Mulla on kyllä huonoa tuuria. Viime torstaina sain ajan kauan odottamaani sappirakon poirtoleikkaukseen. Se on ensi tiistiana. Jes, ajattelin. KUinka ollakkaan aloin taas kipeytyä lauantaina aamuyöstä ja tulin niin kipeäksi, että taas sairaalaan. Olin tovin tipassa ja sain litalginia suoneen pullollisen reseptin niistä ja kotiin. Käsky tulla takaisin jos kivut uusiutuu eikä lääke auta. Suuununtaina sitten mentiinkin ampparilla ja kovaa, kipu oli helvetinmoinen. Amylaasi oli 3870 kun se saisis olla 20-100.... asat ja alat koholla crp vain 12. Alkoi taas liotushoito, ultraääni, somac, litalgin suoneen. Luvattiin leikata sillä reisulla, mutta crp alkoi nousta ja riskillä ei leikata, kun se on vaarallista. Tänään vihoin kotiuduin somacin ja antibiotin kera tarkoitus on tehdä leikkaus tiistaina, jos kaikki arvot ok. Laittakaa kaikki kiltit peukut pystyyn, että leikkaus onnistuu. En voinut kuvitellakkaan millainen riesa sappikivet voivat olla ja miten vakavaksi tila voi muuttua. Minulla kun aluksi vain epäiltiin marraskuussa närästystä, kun ekan kerran sairastuin ja silloin olisin kuollut jos en olisi vihdoin hakeutunut hoitoon. Älkää hyväöt ihmiset liian kauaa odotelko närästyksen kanssa tutkituttamatta sitä. Minulla kipu tuntui vain palleassa kuvottavana tunteena, kunnes tuli helvetinmoinen kipu, jolloin lääkärin mukaan kivi lävisti haimatiehyet. Ja olin ihan keltainen. Ja miten konia minusta, että minulle, absolutistille tulee haimatulehdus joka on yleisesti alkoholisiten tauti =(.
Taas sairaalassa sappikohtauksen takia..
Huonoatuuriakerrakseen,,,,
33080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itse olin helmikuussa myös keltaisena tipassa sairaalassa , kun sappikivi kiilautui sappitiehyeeseen. Se poistettiin tähystyksellä ja odottelen leikkausaikaa. Yhden kerran on pitänyt litalgin piikki hakea persiiseen sen jälkeen, mutta mitään en uskalla juuri syödä ja sitäkin vähää vain tilkan kerrallaan.Tympäisee.
Viime talvena sain kerran kohtauksen jossa kipu oli niin kova että henki salpautui, enpä mennyt lääkäriin, kun laukesi kotona se kipu, mutta nyt olen ymmärtänyt miten vakavasta asiasta voi olla kyse.
Toivottavasti pääset leikkaukseen pian, minäkin sairaalakammoinen oikein odotan sappirakonpoistoleikkausta.
KOeta kestää, jaksamista sinulle, vielä me porskutellaan terveinä!
paljon =). Tässä sitä koko ajan kuulostelen tuntemuksia, että kolottaako jossain yms. ettei vain tulisi mitään esteitä leikkaukselle. Mulla kanssa silloin marraskuussa oli kivi kiilautunut sinne tiehyeisiin, mutta se todennäköisesti oli tapahtunut silloin lauantaina, kun kipu oli aivan helvetillinen, en voinut maata, seisoa, oolla kyykyssä, enkä tiennyt miten olisin ollut kun sattui vain niin helvetisti. Mies sanoi soittavansa ampparin, johon sanoin että ei soita kun mua vain närästää ja että se menee kyllä ohi. Hullu osotin vielä maanannti-iltaan ja tiistai yöhön, jolloin sitten mentiin ampparilla ja tila oli tosi vakava. Mulla sanottiin viimeksi, että 70% niistä jolla tila on alkoholin aiheuttama paranee, mutta ne kellä kivien aiheuttama, niin paljon harvempi selviää. Nyt viimeisen keskusteluni jälkeen lääkärin kanssa ymmärrän, että miten vakava asia on kyseessä. Ja sairaalassa eräs henkilö kertoi absolutisti tuttavansa viime syksynä kuolleen kivien kiilauduttua tiehyeisiin, oli 2 vrk meikun teholla, meni koomaan ja kuoli... olin kauhuissani. Eli ehdottomasti se samperin sappirakko on saatava pois. Mutta jos on tulehdus päällä, leikkaus kuulema erittäin vaarallinen. Mulla ollut tuo sapen seutu kipeä hieman ja mietityttää, että onko jälkimaininkeja, vaiko taas tulhdusta tekee vaiko sairaalassa makaamisesta paikat kolottaa. Toivottavasti vika vaihtoehto =). Tsemppiä sulle!! Mulla autto kun hätytteelin leikkausjonohoitjaa, sain ajan kuukaudessa leikkaukseen. Marraskuussa toisn sanottiin, että kun oli niin vakava juttu,niin sen jälkeen odotettava 2-3 kk jotta tulehdus varmasti pois.
Mun sappikivet on nimittäin leikattu jo kesällä 2004 ja mun CRP oli sillon 198.
Ja nyt sitten maaliskuun alussa sairastin haimatulehduksen. Oksensin ensin yhden päivän ja valvoin pari yötä kovien kipujen takia. Sitten vasta alkoivat sairaalassa ottamaan asian tosiaan. Olin rv 38 vielä raskaana ja synnytyskin siinä käynnistettin. Siinä vähän lisäkipuja noiden muiden lisäksi. Vain saman kokenut tietää miten helvetillistä se haima/sappikipu on.
Amylaasi oli 8900 ja CRP käväisi tuolla 378..
Mä ainakin pidän täällä peukut pystyssä että pääset sinne leikkaukseen.
Niin ja minut voi melkein lukea tuonne absolutistien joukkoon, en juuri alkoholia käytä (raskausaikana en tietysti yhtään).