Itse olen pelännyt synnytystä koko ajan ja olen miettinyt vakavasti keisarinleikkauksen mahdollisuutta. Kuitenkin olen kuullut monesta paikasta että toipuminen keisarinleikkauksesta vie kauemmin ja on itse asiassa kivuliaampi toipua siitä, onkohan asia todella näin?
En haluaisi kestää synnytyksen kipuja mutta kai se on pakko jos toi keisarileikkaus on noin ikävä mitä täältäkin luin.
http://www.kookas.fi/forum/thread/9264
Keisarileikkauksesta toipuminen
yksinäinen äityli
25
10923
Vastaukset
- mielipide..
asiasta on se, että sektiosta paranee nopeammin. mun kaksi ystävää toipuivat siitä täysin kuukaudessa, mutta minä kärsin vieläkin alatiesynnytyksen jäljiltä, joka taahtui reilu puolivuotta sitten. alatiesynnytys vaikutti mulla ainakin seksielämään, vessakäynteihin ja istumiseen tosi pitkään (useita kuukausia).
mun tietääkseni sektion jälkeen näitä ongelmia ei pitäis olla... ja jos ei esimerkiks voi istua niin elämä on tosi rajoitettua. vauvan hoito ei suju, ei voi matkustella minnekkää ja syöminen on hankalaa seiaalataan tai makuultaan. :( mutta tsemppiä vaan kumpi sulle nyt sit tuleekaan.. :) - alle viikossa
Sektiosta toipuminen voi viedä viikkoja. Niin, että mieti kumpi on järkevämpää.
Itse olin ihan normaalikunnossa päivän päästä synnytyksestä. Kahden viikon päästä maistui seksi ihan normaalisti. Sektioon en menisi kirveellä uhatenkaan.- tehtiin
sektio kaksi kuukautta sitten ja toivuin viikossa suht. ennalleni. Siis niin, että kykenin elämään ihan normaalia elämää. Leikkauspäivän iltana olin jo jalkeilla ja kipulääkkeitä en tarvinnut kolamntena päivänä. Ystäväni, joka synnytti alateitse kuukausi sitten, pystyy nyt vasta istumaan ja toisella meni paikkojen repeytymisen takia kaksi kk toipumisenn.
On kyllä varmasti yksilöllistä ja hyvin paljon synnytyksesn kulusta muuten riipuvaista. Itselläni leikkaus oli todella hyvä kokemus, ja suosittelen sitä varteenotettavana vaihtoehtona. Alatiesynnytys ei sovi kaikille, vaikka "luonnonmukaisin" olisikin. Tsemppiä! =) - paikat..
Minä toivuin sektiosta hyvin. Haava parani hyvin jne. pystyi liikkumaan. Oltiin jo laitokselta 3 päivänä kotona ja seur. lenkillä. Kipulääkkeitä söin n. viikon mutta en sitä määrää mitä määrättiin. Tarpeen mukaan. Kirjoitit, ettet kirveellä uhaten mene sektioon. Mä menen koska lapsen henki oli kyseessä - mulla liian ahdas lantio synnytykseen, lääkäreiden kömmi. Ja vaikka 1 synnytys alakautta onnistuu, seuraavassa voi tulla komplikaatioita ja sektion paikka. Koskaan ei tiedä. Mäkin menin alakautta synnyttää ja synnytin 15 tuntia kunnes mentiin hätäsektioon. Luojan kiitos, nyt terve ihana lapsi.
- parempi vaihtoehtoko?
Ei se keisarileikkauskaan mikään helppo juttu ole. Mulla oli joku nuori laittamassa epiduraalipuudutusta eikä menny kohilleen. Ihan hirveässä kunnossa olin sitten leikkauksessa, semmosessa horkassa, eipä siinä paljon lasten syntymästä tiedä. Leikkauksen jälkeen oksensin kolme päivää(johtui epiduraalista) ja se kyllä kävi leikkaushaavaan tosi kipeää kun oksensi! Kun odotin leikkausta osastolla, tuli eräs nainen vastaan hymyssä suin vaappuen ja sanoi että on juuri kaksi tuntia sitten synnyttänyt neljä kiloisen pojan! Kyllä oman leikkauksen jälkeen meni vuorokausi että pääsi autettuna sängystä ylös. Varmaan kaikki yksilöllistä näissä asioissa. Mutta haluan sanoa että keisarileikkauksessa on enemmän riskejä kuin normaalissa synnytyksessä ja minä pelkäsin sectiota hirveästi etukäteen. Olisin halunnu synnyttää. Mutta hengissä olen edelleen...
