Mua ällöttää ja inhottaa

Jos et oo feikki, niin arvostan sitä että ees joku veskari oikeasti PYSTYY MYÖNTÄMÄÄN omat vajavaisuutensa, yleensähän teikäläiset ei sitä pysty tekemään kun pitää olla niin helvetin "cool" ja niin edelleen.
Koska just tollasia te ootte, otatte ja jätätte ja kun ootte siis jättäneet niin takasinhan ette sitten tuu kun korkeintaan sillon kun fiilinki on teillä pari senttiä siitä lattiasta ylöspäin. Ja kun se fiilinkin laskee niin ei kun meno päällä taas.
Tjaa, periaatteessa et voi tolle käytökselles ite oikeen ehkä mitään, mut tiiäkkö aina sitä voi yrittää. Vaikka te ette sitä koskaan ikinä ikimaailmassa näytäkään, niin uskon että teilläkin on tunteet, ja niitä vois toki aina esittää vähän julkisemmin... Jos mahollista. Just ton takia harvat merkit ees sopii teiän kanssa kun ootte tommosia tullaanollaanmennäänhäivytäänannetaanolla-tyyppejä... Annan sulle jo valmiiks pointsit jos lupaat yrittää kitkeä noita karmaisevia veskariominaisuuksia ihan pikkasen ja heittää sen kuuluisan vesimiesylpeyden romukoppaan, tai ainakin osan siitä.



-Leijonanaikkonen

Hitsi, on kuin lukisi entisen/nykyisen(?) miesystävän kirjoituksia... Reilu vuosi sahattu edes takas, yhdessä, erikseen, ikävöiden, kyllästyen, plah plah...
Itse olen leijona, ja soutu/huopaus jutut ei ole mua varten. Pää hajoaa, vituttaa jne. Ymmärrän kuitenkin suurimman osan ahdistuksista koska itsellä ihan samanlaisia oireita (liekö se kuu-vesimiehessä syytä..), mutta arrrrrgh!

Ollaan miehen kanssa ensisijaisesti tosi hyviä kavereita jne. suhteen pystyy laittamaan taka-alalle ns. sillon kun ei vaan jaksa. Muutama kuu sitten päätin että Mulle riittää, sanoin itseni irti. Sitten taas tuli toiselle iso ikävä, plahplah, samoin mulla. Nyt taas vituttaa samat kujeet kuin aiemmin. Ja sit toi ainainen flirtti, voi prrrkle. Uskon tosin, ja ollaan puhuttukin, että tapaus ei vain yksinkertaisesti ymmärrä, että omalla käytöksellä voi tosissaan saada toiselle pahan olon. Mutta niin, ei siinä puheet auta kun käytös ei mihinkään muutu. Itse syyllistyn ajoittain samaan... en kyllä tositarkoituksella.

Ärsyttää vaan, että muuten niin jees homma menee ihan päin puuta ton vesimiesmäisen poukkoilun takia.

Aivan täysin samoja piirteitä vielä yhdessä parhaimmista kavereista, joka todellinen miss Vesimies, kaikkien vesimiesten äiti, kaikkine visioineen ja tempauksineen. Tämä tapaus kyllä pyörittää miehiä sillä tahdilla että heikompia hirvittää! Ei vain voi kun välillä hymyillä jutuille... "joo, nyt on tää entinen taas kierrossa" "niin matti vai?"
"eikun se kalle" "kalle?"
"no se kalle sieltä viime syksyltä"
"eikös se ollut pekka?"
"eikun se pekka oli sitä ennen, jätin sen taas viime viikolla"

Hohhoh :)
Voi teitä!

En tiedä mitä mieltä ap on asiasta, mutta yllä olevien voivottelujen ja valittelujen vastapainoksi haluaisin sanoa vesimiehen näkökulman aiheesta, mikä mielestäni ei ole edes horoskooppisidonnainen.
On-off suhteiden uhreille: Ette ole tarpeeksi hyviä. Sitä ei voi selvemmin sanoa ja jos se suututtaa teidät, nii ajatelkaa asiaa omalta kannalta. Helpottaaksen ajatteluanne, mitä teet jos esim. veskarikumppanisi ei ole tarpeeksi hyvä sulle, mutta jotain hänessä kumminkin on? Sua surettaa, vituttaa, suututtaa ja eroat, sitten muistat ihanat puolet ja ikävöit/palat takaisin. Valmis on-off suhde. Yksi asia tässä on silti muuttumaton. Ihmisen luonne. Kaveri josta otit eron, on silti sama kaveri ja edelleenkin hän ei ole tarpeeksi hyvä sulle. Niin että, jos veskari harrasta on-off suhdetta sinun kanssasi, sinä olet liian riittämätön hänelle.

Asiasta toiseen, vesimiesluonne. Joku on sanonut kerran, että vesimies ottaa elämää valtavana opetuksellisenä seikkailuna. Tärkeä on informaation määrä, kokemus elämästä. Kaikki muu on epäoleellinen.
Toinen ihminen, kun konkreettinen persoona on epäoleellinen. Se on vaan yksi kaikista persoonista mitkä saatta tulla eteen.
Aineellisuus. En tunne yhtäkään veskaria kenen elämän päämääräksi olisi ostaa omakotitalo, hankkia ura ja perhe. Toki se olisi mukavaa, mutta kokonaiskuva katsottuna aika pieni päämäärä.
Ylpeys. Vesimiehilläkin olisi aihetta ollaa ylpeitä itsestään, mutta valitettavasti sellainen ominaisuus ei kuulu kovinkaan tiivisti heidän luonteseen. Kukaan ei ole niin tärkeä, että hänellä olisi oikeutta ollaa ylpeä ja veskari tiedosta sen omallakin kohdalla varsin hyvin.

