http://www.youtube.com/watch?v=zXuzy0k9mZQ
Oletko ollut joskus myrskyssä veneellä. Eli yli 20m/s tuulessa (puuskia ei lasketa)?
Pelottiko?
Oletko ollut joskus myrskyssä veneellä. Eli yli 20m/s tuulessa (puuskia ei lasketa)?
Pelottiko?
Oletko ollut myrskyssä?
tarinoita
153452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suomessa purjehduskuukausien aikana on harvoin myrskyjä: http://www.fmi.fi/saa/tilastot_21.html
Meillä myrskyllä tarkoitetaan keliä, jossa 10 minuutin keskituuli on 21 m/s tai enemmän.
Jostain syystä kielessämme ei taida olla virallista vastinetta skandinaaviselle "kulingille", engl.kielessä "gale". Maissa, joissa tällainen tuulta kuvaava sana on olemassa, on myrskyn määritelmäkin eri kuin meillä. Gale eli kuling on 17-20 m/s. "Hård kuling" tai "strong gale" vastaa meidän myrskyämme. Varsinainen myrsky, "storm", on 25-28 m/s, ankara myrsky ("violent storm") sitä kovempi. Skaalan yläpäähän tulee sitten hirmumyrskyt, hurrikaanit, sykloonit, taifuunit...
Niitä tarinoita Porkkalan selän tai Hangon läntisen "myrskyistä" on jokainen kuullut ihan riittävästi. Tarinoita "oikeista" myrskyistä oli foorumilla joitakin kuukausia sitten.
http://www.youtube.com/watch?v=10tZhkFsrC0
Kannattaa katsoa sillä silmällä Velux-yksinpurjehtijan touhua. Vene näyttää olevan piissä, pelkkä reivattu iso on ylhäällä. Kun vauhti on poissa, meno ei ole rajua. Siinä voi vaikka ruveta virittelemään oranssin väristä myrskyfokkaakin paikalleen.
Kilpapurjehdus on eri maailma. Matkapurjehdus kovassa kelissä ei ole tuollaista puuhaa kuin videopätkässä näkyy. Rennompaa on meno matkalaisilla. Pikkupurjeilla hymyssäsuin. Valtamerellä on helpompaa kuin moni uskookaan, sitä paitsi ei siellä kokoaikaa myrskyä. Sillä että onko myrsky kun keskituuli on 20 vai vasta kun se on 21 tai valtamerellä 24 vai 25 ei ole mitään merkitystä. Helvetisti siellä kuitenkin tuulee. 17 metristä kaikki tuulet ylöspäin tuntuu myrskyltä ei siinä parin metrin muutosta juuri enää huomaa.
kilpapurjehduksella ensimmäistä videopätkä. Veluxin videossa näkyy kuinka helposti vene ottaa isotkin aallot kunhan vauhti on pois. video kuvaa hyvin valtameren kovaa keliä. Tuolla pärjäis vanhalla scandillakin hyvin ja muillakin parjatuilla veneillä.
Itse en ole "oikeassa" myrskyssä ole ollut kuin TS Helenalla, mutta lainasin joskus kirjastosta kirjan "COLES, K. ADLARD: HEAVY WEATHER SAILING" jossa kirjoittaja kuvailee myrskykokemuksiaan Englannin kanaalissa, Pohjanmerellä ja Irlanninmerellä jostain 1930-luvulta alkaen. Kirjoittajan mukaan tuolloin suurin ongelma myrskyssä oli se, etteivät ikkunat meinanneet kestää aaltojen iskua ja sen takia olikin tärkeää, että jokaisen ikkunan oli asetettavissa vanerinen tms. myrskysuoja, joka esti aaltoa lyömästä ikkunaa rikki ja upottamasta venettä.
Muistaakseni kirjoittajan myrskytaktiikka oli nimenomaan olla piissä eli vähentää purjeita minimiin ja sitoa ruori siten, että vene pysyy tuon Velux-veneen tapaan keula lähes piissä, (kuitenkin siten, etteivät purjeet lepata itseään rikki), mennä sisälle ja sulkea luukut. Tämä menettely edellyttää tietenkin riittävää tilaa...
Kannattaa kokeilla miten oma vene pysyy piissä. Ainakin itselleni oli yllätys miten hyvin vene pysyi piissä pelkällä reivatulla isolla tai trysaililla. Se ei pyri nousemaan aivan tuulen silmään, jolloin purjekaan ei lepata ollenkaan. Piihin jääminen on tietysti avomeren taktiikkaa ja tilaa on oltava riittävästi, vaikka vauhti pysyykin vain yhden solmun tuntumassa.
Omasta mielestäni on kyllä huikea ero puhaltaako 17-20 m/s tai 21 m/s. Jopa tuulen ulina muuttuu aika hurjaksi, kun sen voima kasvaa. Etteikö muka huolestuta/pelota?
Perhepurjehtijoille myrsky on silloin kun hameväki kieltäytyy lähtemästä satamasta. Se siitä.
Tosipurjehtijoille asia on toisin. Sitä lähdetään säähän kuin säähän. Matkan tekoa ja sen turvallisuutta seurataan pitkin reittiä organisaation toimesta.