- edellinen
Sitä vielä että itsellä vauvan imettäminen oli tosi hankalaa leikkaushaavan kanssa. Kävi sairaan kipeää vaikka yritin laittaa tyynyjä laikkaushaavan päälle. Vauva nimittäin potki aina sopivasti haavaa.
- sektio
Minulla sektiosta 6vko.Ei mitään ongelmia ole ollut.Punttisalillakin olen jo käynyt.Tosi hyvässä kunnossa koko nainen.
- haavahan
ei ole kuudessa viikossa vielä valmis puntteja nostelemaan,kun ei saisi edes mitään ylimääräistä kantaa..ja vikka ulkopuolinen sektiohaava olisikin jo kunnossa,niin se sisähaavat eivät ole.
itse olen aerobic ohjaaja,ja todella hyvässä kunnossa,silti minulle annettiin ehdoton nosto/rasituskielto vähintään kuudeksi kuukaudeksi.. - on ihan
haavahan kirjoitti:
ei ole kuudessa viikossa vielä valmis puntteja nostelemaan,kun ei saisi edes mitään ylimääräistä kantaa..ja vikka ulkopuolinen sektiohaava olisikin jo kunnossa,niin se sisähaavat eivät ole.
itse olen aerobic ohjaaja,ja todella hyvässä kunnossa,silti minulle annettiin ehdoton nosto/rasituskielto vähintään kuudeksi kuukaudeksi..yksilöllistä.En minäkään nyt painavia nostele.Sain luvan käydä jo salilla,mutta omassa rauhallisessa tahdissa.Ihan pikkuhiljaa kuntoilen.
Taisi olla uudessa odotuslehdessä raskauden jälkeisestä liikunnasta.Siinä kyllä oli että liikunta pitäisi aloittaa melkein heti synnnytyksen jälkeen.
Mutta sehän on ihan tapauskohtaista.Itse tunnen kyllä itseni ihan kunnossa olevaksi.Mutta jokainen aloittaa sitten kun siltä tuntuu.
- sektiosta
minä jouduin synnyttämään sektiolla perätilan vuoksi.aj sain tarkat ohjeet sitten jälkeenpäin sillä "sektiosta toipuminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa kuin alateitse synnyttäjällä",näin lomakkeessa siis luki..taju meni kun yritin nousta seisomaan sektion jälkeen kahtena päivänä,ja nyt 9kk jälkeenpäin joskus nipistää vieläkin,ja tunto ei ole palautunut alavatsaan.lääkärini sanoikin että tunto saattaa jäädä palautumattakin ikinä,eikä se nyt sinänsä haittaa,tuntuu vaan oudolta.
minun sektiohaavani tulehtui todella pahasti,vaikka paraninkin jo 2kk synytyksen jälkeen..
toki tämä on kaikilla yksilöllistä,nain vain oli minun kohdallani.ja jos sitä nyt miettii niin,ei se kyllä mitenkään mukavempaa ole kuin alateitse synnyttäminen,sillä useimmiten voit olla samatien jaloillasi synnytyksen jälkeen,sektion jälkeen en edes päässyt vaihtamaan vauvan vaippaa 2 ekaan päivään..sattuishan se kelle vaan jos vatsalihakset vedettäisiin auki=) ja vielä kun ei kovin vahvoja lääkkeitä saa,kun imettää... - sektiota
Elikkä mut on leikattu kahdesti. Kuukauteen ei saa nostaa vauvaa painavampaa sit pikku hiljaa muutakin. Haava oli aluks kipeä mutta hyvin nopeasti olen toipunut. Sairaalassa olen ollut leikkausten jälkeen 3 päivää. Varmaan on kyllä hyvin yksilöllistä miten toipuu sektiosta tai alatiesynnytyksestä. Mä kyl olisin halunnu synnnyttää alakautta mut ei onnistunu joten voi kuitenkin joutua sektioon.
- köpö
Mulla ainakin kesti alatiesynnytyksen jälkeen toipuminen sellasen kolme viikkoa.
