Mistä ihmeestä mahtaa johtua, että Suomessa omakotirakentaminen on muuttunut enemmistölle mahdottomaksi?
Kuinka on mahdollista, että Euroopan väljimmin asutussa maassa voi olla tonttipulaa ja ylikorkeat tonttien hinnat?
Ei kai vanhakantainen kunta- ja aluepolitiikka aiheuta sitä?
Keinotekoiset kuntarajat ja haluttomuus ryhtyä aktiivisiin toimiin rakenteiden uudistamiseksi ovat aiheuttaneet tämän umpikujan.
Ketä saammekaan siitä syyttää?
Kuinka on mahdollista, että Euroopan väljimmin asutussa maassa voi olla tonttipulaa ja ylikorkeat tonttien hinnat?
Ei kai vanhakantainen kunta- ja aluepolitiikka aiheuta sitä?
Keinotekoiset kuntarajat ja haluttomuus ryhtyä aktiivisiin toimiin rakenteiden uudistamiseksi ovat aiheuttaneet tämän umpikujan.
Ketä saammekaan siitä syyttää?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Keskustalaisissa kunnissa ei tunneta tonttipulaa.
Suomessa riittää tontteja, on hyvä katsoa sinne kuntarajan taakse ja päästä pois kaupungien kahleista. Isot kaupungit pitävät tontti pulaa tekosyynä alueittensa ja ja valtansa pönkittämiseen.
Kyllä ihmisiä on pienissäkin kunnissa.
Ehkä kuntarajojen kankeus ja kyvyttömyys yhteistyöhön ovat todellisempia syitä?
Tonttipula on vain niillä, jotka eivät halua rakentaa naapurikuntaan. Tällaisten ihmisten kannattaisi tarkistaa oma henkinen pienuutensa ja rajallisuutensa.
On jotenkin luontevaa, että työntekijä maksaa veronsa paikkakunnalle, jossa myös työnsä tekee.
Ei se tietenkään itsetarkoitus ole, mutta kyllä nyt pienet kunnat pelkäävät itsetarkoituksellisesti oman pienen päätöksentekopiirinsä hajoamista.
Siitä on kyse. Pienten kuntien eliitti vastustaa pääsääntöisesti rajojen tarkastelua kriittisesti ja kuntien elinvoimaisuuden arviointia.
Käyn minäkin kaupungissa töissä, mutta en haluaisi olla heidän hallinnassaan, ovat arvaamattomia, pöyhkeitä ja käyttävät verorahat vain eliitin tarpeisiin.
Ei ole tietenkään arvaamatonta vaan täysin ennalta arvattavan typerää ahneudessaan ja vallan täyteyden tunteessaan, sitäkö tarkoitit?
Sen menettäminen kirpaisee ja tuntuu pahalta jo etukäteen ;-)
Pienissä kunnissa demokratia toimii paremmin kuin isoissa. Byrokratia on keveämpää kuin isoissa kunnissa. Palvelut toimivat yleensä paremmin kuin isoissa kunnissa.
Miksi helevetissä kukaan haluaa asua isossa kunnassa?
Kyllä ainakin minä maksan mieluummin veroni pieneen kuntaan jossa asun, vaikka kävisinkin töissä toisessa kunnassa olevassa yrityksessä. Kyllä se yritys jo maksaa veronsa siihen kuntaan, ei minulla ole enää sitä velvoitetta.
Kyllä pienissä kunnissa nimenomaan se valtaa käyttävä eliitti on ollut ajamassa kuntaliitoksia. Suunnitellut liitokset ovat kaatuneet useimmiten kansanäänestyksiin.
Eihän pienen kunnan valtaeliitti valtaansa kuntaliitoksissa menetä, vaan se saa sitä lisää, kun pääsevät päättämään sen suurenkin kunnan asioista. Lisääntyneen vallan päälle tilille ropsahtavat moninkertaiset kokouspalkkiot ja vatsaan suurille kunnille tyypilliset syömingit ja juomingit veronmaksajien rahoilla.
Ei ihme, että kansa on niin usein nuo edut eliitiltään torjunut. ;-)
Väitätkö, että pienessä useimmiten yhden puolueen dominoimassa kunnassa demokratia toimii paremmin?