3.7.1999 ote matkapäiväkirjasta (siis perhepurjehdus):
"Seuraava aamu valkeni tuulisena. Naapuriveneestä saimme säätiedon, joka lupasi lounaan ja lännen välistä tuulta 3 – 8. Sepä hyvä ennuste. Varmuuden vuoksi pidämme yhden reivin ja lähdemme matkaan kohden Kihnua. Heti päästyämme varsinaiselle etelään vievälle reitille oivalsimme että sääennustuksessa oli kyse tuulen voimasta eikä tuulen nopeudesta. Elikkä kahdeksan pesuvatia lounaasta ja tuuli vain yltyi. Reittimme kulki Kihnun ja mantereen välistä, missä veden syvyys on matalampaa mutta väylämerkinnät hyvät. Kun saavuimme kohtaan, josta meidän olisi pitänyt kääntyä Kihnun satamaan päin, niin päätimmekin jatkaa matkaa Pärnuun. Jatkoimme siis matkaamme matalaa merkittyä väylää. Kun tulimme Pärnun väylälle niin tuuli puhalsi melko suoraan takaamme ja uhkaavat sadepilvet lähestyivät lännestä. Niemen kärjessä näimme trombin laskeutuvan pilvestä maahan asti. Toisiakin trombeja yritti ulottaa lonkeronsa alas onnistumatta siinä. Yksi rankkasateen myötä tullut tuulen huippu kuljetti venettä 10,44 solmun nopeudella. Siinä ei ehtinyt tehdä muuta kuin ihailla lokin ja GPS:n nopeuslukemia. Vettä tuli saavista kaatamalla niskaamme, meri oli aivan valkoisena ja silti meillä oli niin mahtava olo. Oli se upea matka osuus, vaikkakin vaimo joutui vatsahermojen lepyttelemiseksi ottamaan pari viskipaukkua. Kolme mailia Pärnusta yritin hilata kangasta sisään keulapurjeesta mutta yksi lenkki oli pudonnut rullan yli jumittaen systeemin. Rullassa oli liian monta kierrosta narua. Poika meni keulaan ja 20 minuutin työskentelyn jälkeen sai vapautettua rullan.
Polttoainetankkiin oli edellisen matkaosuuden aikana päässyt muutama pisara vettä, joka aiheutti moottorin oikuttelun. Tässä yksi syy siihen että Kihnun sijasta menimme Pärnuun. Laskettelimme ylös Pärnu-jokea lastauslaitureille asti, missä laskimme purjeet. Pari - kolme starttiyritystä siinä hermoiltiin kunnes moottori vihdoin käynnistyi. Nyt piti sitten löytyä kunnon paikka veneelle kahdeksi yöksi. Venelaiturit olivat tupaten täynnä. Vapaa poiju kylläkin löytyi vaan ei kylliksi suurta väliä. Mutta ei kun sinne vain. Puoli veneen mittaa saatiin runnottua venettä sisään kun Jahti-klubin emäntä tuli ja sanoi miksei me voitaisi ottaa täysin vapaata paikkaa laiturin toiselta puolelta. Niin sitten lopulta teimmekin. Mahtava sisään tulo. Jahti Klubin kovaäänisestä kuulutettiin tuulen nopeuden olevan 27 m/s."
...niin, että isommissakin paateissa tuntuu
http://www.youtube.com/watch?v=tVoMtPFtEg0
Tuuli ei sinänsä ole se ongelma, vaan merenkäynti.
Kun puhutaan laivoista ja huviveneistä.
Laivassa aallon pysäyttävä pinta-ala on niin iso, että siihen kohdistuu suunnaton voima.
Pienellä purjeveneellä asia on toisin, vene myötää aaltojen mukana, ja piissä halkoo niitä.
Tuossa kelissä olisin paljon mielummin tollasessa 40ft purjeveneessä kuin laivassa.
Laivassa hitausmomentit kovassa aallokossa ovat valtavat:
http://www.youtube.com/watch?v=Jld5pIUKhCE&mode=related&search=
Puolivälin kohdalla näkee millaisella massalla se keula puskee.
Tällä videolla näkee miten kovassa kelissä laivan runko joustaa:
http://www.youtube.com/watch?v=NE_ri8PkihE&mode=related&search=
Tässä näkee todella hyvin minkälaisista massoista on kyse. Huomaa kuinka summerilla varoitetaan ennen isoa aaltoa, sillä hidastuminen on valtava.
Tässä ihan lupsakkaa menoa, ei nyt myrskyssä, mutta ihan kipakka meno.
http://www.youtube.com/watch?v=WxEFN2READI
Vaahtopäät on ihan kivoja, ja keinutuskin.
Eihän atlantilla pohjoisilla tuulilla 20 m/s vielä ole mitään normaalista poikkeavaa.
http://www.youtube.com/watch?v=tfEo6E6nElE&mode=related&search=
tuulta aika tavalla eikä edes ikkunat kastu. Valtameren aalto on veneelle helpompaa kuin matalien vesialueiden aallokko. Tyttö veivaa helponnäköisesti. Hyvä video valtameren olosuhteista.
40 ft, 6000 kg? purjevene ja ko. kelissä.
Löytyykö faktaa asiasta jollain?
miten mukavasti/epämukavasti paattisi käyttäytyy aallokossa: http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm
Pelkän pituuden ja painon mukaan tuskin voi paljon päätellä. Ehkä melko pienen uppouman perusteella voisi arvata, että 40-jalkainen paattisi on moderni eväkölivene.
Faktaa on se, että kovassa kelissä pärjääminen ei riipu pelkästään välineistä.
Mutta mitä tuo tarkoittaa?
Veneeni sai lukemaksi 68.
http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html