Mua itseasiassa ärsytti se, että kaikki mainosti, että alatiestä sitä selviää viikolla.. Ja PAH!
Välilihan leikkaushaava parani kyllä kahdessa viikossa, mutta muu kipu tuolla alhaalla varsinkin pelkästään pöntöllä istuessa oli jotain sanoin kuvaamatonta.
Tuolilla istuminen ja käveleminen oli ihan jees heti synnytyksen jälkeen, mutta pelkkä pissalla käyminen sai kyyneleet silmiin, kun ilmeisesti lantionpohjan lihakset olivat niin kipeät.
- kokenut.
Varmaan todellakin yksilöllistä.
Itse synnytin alatien kautta, mutta toipuminen vei huomattavasti pidempään kuin keisarinleikkauksen jälkeen.
Ensinnäkin synnytykseni kokonaisuudessaan kesti pari vuorokautta, sen jälkeen olin niin huonossa kunnossa etten pystynyt sängystä nousemaan pariin päivään. Alapään tikkaukset olivat todella kipeät ja vuosin viisi viikkoa synnytyksen jälkeen. Normaali olotila oli vasta parin kuukauden jälkeen.
Nyt odotan toista lasta ja aion vaatia sektiota. Jos sektion ainut ongelma on leikkaushaavan kipu, niin uskon sen kyllä kestävän, kun ei tarvitse kestää noita muita ns normaali synnytykseen kuuluvia asioita.
Tietysti jos alatiesynnytys menee normaalisti, niin varmasti toipuminen on nopeampaa kuin sektiossa.
Mutta joskus alatiesynnytys on niin vaikea, että silloin kyllä sektiosta toipuu nopeammin. - Sellasta..
Pohdiskelen tässä myös nyt sitten.
Eka synnytys (alakautta) repeämiä ja paljon, äärettömän kipee viikko tolkulla.
Toka synnytys (alakautta) ei repeämiä ja pystyssä samoin tein =)
Nyt saattaa olla edessä sektio, ellei istukka suostu siirtymään pois tieltä. Lääkäri kyllä sanoi ettei se siirry, mutta toivon sitä.
Joku tuossa kirjoittelikin ettei kunnolla särkylääkkeitä, imetyksen takia, mutta itsellä ei tuota ongelmaa olisi, koska en imetä kuitenkaan.
Toisaaltaan kyllä ihan mielenkiinnolla sitä sektiota mietin, aivan kuten ekaa synnytystäkin, ei tiennyt mitä on edessä, kun ei ollut kokenut. Avoimin mielin itse ainakin liikkeellä.
Voimia Sinulle =) - scartissue
Kysehän on todella isosta leikkauksesta, sinuna päätyisin alatiesynnytykseen jos se on synnytystapa arvion mukaan mahdollinen...Keskustele peloistasi!
Mulle on tehty 2 sektiota, toinen hätä, ja toinen suunniteltu, ja molemmat ovat olleet hyvin kivuliaita. En pysty ymmärtämään näitä aiempia kirjoituksia joissa kipua on vähätelty?
Et selviä kotona kahdestaan vauvan kanssa sektion jälkeen, se on selvä. Jos päädyt siihen hae ajoissa esim. kodinhoitajaa avuksi pariksi viikoksi.
Kaikki normaalisti synnyttäneet huonekaverini tulivat synnytyksistä omin jaloin, ja kotiutuivat halutessaan jo seuraavana päivänä.
Tottakai se alapää on synnytyksen jälkeen tohjona aikansa, mutta leikkaukseen voi liittyä vaikka minkälaisia komplikaatioita ym. Pelkästään sängystä ylöspääseminen on työn ja tuskan takana.
Olen aivan 100% varma että NORMAALEISTA alatiesynnytyksistä toivutaan nopeammin kuin sektioista. Miinus yksittäistapaukset.