Olet varsinainen vitsiniekka.
Kunnat, joissa puoluesatraapit varmistavat savu savulta, että perhekunta käy oikein äänestämässä on oikea irvikuva demokratialle.
Byrokratia on kevyempää ehkä, mutta se on yksissä käsissä ja palvelut, niin ml. kulttuuri ja liikuntapalvelut ovat myös suhteellisen kevyet tai ohuet, jos niitä on ollenkaan.
Ovat lienee aivan toisilleen erillisiä asioita, paitsi tietysti pienissä kunnissa, jossa niitä ei saa erilleen heinäseipäälläkään.
Tuovat ehkä omalle puolueelleen kuntaliitoksen myötä uuteen yhdistettyyn kunnanvaltuustoon yhden tai kaksi lisäpaikkaa.
Byrokratia huuhtoutuu pesuveden mukana, kun kunnanjohtajalle uudessa yhdistetyssä kunnassa pystytään takaamaan korkeintaan määräaikainen kehitys- ja projektijohtajan tai jopa vain päällikön titteli.
... , vaikka ovat vähemmistö, kun ovat kuitenkin kaikki mukana käyttämässä kasvanutta valtaa. .
Pienistä kunnistahan - tässä tapauksessa siis kylistä - valtuustoon pääsevät kaikki, jotka sinne oikeasti haluavat. Eihän pienissä kunnissa ole henkilökohtaista vaalimainontaakaan eli jos on epävarma, sen kun vain laittamaan suurten kuntien tyyliin mainoksia lehtiin ja postilaatikkoihin.
Virkamiehet eivät ole koskaan menettäneet virkojaan kuntaliitoksissa. Suurista kunnista löytyy aina apulaisen tehtäviä, Helsingissä jopa apulaiskaupunginjohtajista lähtien. Jos viran pysymistä ei suorastaan laki määrää, niin käytäntö. Suuressa kunnassa myös virkamiehen palkka kasvaa jopa kymmenillä prosenteilla.
Siksi juuri virkamiehistö on kaikkein aktiivisin porukka noissa kuntaliitosasioissa. Seuraavana ryhmänä tulevat nuo eliittivaltuutetut.
Lenkkeilen joskus Pohjois-Espoon maisemissa, Luukissa, ja Nuuksiossa käyn aina syksyisin sienestämässä. Samoin sienestän ns. Sipoon korvessa. 20 km:n päässä täältä kotoani ja 3o km:n päässä Helsingin ydinkeskustasta on vain korpea, jossa hirvi, mäyrä ja metso on yleisempi otus kuin ihminen, eikä karhukaan ole enää hyvin harvinainen. Ja silti tonttipula koko pääkaupunkiseudulla on huutava, ja jos tontin sattuu saamaankin, saa tuhannesta neliöstä maksaa lähes saman verran kuin sille rakennettava vaatimaton rakennus tulee maksamaan.
Ihan törkeää. Eikä täällä siitä voi syyttä edes kepua ja kepulaisia. Perussyy on kuntarajoissa, joka estää järkevän kaavoituksen ja muun maankäyttöpolitiikan, toinen syy on rikkaissa maan omistajissa; heillä kun ei ole pikkurahan puutetta, ne eivät suostu vapaaehtoisesti myymään maataan, kun odottavat jo pilviin nousseen hinnan nousevan vielä vaaruuksiin asti.
Ehkä sittenkin ihan perimmäinen syy on kunnallispoliitikoissamme, jotka omat pallinsa säilyttääkseen eivät halua lyödä kuntia yhteen eivätkä pääse järkeviin ratkaisuihin muuten. Täällä nuo kuntapoliitikot eivät ole kepulaisia, vaan valta on kokoomuksella ja demareilla. Sipoossa suurin valta ruotsalaisilla. Valtaa on vihreilläkin, mutta hehjän tunnetusti haluavat pitää erämäät mieluummin eläinten käytössä kuin viedä sinne asutusta, edes täällä, jossa tonttimaasta on huutava pula.
Syytä on valtiovallassakin, joka ei ole jo ryhtynyt pakkotoimiin asiassa. Onneksi nyt tapahtunee niin Sipoon kohdalla.