En kirjoita tästä siis muotiin, enkä talous & raha puolelle, vaikka tämä koskettaa näitäkin aiheita.
Ongelmani on jatkuva hyväksymisen tarve joka purkautuu välillä pakonomaisena tarpeena ostaa jotain. Eikä vain mitä tahansa ja mistä tahansa; merkkivaatteita myymälöistä joista saa palvelua: elämys kuuluu koko pakettiin. Pärjään rahallisesti juuri ja juuri (tosin nyt palkka äskettäin noussut, netto 1600 / kk, asumiskulut yms. vievät n. 800 eur / kk).
Ongelmani ei suinkaan ole yletön tuhlailu (vaikka jonkin verran Visaa tosin joskus vinguttanut). Ongelmani on shoppailun henkinen puoli; haen käytökselläni hyväksyntää. Tilanne on noidankehä. Kun olen ostanut saan morkkiksen ja pienetkin keskustelut rahasta läheisten kanssa tuntuvat saarnalta -> hyväksynnän puutteessa hakeudun taas shoppailemaan.
Yritän kohentaa talouttani vakaalle pohjalle, jotta voisin tehdä pidempiä suunnitelmia kuin muutamien kuukausien päähän (kirjaan tuloni ja menoni exceliin 3-4 kk eteenpäin). Tämäkin tuntuu jotenkin pikku hiljaa onnistuvan. Haluaisin vinkkejä kuinka parantaa henkistä olotilaani vaihtoehtoisella käyttäytymisellä; en halua hukuttautua materiaan, kun oikeasti tarvitsen henkistä tukea. Syön mietoja mielialalääkkeittä (sepram 10 mg) ja pärjään näillä yleisellä tasolla hyvin. Mieheni on paras tukeni ja ymmärtäjäni, äiti taas ihan toista maata.
Vinkkejä mistä kannattaa aloittaa vyyhdin purkaminen, mikä voisi olla vaihtoehtoista toimintaa shoppailun tilalle (liikuntaa harrastan).
Ongelmani on jatkuva hyväksymisen tarve joka purkautuu välillä pakonomaisena tarpeena ostaa jotain. Eikä vain mitä tahansa ja mistä tahansa; merkkivaatteita myymälöistä joista saa palvelua: elämys kuuluu koko pakettiin. Pärjään rahallisesti juuri ja juuri (tosin nyt palkka äskettäin noussut, netto 1600 / kk, asumiskulut yms. vievät n. 800 eur / kk).
Ongelmani ei suinkaan ole yletön tuhlailu (vaikka jonkin verran Visaa tosin joskus vinguttanut). Ongelmani on shoppailun henkinen puoli; haen käytökselläni hyväksyntää. Tilanne on noidankehä. Kun olen ostanut saan morkkiksen ja pienetkin keskustelut rahasta läheisten kanssa tuntuvat saarnalta -> hyväksynnän puutteessa hakeudun taas shoppailemaan.
Yritän kohentaa talouttani vakaalle pohjalle, jotta voisin tehdä pidempiä suunnitelmia kuin muutamien kuukausien päähän (kirjaan tuloni ja menoni exceliin 3-4 kk eteenpäin). Tämäkin tuntuu jotenkin pikku hiljaa onnistuvan. Haluaisin vinkkejä kuinka parantaa henkistä olotilaani vaihtoehtoisella käyttäytymisellä; en halua hukuttautua materiaan, kun oikeasti tarvitsen henkistä tukea. Syön mietoja mielialalääkkeittä (sepram 10 mg) ja pärjään näillä yleisellä tasolla hyvin. Mieheni on paras tukeni ja ymmärtäjäni, äiti taas ihan toista maata.
Vinkkejä mistä kannattaa aloittaa vyyhdin purkaminen, mikä voisi olla vaihtoehtoista toimintaa shoppailun tilalle (liikuntaa harrastan).
Vastaukset 3
Vanhimmat
yritäpä selvittää, mistä tuo pakonomainen hyväksymisen tarpeesi johtuu. oletko joutunut lapsesta saakka hakemaan hyväksyntää eri keinoin? terapeutit auttavat. harkitse myös vaikka hypnoosia. ongelman ratkettua se todennäköisesti poistuu itsestään ajan myötä.
sen liittyvän lapsuuteeni ja isä- & äitisuhteeseeni. Tiedostan mistä asia johtuu, mielestäni tällä hetkellä olisi tärkeintä löytää avain nykytilanteen purkamiseen, menneisyyttäni minun ei tarvitse enää ratkoa.
mulla on myös jotain samantapaista, On pakko saada jotain tiettyjä asioita, vaatteita, sisustus kamoja, ja pakkomielle shoppailusta, ostaminen itsessään tuottaa mielihyvää mutta sitten kun lopulta saa sen tavaran niin ei ole enää tyytyväinen, luin jostain ette joku tuollainen ostovimma saattaa johtua sisällön puutteista muilla elämän alueilla