Käy katsomassa sektio täältä, niin näet miten suuri leikkaus on
http://video.google.com/videoplay?docid=5584604364967316571
Jaksuja sulle!- Mulle
sanottiin ohjeeksi, että vauvaa painavampaa ei saa nostella. Kyllä itse pärjäsin loistavasti yksin kotona jo ekan viikon jälkeen. En halua vähätellä kipua, mutta mulle on tehty myös sekä hätä- että suunniteltu sektio, enkä koe, että kipu olisi ollut ihan ylimaallista. Ja mulla on vieläpä todella alhainen kipukynnys, nimim. särkylääkkeiden suurkuluttaja.. ;)
En tiedä, mistä johtuu niin erilaiset kokemukset sektiosta, mutta mieluummin päädyn suoraan sektioon, kuin riskeeraan isokokoisen vauvan hengen kaavamaisella "alatiesynnytys on ainoa oikea tapa"-ajattelulla. Kyllä niitä kauhutarinoita toipumisesta kuulee myös helpohkoista alatiesynnytyksistä.. Mikä sopii yhdelle ei silti sovi aina toiselle..
Ainahan leikkaus on iso operaatio ja riskialtis, mutta mielestäni alatiesynntyksen riskeistä puhutaan liian vähän. Satun tuntemaan 5-vuotiaan tytön, jolla on kehitysvamma pitkittyneen ponnistusvaiheen (hapenpuutteen) vuoksi. Silti, aina ne vauvat sieltä ulos on tulleet tavalla tai toisella. ;) - yksinhuoltaja äiti
tulin kotiin kolmantena päivänä.Yksin hoidin vauvan ja muut kotihommat.Viidentenä päivänä olin jo kaupassa vauvan kanssa.Hyvin meni.Alatiesynnytyksen jälkeen en olis yksin pärjänny.
- äittä
yksinhuoltaja äiti kirjoitti:
tulin kotiin kolmantena päivänä.Yksin hoidin vauvan ja muut kotihommat.Viidentenä päivänä olin jo kaupassa vauvan kanssa.Hyvin meni.Alatiesynnytyksen jälkeen en olis yksin pärjänny.
ettet olisi selvinnyt alatien jälkeen yksin, jos kerran sektio tehtiin?!
Mutta minusta tuntuu, että nykyään vähätellään/suurennellaan poikkeuksetta synnytystapahtumaa. Oli synnytystapa sitten mikä hyvänsä. En tiedä muista, mutta oma kokemukseni esim. neuvolan synnytysvalmennuksesta oli hyvin vähättelevä. Ensinnäkin synnytyksestä annettiin sellainen kuva, että se on helppoa kuin mikä ja että synnytyksen jälkeen vain lähdetään vauva kainalossa kotiin. Tietysti vaikea sanoa, mikä olisi "oikea" tapa kertoa ensisynnyttäjille synnytyksestä, kun kaikki on niin yksilöllistä ja arvaamatonta.
Aika paljon tässä keskustelussa on sektiota kehuttu. Omaa kokemusta ei ole, mutta ainakin hyvän ystäväni kertomana sektiokaan ei ole mikää ruusuinen tai helppo kokemus. Tietysti jokainen kokee synnytyksen aina yksilöllisesti olipa synnytystapa mikä tahansa, niin tuskin kukaan voi mennä toisen kohdalla arvioimaan, mikä on parasta. Jotenkin vaan ihmetyttää pelkän alatien kokeneena, että onko sektio tosiaankin niin helppo ja vaivaton?
Voisimme siirtyä synnyttämisessä kokonaan sektiolla synnyttämiseen, jos se on niin helppoa, kivutonta ja vaivatonta. Jollei alatien suosimiseen ole mitään perusteellista syytä, niin miksi sairaalassa sitä suositetaan?! Kustannuskysymyskö? :O - lapseni synnytin
äittä kirjoitti:
ettet olisi selvinnyt alatien jälkeen yksin, jos kerran sektio tehtiin?!
Mutta minusta tuntuu, että nykyään vähätellään/suurennellaan poikkeuksetta synnytystapahtumaa. Oli synnytystapa sitten mikä hyvänsä. En tiedä muista, mutta oma kokemukseni esim. neuvolan synnytysvalmennuksesta oli hyvin vähättelevä. Ensinnäkin synnytyksestä annettiin sellainen kuva, että se on helppoa kuin mikä ja että synnytyksen jälkeen vain lähdetään vauva kainalossa kotiin. Tietysti vaikea sanoa, mikä olisi "oikea" tapa kertoa ensisynnyttäjille synnytyksestä, kun kaikki on niin yksilöllistä ja arvaamatonta.
