kuitenkin käyttänyt myös ihan asiallisen puheenvuoron, ja kommenntini sellaiseen heitän tähänkin:

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000025588352

      • erehtynyt

        >> Tein itsekin avauksen Kekkosesta


        Et tehnyt. Jutuillasi ei ole sitä ominaisuutta että ne kertoisivat jostain muusta kuin itsestäsi.

        Se on myös yleinen sääntö. Kukaan ei ymmärrä historiasta eikä ennen eläneiden ihmisten tekemisistä sen enempää kuin mihin oman itseymmärryksen rajat yltävät. Ja tässä suhteessa sinä olet aivan poikkeuksellisen rajoittunut ihminen.

      • JormaKKorhonen
        erehtynyt kirjoitti:

        >> Tein itsekin avauksen Kekkosesta


        Et tehnyt. Jutuillasi ei ole sitä ominaisuutta että ne kertoisivat jostain muusta kuin itsestäsi.

        Se on myös yleinen sääntö. Kukaan ei ymmärrä historiasta eikä ennen eläneiden ihmisten tekemisistä sen enempää kuin mihin oman itseymmärryksen rajat yltävät. Ja tässä suhteessa sinä olet aivan poikkeuksellisen rajoittunut ihminen.

        ...koeta ymmärtääkin lukemasi, niin ehkä tajuat, että avauksessa puhun koko ajan Urho Kekkosesta, en Jorma Korhosesta. Älä sekoita vastineisiin, joissa kepulaiset pikkupaskiaiset kyllä puhuvat vain minusta.


        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000025579245

    • Näkökulma

      Jos Kekkonen oli sotasyyllisyys oikeudenkäyntien takana, niin se kyllä nostaa Kekkosen arvoa valtiomiehenä entisestään.

      Vain diktatorisesti johdetuissa valtioissa järjestetään näytösoikeudenkäyntejä ja jaetaan pikatuomioita.

      Tosiasiassa sotasyylliseten tuomitseminen perustui Zdanovin kirjeeseen Castrènille 19.10.1944. Kirjeessä valvontakomissio esitti luettelon henkilöistä, jotka olivat syyllisiä sotarikosten tekemiseen ja heidät siten tuli pidättää (osa henkilöitä oli nimetty jo aikaisemmin).

      Suomi sitoutui välirauhansopimuksen 13.pykälän mukaan yhteistoimintaan sotarikoksista syytettävien henkilöitten pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. Tähän sitoumukseen perustuen tuli k.o henkilöt pidättää.

      Jos nyt pidetään Kekkosta tai ihan ketä tahansa syyllisenä sotasyyllisten tuomitsemiseen laillisessa oikeuselimessä, puhutaan samalla oikeusvaltion periaatteita vastaan ja siis diktatuurin ja mielivallan puolesta.

      • Mielipidepankki

        Näitä henkilöitä ei suinkaan syytetty eikä tuomittu sotarikoksista. Välirauhansopimuksesta puhutaankin vain sotarikoksista. Juuri sen vuoksi tarvittiin taannehtivaa kotimaista lainsäädäntöä, missä määriteltiin sotatoimien aloittamiseen liittyvä toiminta rikolliseksi. Tässä siis vieritettiin sodan alkamisen syy suomalaisten niskoille ja tähän haettiin syyllisiä.

        Kekkonen toimi yleisiä oikeisperiaatteita vastaan ryhtymällä soveltamaan taannehtivaa lakia. Tämä tapahtui pakon edessä, joten Kekkosta ei minusta voi siitä moittia. Sen sijaan tuntuu kummalliselta, että syytetyiksi ja tuomiolle vedettiin lisäksi kaksi henkilö, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka, jotka eivät olleet venäläisten vaatimuslistalla. Tältä osin voi kysyä, mitkä olivat motiivit ja ketkä olivat aloitteellisia.