Tätä "listaa" voi jatkaa pitkäänkin, mutta se on jokseenki turhaa, koska tuntuu, että se menee ns. kuuroille korville. Mitä haluan sanoa on, että erilaisesta maailmankatsomuksesta johtuvasta käyttäytymisestä, mikä saattaa olla sivullisestä kylmä, ilkeä tai mitä tahansa, me vesimiehet ollaan mitä ollaan. Kukin omalla tavalla. Sikäli jos se jotakuta ei mielyttää, voi mennää oman hiekkalaatikkoon leikkimaan. On typerä ajattellakaan, että joku edes hiljaa toivoisi toisen ihmisen muuttuvan joksikin muuksi kun on. Valittelut, voivottelut ja muu suunsoitto veskareitten kustannuksella on turha ajan tuhlausta.

...sulla. sitten jos te viitsisitte vielä omaksua sen hyvän tavan, että ilmoitatte toiselle osapuolelle ettei hänessä ole tarpeeksi niitä ominaisuuksia joita Vm. kaipaa, niin olisi hyvä. ts. roikottamistyylin voisi jättää pois.

just samanlaisen miehen kun sinä itse!
Sulle sopii parhaiten välinpitämätön mies. Just sellainen, että sä saat itse olla koko ajan varpaisillaan, että missä mennään ja hakea siltä
huomioo.
Sillon sä parhaiten näet peilukuvana oman käytöksesi.

Nim.merkillä, oon ollu ihan samanlainen ku sä ja
oppinut virheistäni.

Käyppä polttamassa näppisi skorpparin kanssa niin muutut varmasti

Ei muutu vanhemminkaan. Ihan samanlainen olen ollut nuorena ja nyt jo "vanhuksena" on tullut hirveitä morkkiksia tekosista. Sitä elää vaan sellasessa olotilassa että kaikki mitä tekee on ihan vilpitöntä eikä ymmärrä et se todella voi loukata toisen osapuolen tunteita. Helpotti kun luin paatoksesi, en olekkaan ainoa kuspiä näköjään. Ollaan outoja friikkejä.

No niin. Vesimies käyttäytyy niin kuin vesimies, koska tykkää tehdä niin. Jos se huomais käyttäytymisessään jotain väärää, niin tokihan sen voisi zip-zap -korjata. Ongelma piilee siinä, että vesimies ei kohtaa itseään aidosti vaan vain niiltä osin kuin voi itseään arvostaa ja niiltä osin, joita haluaa pitää ominaisuuksinaan ja usein myös siinä salamannopeana tuokiona keksii niitä ominaisuuksiaan, jotta saisi lopputuloksen näyttämään siltä, miltä sen pitäisikin. Eli itseään kohtailemaan vaan rehellisesti mutta ammattiauttajan opastuksella, sillä itsepetos on pahin petos, vesimiehelläkin. Ja toinen juttu onkin sitten se, että vesmiehet kuvittelee, että muilla ihmisillä ei ole aivotoimintaa, koska eivät levittele aivojaan aamuyön kostuttamille tienpäällysteille. Eli jos antaisitte toiselle mahdollisuuden päättää omasta puolestaan ja toimisitte suorasti, niin ongelmiakin voisi olla hieman vähemmän. Suhteessahan kyllä huomaa, että joku mättää, mut jos ei pääse jyvälle, että mikä, niin vaikeahan se on sataprosenttisesti onnistua tietämään ratkaisuakaan.... toiset kuitenkin yrittää ratkaista eikä jää aina vaan vellomaan sen napansa ympärille...

jos olet vesimies nainen et muutu vanhempanakaan,kokemusta on,mul sama juttu ku sulla joka suhde kaatuu ennemmin tai myöhemmin,niin et yksin taas ollaan

Tuskin sä noin käyttäytyisit jos sä todella rakastuisit kumppaniisi. Mut jos sä alat seurustelemaan vain siks, että tyyppi on kivannäköinen ja muutenkin mukava niin sä alat äkkiä huomaamaan miehessä ärsyttäviä piirteitä, millä ei sinänsä ole mitään merkitystä. Jos sä etit täydellisyyttä, niin voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että ne kundit kaikki ovat yhtä epätäydellisiä kuin sä itse! Mut sitten kun se vaan ´"kolahtaa" niin se on menoa...Jos sä sen jälkeen vielä flirttailet muille, sä vaan haluat tehdä kultas mustasukkaiseksi pitääksesi hänet tiukemmin koukussa itsees. Mitä jos eläisit nuoruuttas ja pitäisit kundit vain kamuina niin kauan kun tulee se Suuri Pamaus kun sulla menee pää pyörälle ja niin edes päin...Hyvää kesää sulle!

Tollasta soopaa kun lukee, niin ei tuu mieleen muuta kuin, että kokeile Benji-hyppyä...ilman sitä narua.....kauheeta uikuttamista