Aika paljon tässä keskustelussa on sektiota kehuttu. Omaa kokemusta ei ole, mutta ainakin hyvän ystäväni kertomana sektiokaan ei ole mikää ruusuinen tai helppo kokemus. Tietysti jokainen kokee synnytyksen aina yksilöllisesti olipa synnytystapa mikä tahansa, niin tuskin kukaan voi mennä toisen kohdalla arvioimaan, mikä on parasta. Jotenkin vaan ihmetyttää pelkän alatien kokeneena, että onko sektio tosiaankin niin helppo ja vaivaton?
Voisimme siirtyä synnyttämisessä kokonaan sektiolla synnyttämiseen, jos se on niin helppoa, kivutonta ja vaivatonta. Jollei alatien suosimiseen ole mitään perusteellista syytä, niin miksi sairaalassa sitä suositetaan?! Kustannuskysymyskö? :Oalakautta ja olin pari kuukautta tosi kipeä.
- kokenut!!
9kk sitten tehtiin sektio yllätysperätilan vuoksi.minun kohdallani se ainakin oli aivan kamalaa.ei päässyt ylös nauttimaan vauvasta,piti vaan maata sängyssä ja jonkun piti aina auttaakun oli ottamassa vauvaa syliin tai laittamassa takas omaan sänkyyn.vaippaakaan ei päässy vaihtamaan.
yksi juttu mikä ei ole yksilöllistä,vaan kaikilla,on verentulpan vaara leikkauksen jälkeen.joten vaikka kuinka sattuu,on PAKKO nousta seisomaan mahdollisimman pian,jotta verenkierto lähtisi samaan tapaan kiertämään kuin ennenkin.ite kaaduin kanttu vei saman tien koska kipu oli niin kovaa.kuukauteen en pystynyt nauramaan ja yskiminen sattui aivan älyttömästi haavaan.luumujakin piti syödä,jotta kakkaaminen onnistuisi (joo no se varmaan sattuu kans kun on alakautta synnyttänyt)
en väitä että alateitse olisi helppo homma,mutta siinä ei ole samoja riskejä mitä laikkauksessa,ja sehän on itsestään selvää.leikkauksissahan on aina vaaroja.ja vauvalla on vaikeampi sopeutua "ulkomaailmaan" sektiosta,kuin alakautta.
että tällainen kokemus täältä!!- peka
Tyttäreni syntyi reilut 8vuotta sitten alakautta ja imukuppisynnys.Tein sen ilman mitään kivunlievytyksiä kun ei keretty antaa kun tytöllä oli kova kiire maailmaan.Tikattiin alapää ristiinrastiin ja selkä oli kipeä jonkin aikaa,mutta en saanut mitään traumoja kun se oli kerta rykäsyllä ohi.Poika leikattiin 11/06 perätilantakia ja selkäni huononkunnon takia. Jännitti ihan kamalasti ja kaikki menikin ihan hyvin.Olin jo sairaalassa huonokuntoinen, mutta ajattelin sen kuuluvan asiaan sektion jälkeen.Kotona pystyin olemaan yhdenpäivän ja sitten mies ei kestänyt enää katsella kun mun kivut oli niin kovat. Vei takaisin ja todettiin,että sisäommel oli revennyt ja tihkutti verta vatsaonteloo.Olin antibioottitipassa n.viikon.Haava on vieläkin tosi arka,että EN TODELLAKAAN SUOSITTELE.tästä toipuminen vie todella kauan.Keskustele kätilön kanssa synnytyspelostasi niin varmaan saat siihen apua.
- alatiesynnytys
Se riippuu mihin vertaa.. Jos vertaa onnistuneeseen, helppoon alatiesynnytykseen, niin sektiosta toipuminen vie kauemmin ja on kivuliaampi. Jos vertaa vaikeaan alatiesynnytykseen, sektio voi tuntua helpolta ja kivuttomalta.
Minä olen kokenut vaikean alatiesynnytyksen ja suunnitellun sektion, joten minäkin sanon että sektio oli miellyttävämpi kokemus. Kaikkine kipuineen ja toipumisaikoineen.
Mutta alatiesynnytys voi mennä myös hyvin, toiset äidit kävelee jo synnytyssalista ja saa vauvan heti viereen, sinulle voi käydä niin! =) - norm
alatiesynnytys..Kesti 13h eikä ollu niin paha kun miltä vois kuvitella..Se aika kun tekee kaikista kipeintä on niin lyhyt aika loppujenlopuks(ei niitä kipuja ollu jatkuvasti sen 13h aikana).5h synnytyksestä olisin ollu valmis lähtee kotiin..Pyydät hyvät kipulääkkeet, niin minä ainakin tein..Ne kivut unohtuu nopeesti kun saat lapsen syliin..
- nuori nainen
Sain tyttäreni reilu vuosi sitten ja synnytykseni kesti lähemmäs kolme vuorokautta käynnistyksen tuloksena (meni kolmella viikolla yliaikaiseksi). Synnytys oli jo valmiiksi synnytyspelkoiselle itselleni järkytys.. olin kuvitellut kaiken kamalan jo valmiiksi mutta itse toimitus olikin sitten vielä kamalempaa mitä kuvitella edes saatoin. Lapsi tuli ihan normaalisti ilman imukuppeja ym koska lääkäri joka kävi tilaani ja edistystäni tarkistamassa ja kertoi tyynesti hoitajille että kyllä se sieltä ihan itsekseen tulee.. ponnistusvaihe kesti sitten kaiken päälle vielä tunnin eikä minulla juuri ole siitä kamaluudesta edes muistikuvia kuin että olen huutanut "en jaksa enään..en jaksa enään". Tottahan toki tällaisena pienenä naisena sitten piti kaikki välilihan leikkauksetkin tehdä.. enkä edes odottanut siltä säästyväni, luulenpa että harva siltä säästyy. Heti synnytyksen jälkeen olin NIIN poikki että käskin vain viedä lapsen pois silmistäni.. kohtu ei supistellut kunnolla joten hoitaja haki jakkaran jonka päällä seisoi ja paineli koko painollaan mahaani ja siinä olen ilmeisesti itkenyt ja huutanut häntä lopettamaan sillä sain todella kipeää ja tunnin verran opiskelija vielä siinä minua operoi kiinni uusilla "hienoilla" menetelmillään niin että puudutuksia jouduttiin laittamaan alapäähän useamman kerran aina uudelleen. Ja sen jälkeen olenkin sitten menettänyt tajuntani ja heräsin jonkin ajan kuluttua happinaamari kasvoillani ihan pihalla koko elämästäni. En kävellyt kokonaiseen vuorokauteen sillä en päässyt sängystä ylös. Lapseni oli ties missä. En istunut kolmeen viikkoon edes toisella kankullani, mikä sekin onnistui vasta neljännellä viikolla. Saati sitten jos pitäisi kertoa mitä vessassa käyminen on kun jokainen kerta siellä sai itkeä ja revetä aina uudelleen, niinkuin alapäähän ei nyt olisi jo tarpeeksi sattunut ensimmäiset kaksi viikkoa.. pers kohdan tikkauspaikka repeää vielä nykypäivänäkin joskus kun vessassa käy. En menisi sanomaan alatiesynnytystä helpommaksi enkä toisinkaan päin.. Nyt neljän viikon päässä oleva laskettu aikani näyttää saanko seuraavan sektiolla sillä se olisi suurena toiveenani. Ei olisi mahdottomuus mennä synnyttämään alateitse uudelleen (voihan se olla helpompaa tällä kertaa) mutta jos se on lähelläkään viime kerran kokemusta niin kokeilen mieluiten ihan mitä tahansa muuta.. enkä odota selviäväni siitäkään kivutta mutta en uskoisi valmiiksi suunniteltua niin kaoottiseksi kokemukseksi kuin tuo ensimmäinen kertani. Maailman kamalin kokemukseni.
- vastata,
miten sinun kohdallasi käy. Jotkut toipuvat sektiosta nopeammin kuin alatiesynnytyksestä ja toisin päin. Myös sama ihminen voi toipua ihan eri tavalla eri sektioiden kohdalla. Itselläni on kaksi sektiota takana. Toisesta toipuminen oli nopeaa ja kivutonta, toisesta hyvin kivuliasta ja kärsin vieläkin (noin vuosi synnytyksestä) vaivoista synnytykseen liittyen. Kukaan ei siis tiedä tätä kohdallasi. Minulle lääkärit sanoivat aikanaan pelkopolilla, että alatiesynnytyksestä toipuu KESKIMÄÄRIN nopeammin, kuin sektiosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan483080Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan272884- 1212316
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281432Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631336- 111296
Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj121073- 74979
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää39922Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13802