      • houkuttelevuus
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Näitä henkilöitä ei suinkaan syytetty eikä tuomittu sotarikoksista. Välirauhansopimuksesta puhutaankin vain sotarikoksista. Juuri sen vuoksi tarvittiin taannehtivaa kotimaista lainsäädäntöä, missä määriteltiin sotatoimien aloittamiseen liittyvä toiminta rikolliseksi. Tässä siis vieritettiin sodan alkamisen syy suomalaisten niskoille ja tähän haettiin syyllisiä.

        Kekkonen toimi yleisiä oikeisperiaatteita vastaan ryhtymällä soveltamaan taannehtivaa lakia. Tämä tapahtui pakon edessä, joten Kekkosta ei minusta voi siitä moittia. Sen sijaan tuntuu kummalliselta, että syytetyiksi ja tuomiolle vedettiin lisäksi kaksi henkilö, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka, jotka eivät olleet venäläisten vaatimuslistalla. Tältä osin voi kysyä, mitkä olivat motiivit ja ketkä olivat aloitteellisia.

        Samanlainen tulkintaoikaisu, joka tapahtuu siinä että kuvitellaan aloitteellisuuden sinänsä olevan todiste moraalisesta kelvottomuudesta, tapahtuu myös siinä että viitataan nimiin Kukkonen ja Reinikka ja ilman mitään koherenttia kokonaiskuvaa tulkitaan heidän mukaanvetämisensä merkiksi Kekkosen moraalisesta laadusta.

        Käsittääkseni Kukkonen ja Reinikka jäävät jokseenkin irrallisiksi tapauksiksi. On huonoa historiointia esittää että he todistavat jostain tietystä, niin kauan kun tällaiselle ei ole osoitettu todistusvoimaista historiallista sisältöä.

      • Näkökulma
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Näitä henkilöitä ei suinkaan syytetty eikä tuomittu sotarikoksista. Välirauhansopimuksesta puhutaankin vain sotarikoksista. Juuri sen vuoksi tarvittiin taannehtivaa kotimaista lainsäädäntöä, missä määriteltiin sotatoimien aloittamiseen liittyvä toiminta rikolliseksi. Tässä siis vieritettiin sodan alkamisen syy suomalaisten niskoille ja tähän haettiin syyllisiä.

        Kekkonen toimi yleisiä oikeisperiaatteita vastaan ryhtymällä soveltamaan taannehtivaa lakia. Tämä tapahtui pakon edessä, joten Kekkosta ei minusta voi siitä moittia. Sen sijaan tuntuu kummalliselta, että syytetyiksi ja tuomiolle vedettiin lisäksi kaksi henkilö, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka, jotka eivät olleet venäläisten vaatimuslistalla. Tältä osin voi kysyä, mitkä olivat motiivit ja ketkä olivat aloitteellisia.

        "Sotasyylliset" on termi Made in Finland. Valvontakomissio puhuu sotarikollisita.

        Mutta olet oikeassa siinä, että nämä pienrikolliset eivät saaneet tuomioita.

        Jos valvontakomissio olisi saanut esittää lista. näistä ns. pääsotarikollisista, olisi kai listan kolma ensimmäistä nimeä ollut "Rytin, Tanner ja Mannerheim". Sisäpoliittisita syistä sattuen Suomi oli kuitenkin etuoikeutettu nimeämään itse.

        SKDL lienee nimennyt Rytin, Tannerin, Kivimäen, Rangellin ja Linkomiehen. On epäselvää, miten Reinikka, Ramsay ja Kukkonen joutuivat joukkoon tummaan. Kekkosen en usko heita nimenneen, koska silloin kai listalta löytyisi myös Kalliokoski?

    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      131
      2339

    2. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      29
      2328

    3. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      13
      1695

    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      14
      1532

    5. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      70
      1251

    6. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      105
      1198

    7. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      1142

    8. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      93
      957

    9. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      19
      858

    10. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      130
      845
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt