TV-päätös, joka tehtiin alun alkaen vuonna 1963 Ylivieskan suviseuroissa, on yksi meikäläisyyden perinteeseen nojautuva kielto, jolla ei ole Raamatullista perustusta.
Myöskään SRK:n vuosikokouksen päätös vuodelta 1976, jossa on päätetty jokainen sellainen uskovainen joka on hankkinut kotiinsa television, erottaa Jumalanlasten rakkaudesta, ei ole Jumalan sanan mukainen.
Näistä perinnäistavoista Raamattu päinvastoin meitä varoittaa. Lutherin uskonpuhdistus kohdistui juuri tällaisia uskon kohteeksi ja mittariksi kehiteltyjä ihmis-sääntöjä vastaan.
Paavali muistuttaa seurakuntaa perinnäistapoihin uskomisen vaaroista kirjeessään kolossalaisille:
"6 Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään.
7 Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana.
8 Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen." (Kol.2:6-8)
On aika puuttua tähän asiaan. Vuosikokouskäsittelyn uudelleenkäsittelyn kautta tulee peruuttaa tällaiset Jumalan sanan vastaiset päätökset. Peruutuksesta ei ole meille haittaa. Tämä vain osoittaa että ihmiset ovat erehtyväisiä hyvässäkin tarkoituksessa. Myäs me jumalanlapset olemme erehtyväisiä.
Tämä asia opettaa meille taas kerran nöyryyttä ja Kristuksen mieltä.
Aimo Hautamäen puheet Kotimaan haastattelussa 19.4. kyllä voi lihan puolesta ymmärtää. Sillä on vaikea tässä vaiheessa muuta sanoa. Kun ei ole vielä SRK:n vuosikokous asiaa käsitellyt. Mutta hän olisi voinut todeta viisaammin niin että "asiaa ei ole vielä käsitelty joten en ota kantaa".
Myöskään SRK:n vuosikokouksen päätös vuodelta 1976, jossa on päätetty jokainen sellainen uskovainen joka on hankkinut kotiinsa television, erottaa Jumalanlasten rakkaudesta, ei ole Jumalan sanan mukainen.
Näistä perinnäistavoista Raamattu päinvastoin meitä varoittaa. Lutherin uskonpuhdistus kohdistui juuri tällaisia uskon kohteeksi ja mittariksi kehiteltyjä ihmis-sääntöjä vastaan.
Paavali muistuttaa seurakuntaa perinnäistapoihin uskomisen vaaroista kirjeessään kolossalaisille:
"6 Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään.
7 Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana.
8 Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen." (Kol.2:6-8)
On aika puuttua tähän asiaan. Vuosikokouskäsittelyn uudelleenkäsittelyn kautta tulee peruuttaa tällaiset Jumalan sanan vastaiset päätökset. Peruutuksesta ei ole meille haittaa. Tämä vain osoittaa että ihmiset ovat erehtyväisiä hyvässäkin tarkoituksessa. Myäs me jumalanlapset olemme erehtyväisiä.
Tämä asia opettaa meille taas kerran nöyryyttä ja Kristuksen mieltä.
Aimo Hautamäen puheet Kotimaan haastattelussa 19.4. kyllä voi lihan puolesta ymmärtää. Sillä on vaikea tässä vaiheessa muuta sanoa. Kun ei ole vielä SRK:n vuosikokous asiaa käsitellyt. Mutta hän olisi voinut todeta viisaammin niin että "asiaa ei ole vielä käsitelty joten en ota kantaa".
Vastaukset 39
Vanhimmat
Selvähän se on jo suurimmalle osalle uskovaisista, että tv-päätös 1963 ja sen jälkeiset, päätöstä täydentäneet "kirkolliskokousten" päätökset ovat erittäin onneton luku kristillisyyden historiassa.
Niin paljon murhetta, tarpeetonta kaksinaamaisuutta ja syyttä suotta kristillisyydestä erotettuja veljiä ja sisaria se päätös on aikaansaanut, että päätöksen taakka alkaa olla jo kestämätön.
Nyt se päätös kaiken päälle panee meidät valehtelemaan toisillemme. :-(
Keskustelua on vl-seurakunnassa aina käyty ja on tehty erilaisia päätöksiä erilaisina aikoina. Semmoinen kuuluu asiaan.
Kokonaan eri asia on että ne aikaisempina aikoina tehdyt ratkaisut eivät ole olleet ehtona autuudelle ja siionin rakkaudessa pysymiselle.
Televisopäätös oli ensimmäinen suora KIELTO, päätös josta tuli autuuden ehto.
Se tehtiin vuonna 1963. Erottammis-ukaasi lisättiin päätökseen vuonna 1976. Olen kallistunut samalle kannalle että eläessämme 2000-luvulla on aika tarkastella kristillisydyen päätöstä tämän ajan haasteiden valossa.
Sitä ei muuteta. piste
TV-kielto on kiusallinen. Kiusallista siksi ettei me todellisuudessa sitä enää noudateta. Ja kuitenkin sitä pidetään muka olemassa.
Voisi perua jo viimein sen päätöksen.
Osahan siitä onkin jo peruttu.
Kuulin, että SRK:n pääsihteri peruutti koulu-tv:n kieltopäätöksen. Ihan vaan SRK:n kirjeellä rauhanyhdistyksille, jo 1983.
Yhtä helppoa on perua koti-tv:n kielto. Tarvinneeko siinä vuosikokouksen käsittelyä?
http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/viewtopic.php?t=542
Ei mahda mitään mutta verenpaine nousee kun lukee nuin tyhmää venkoilua. Uskon kanssa ei mitään tekemistä. Savela ja kumppanit olleet pilkkaajia ja fariseuksia. Olisivat äijät käyneet kysymässä lapsilta miltä tuntuu kun pukataan kesken biologian tunnin käytävään kun tunnilla aletaan katsomaan luontofilmiä.
SRK:n johtokunnankokous 7.5.1966:
"...televisio on tullut tärkeämmäksi kuin seurat...tottelemattomuuden synti on himmentänyt hengen valot...ne paikallisten ry:ien toimihenkilöt, jotka ovat television hankkineet, eivätkä ole puhutteluista huolimatta siitä luopuneet, erotetaan ry:ien luottamustehtävistä."
14.6. 1972 Tornion ry, SRK:n pääsihteeri EL televisiosta:
"...ellei parannusta tule, pidetään pakanana ja publikaanina eikä enää oteta ry:ien jäseneksi, ei tervehditä Jumalan lasten tervehdyksellä."
Sievin vuosikokous 1976:
"Seurakunnan rakkaudessa oleva uskovainen opettaja vastustaa--television käyttämistä. Näin menetellen hän osoittaa kuuliaisuutta seurakunta-äidille."
Tämän päivän Päivämies:
"Televisio ei ole uskovaisen kodin huonekalu."
Nuoret ovat alkaneet kerätä adressia, jolla vedotaan SRK:n johtokuntaan ja vuosikokoukseen televisiokiellon purkamiseksi.
Voit nyt allekirjoituksellasi edistää sitä, että luovumme tarpeettomasta ja meitä alistavasta televisiokiellosta.
Vetoomus luovutetaan SRK:n johtokunnalle Valkealan suviseuroissa.
Allekirjoita täällä:
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/srk-alistus/
Voit antaa kannatuksesi ja allekirjoittaa vetoomuksen myös siten, ettei nimesi tulenäkyviin nettiin.
Kiitos tuestasi!
Tuskin kukaan uskovainen edes tietää vetoomuksesta. Siis ihan tosi harva on kuullut ja niistä ehkä ihan yhden käden sormilla laskettu murto-osa allekirjoittaa. Eli ei varmaan monta aitoa vl-nimeä kerry.
Me usk.nuoret emme menettele näin...
Tosi on! Ei moni uskovainen ole kuullut vetoomuksesta.
On sellainenkin v-lestaadiolaisnuori, joka ei ole kuullut siitä, että SRK:ssa koskaan on tehty mitään TV-kieltopäätöstä.
Nimimerkki Tette kirjoittaa Kotimaa-lehden nettikeskustelussa:
>> Mitään "tv-kieltoa" ei ole! Vaan se on keksittyä juttua. Jännä juttu että tuollaisiakin keksitään!>>
Tette ei pidä historiallisena faktana Yliveskan vuosikokouksessa v. 1963 tehtyä päätöstä, josta SRK:n omissa kirjoissa on pöytäkirjat olemassa. Asiasta on myäs Päivämies-lehdessä julkaistu satoja kirjoituksia.
Tette ei ole niitäkään uskonut. Teten mielestä mitään TV-päätöstä ei ole olemassa! Kirjalliset dokumentit eivät häntä vakuuta.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_conn ector&cid=1&Itemid=61&t=251
Tuollainen adressi on aivan hullutusta. Jos joku on syntiä, ei se adressilla muuksi muutu. Adressin aloittajalla on muitakin hullutuksia, joten se siitä.
Mutta television hankkiminen kotiin ei ole syntiä. Millä perusteella se muka syntiä olisi? Sama kuin radion tai pölynimurin kotiin hankkiminen!
Jumalan sana on muuttumaton.
Harvempi uskovainen tietää, että lestadiolaisuuden vanhan laajasti hyväksytyn kannan mukaan uskovaisten muodostama seurakunta on erehtyväinen.
Lestadiolaisuudessa on jopa virallisesti kokouksessa todettu ja dokumentoitu pöytäkirjaan vuonna 1909, että seurakunta voi erehtyä.
Silloin nähtiin, että Jumalan sanan, Raamatun, rinnalle ei ole lupa nostaa muita auktoriteetteja.
Vuosisadan alun lestadilaisten saarnaajien johtavana ajatuksena oli ehdoton kuuliaisuus vain Jumalan sanalle. Se käy ilmi lestadiolaisuuden suuresta kokouksesta lokakuussa v. 1909 Tornion ja Haaparannan kaupungeissa.
Siellä esiteltiin keskusteltavaksi mm. kysymys: "Onko oikein sanoa, Raamattuun ja seurakuntaan perustuvat puheet, vai riittääkö, Raamattuun perustuvat puheet?"
Yksimieliseksi toteamukseksi tuli: 'Me emme kunnioita oikein Jumalan sanaa, jos sen rinnalle pannaan mitään muuta perustusta. Seurakunta voi joskus erehtyä. Koska Jeesuksellekin riitti Raamattu, pitää sen riittää myös meille.' "
Silloin ei hyväksytty Jumalan Sanan rinnalle "seurakunnan päätöksiä" eikä "rakkauden neuvoja", joita meidän nykyisessä rauhanyhdistyksessä on harjoitettu.
Todellisuudessa uskovaista eivät sido mitkään SRK:n "päätökset" - vain Jumalan sana.
Ennen uskottiin vain Raamatun sanan alaisuudessa.
Jo varhaisissa kristillisissä yhteisöissä, ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla alkuseurakunnissa jouduttiin harhaan ja erehdyttiin tuontuostakin, kuten Paavalin kirjeistä käy ilmi.
Seurakunnassa voidaan siten erehtyä tekemään vääriäkin äätöksiä. Mutta omatunto kehottaa meitä korjaamaan erehdyksemme.
Lukekaapa usk. sisaret ja veljet Kullrvo Hulkon kirjoituksia!
Tämä pitäisi laittaa Päivämieheen. Että kaikki saisivat tietää kristillisyyden aikaisemamsta linajsta. Ihan vakavissaan tarkoitan.
Nuor.puhujalle ja muille. Kuinka moni tietää miten TV-kielto syntyi alkuaan.
Alku television kiellolle lähti eräästä kansan silloin korkealle arvostamasta saarnaaja HS:sta, joka oli Amerikassa saarnamatkalla nähnyt 60-luvun alussa television. Yksi monista Ameriikan ihmeistä. Siihen aikaan TV:t olivat Yhdysvalloissa malliltaan omilla jaloilla seisovia laitteita, jonka edessä oli kuin pienet kaapin ovet. Se siis näytti "huonekalulta". Tästä tuli alkuperäiseen SRK:n kieltopäätökseen sanamuoto "ei ole kristityn kodin huonekalu".
Suomessa ei silloin ollut tv vielä yleistynyt. Tv alkoi Suomessa teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörien kerhon teknillisillä kokeiluilla ja koelähetyksillä.
HS ei näistä tietenkään ollut perillä. Hän oli järkyttynyt amerikkalaisesta massiivisesta tv-viihteestä. Amerikassahan on satoja kanavia ja kaikki on mainosrahoitteista saippuaooopperaa. Siellä ei tunnettu eik ätunneta vieläkään suomalaisen ja yleiseurooppalaisen mallista Yleisradiota, ei sen sivistys- ja tiedonvälitystehtävää tv:n toiminnassa.
Tämä HS maalaisena ja kokemattomana katseli Ameriikan ihmeitä huuli pyöreänä. Hän sattui lisäksi olemaan luonnostaan sairaalloisen epäluuloinen ihminen ja teknologian vihaaja.
Kun HS palasi takaisin, kuultiin että Suomessakin on YLE aloittanut ensimmäisten tv-ohjelmien lähetykset.
Nehän olivat esimerkiksi englannin kielen kursseja, Sirkuspapukaija-lastenohjelmia ja uutisia sekä vanhoja kotimaisia elokuvia.
HS sarnasi SRK:n johtokunnan pyörryksiin maalaten amerikkalaisten tv-ohjelmien saastaisuutta tunnettuun tapaansa. HS:n tunnnistettiin sittemmin kärsineen psyykkisestä tasapainottomuudesta ja taikauskoisesta harhaluuloisuudesta.
HS laati vuoden 1963 vuosikokoukseen TV:n kieltoa vaativan alustuksen.
Sitä eivät vuosikokousedustajat rohjenneet arvostella vaan tyytyivät hyvin tehtyyn mielialojen pohjustukseen. Jok yritti kysymyksiä tehdä, mutta hänet lannistettiin.
Tästä HS:n masinoimasta päätöksestä olemme kärsineet vuodesta 1963 lähtien.
Turha väittää sitä muka Pyhän Hengen päätökseksi.
HS jatkoi voittokulkuaan siionissa, josta oli teologit ajettu ulos 60-luvun ns. pappishajaannuksesssa. HS:lta saimme Erehtymättömän Seurakunnan opin, loputtoman kyttäämisen, lopulta hoitokokoukset, rikotut ihmissuhteet. Ja ennen kaikkea epäraamatullisen käsityksen synnin todellisesta luonteesta.
Tämä oli HS:n valtakunta. Ei Jumalan valtakunnan meininkiä.
Siksi TV-päätös on aika kumota.
Yliviestkan vuosikokouksessa v. 1963 oli päätös valmiina lehdistötiedotteena odottamassa jo ennen kokousta, jossa asiaan piti otettaman kantaa.
Näin kertoi eräs SRK:n johtokunnan silloinen jäsen.
Eri rauhanyhdistysten edustajat lähtivät käsittelemään asiaa vuosikokouksessa vaikka päätös oli käytännössä jo tehty.
HS lienee muuten ollut jo silloin työvaliokunnan jsäen?
-Tiesittekö että tv päätös ei suinkaan ollut yksimielinen
-Tiesittekö että toisinajattelijoita oli ympäriinsä, myös puhujien keskuudessa
-Tiesittekö että tv päätöstä ajettiin kentällä sinnikkäästi ja keskusjohtoisesti läpi kaikkiaan jopa noin kymmenen vuoden ajan
-Tiesittekö että tv päätöstä ei saatu yksimieliseksi kentällä edes tässä kymmenessä vuodessakaan , ennenkuin otettiin viimeiset, järeät keinot käyttöön:
-Loppujen lopuksi kaikki tv päätökseen tyytymättömät erotettiin ry:iden jäsenyyksistä.
Televisio on yksi tiedotusväline muiden joukossa, eikä sillä ole yhteyttä kristilliseen uskoon sen enempää kuin sanomalehdellä tai internetillä.
Televisio tarjoutui kontrollin ja vallankäytön välineeksi noille tietyille, vallanhaluisille maallikkosaarnaajille. TV oli uutta, eikä ihmisillä ollut siitä tietoa. Silloin HS iski.
Aivan samoin oli tuomittu aikanaan synniksi polkupyörä, radio ja vaikkapa permanetti
Tiedän henkilöitä, jo kuolleita, jotka olivat mukana v. 1963 Ylivieskan suviseuroissa, ensimmäisessä television torjuneessa vuosikokouksessa ja pitivät päätöstä vääränä ja vahingollisena kristillisyydelle. Kävin aikoinaan keskusteluja heidän kanssaan. Näm silloiset rauhanyhdistysten vuosikokousedustajat olivat jääneet vähemmistöön.
Televisiosta tuli vuosikymmenien ajaksi elmää ja kuolemaa suurempi kysymys, jonka avulla mitattiin auktoriteettiuskoa. Todellisen USKON kanssa sillä politiikalla ei ole ollut mitään tekemistä.
Uskon että televisioasia tulee hoitumaan itsestään pois teknologian muuttuessa ja nuoren polven noustessa valta-asemiin SRK:ssa.
Ollaan ihmetelty kavereiden kanssa monta kertaa miksi Päivämiehessä on monesti kirjoitettu että telkkari ei ole uskovaisen kodin "huonekalu". Nyt selkis mistä tuo kumma sana on alkuaan tullut tuohon yhteyteen. Kiitos kun valaisit asiaa!!
Televisiokielto oli aikoinaan virhe. Sen seurauksena Siioniin pääsi asumaan voimakas tapakristillisyys. Televisiokiellon siunauksellisuutta rummutettiin seurakuntapäivillä ja tämän ”taisteluvoiton” riemussa sitten alettin ladella muitakin kieltoja.
Pitkä lista erilaisia harrastuksia julistettiin pannaan, kuorot, konsertit, kilpailut, jne. 70-luvun kieltolista on pitkä. Kristillisyys eli kielloista ja niihin vaaditusta kuuliaisuudesta.
Samaa mannaa maistellaan vieläkin, vaikka orastavia muutoksen merkkejä on ollut jo jonkin aikaa ilmassa. Hyvä niin.
Televisiokysymys on kääntymässä päälaelleen nyt kun tekniikan kehitys tarjoaa jo jotain aivan muuta ja sensuroimattomampaa kuin mihin televisio on ikinä edes pystynyt. Netti on meillä kaikilla nenä edessä päivittäin. Valintoja tehdään päivittäin. Kukaan ei voi estää, eikä ole tarvetta. Valvoa silti sopii itse kunkin sisällön suhteen.
Näin se olisi mennyt tv:nkin kanssa. Turhaa tehtiin se päätös Siionia rassaamaan. Selkeästi se oon olut virhe.
Mielenkiintoista historiaa saa vielä joku kirjoittaa SRK:n ja vl:n kuohuista 1900-luvun lopulla. 2000-luvun alun kohdassa lukee otsikkona: Muutosten tuulet – tapakirstillisydestä sydämenkristillisyyteen.
Isäni vanhemmat olivat vl:sia. Isällä ja hänen nuoremalla veljellään oli televisio. Asia oli ok.
Kerran sitten isäni vanhemmat olivat tulleet seuroista ja kertoivat uudesta TV-kielosta. "Nyt on päätetty, että televisiota ei saa olla. Vanhoillislestadiolainen ei saa missään nimessä asua talossa, jossa on televisio" Telkkari nakattiin menemään. Mitään syytä asiaan ei ollut, "isot herrat" vaan olivat päättäneet.
H.S. kävi Amerikassa vasta vuonna 1972. Kielteisiä käsityksiä toivat tuomisinaan Amerikan-matkalta E.L ja L.H. L.H. kirjoitti niistä Päivämieheen (ks. Mopin palsta), jonka jälkeen asia nostettin esille 1962 Keski-Suomen seurakuntapäivillä. Seuraavana kesänä kielteinen kanta tuotiin Ylivieskan vuosikokoukseen.
Hyvä "STT:n uutiset"! Kiitos tästä arvokkaasta tiedosta. Yritin taannoin selvittää dokumenteista onnistumatta tätä asiaa. Sain selville että HS oli lähetysmatkalla USA:ssa mutta ajankohta oli tiedoissani näköjään virheellinen. Tämä oli arvokas lisä tietoihini. Jatkan tutkimusta.
Vielä yksi pyyntö! Voisitko ystävällisesti laittaa esim. tähän ketjuun sen Mopin palstan tekstin kun en varmaan sieltä itse sitä löydä. Olen tunnetusti tumpelo. Lämmin kiitos Sinulle vielä kerran tiedoista ja avusta!
Jossain pohjoisessa oli vl-uskonveljet käyneet kirveen kanssa naapurin television kimppuun.
Muistaakseni joku mummo tuli jostain syystä katumapäälle hankittuaan tv:n. Veljet tulivat hätiin ja hakkasivat kirveella mummon liiterissä sen sontaluukun säpäleiksi. Muistelen näin Ilta-Sanomien todistaneen.
Mitä ne sen rikkomaan menivät? Olisivat myyneet. Kyllä televisiolla saa uskovainenkin rahaa tehdä. Uskovainen mies on ison TV-yhtiön johtajana. Synnillisillä tv-ohjelmilla sopii uskovaisenkin rikastua.
Kysyn vielä: USAn matkalla olivat siis Einari Lepistö ja LH. Kuka oli LH?
meininkiä taistelussa syntiä vastaan. Siitä mediakin tykkäsi.
Miehet olivat eri reissulla, E.L. 1950-luvun lopulla, L.H. 1960-luvun alussa
Hakso?
Mooseksen laissa lukee selkeästi. Moos 6: luku 6; jae 6:
"Kukaan, joka hankkii TV:n sitten kun se keksitään, ei pääse taivaaseen. Päin vastoin, he joutuvat helvettiin."
Vitsi! =)
nykyisen komerotelevisiosysteemin jatkamista. Ei se iso vaiva ole kaivaa televisio pyyhkeen sisältä ja viedä olohuoneeseen. Ja sitten takaisin komeroon.
olla kososlaisessa hengessä, kun tuollaisia laukoo. Meillä sen näköradion nimi on pyyheteline, mikä sitten tarpeen tullen otetaan yhteisen ihmettelyn kohteeksi.
Illalla myöhään sitten takaisin komeroon ja märkä pyyhe päälle. Aamulla on pyyhe kuiva ja näköradio kylmä.
Win-Win sano jenkki, kun Irakista lähti.
Täältä löytyy Hulkon kirjoituksia.
http://members.lycos.co.uk/larssi/phpBB2/viewtopic.php?t=1815&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=
Tällaisella venkoilulla uskolta putoaa pohja pois ja sitä selitellään jos minkälaisilla keksityillä fraaseilla. 14 vuotiaskin tajuaa että TV päätöksen lanseeraus on ollut virhe ja raamatun sanan vastainen. SRK herroilla ei vain kunnia anna periksi uskoa virhesyntejä ja omia lankeemuksia anteeksi vaan he jurputtavat hautaan saakka. OLIMME OIKEASSA, OLIMME OIKEASSA.
Mua ihmetyttää tämä. Televisio ja ehkäisykieltoa päätettäessä tavallinen rivi-uskovainen rauhanyhdistyksen jäsen ei ole saanut / voinut vaikittaa päätökseen. Vaan sen jälkeen kun se on julistettu "yhteiseksi sopimukseksi", siihen on vain ollut alistuttava hoitokokuksen tms. uhalla. Ihan pimeetä kun sitä alkaa ajatella.
Monet SRK-luottamustoimet, varsinkin johtokunnan jäsenyys, ja rauhanyhdistyksessä ne vuosikokoukseen lähetettävät edustajat, tuntuvat olevan elinikäisiä.
Pitäisi aina välillä vaihtaa!
TV-kieltoa ei ole Raamatussa. Kielto on siitä erikoinen, että SRK on säätänyt kiellon rikkojalle myös sanktion. Virallisesti ja kirjallisesti.
SRK:n vuosikokouksen v. 1963 tekemä TV:n kieltämispäätös on AINOA kielto, jonka rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista eli sanktioista on SRK virallisesti päättänyt.
Jos uskovainen hankkii kotiin television, hänet tulee EROTTAA rauhanyhdistyksen jäsenyydestä ja häntä lakataan tervehtimästä. Vuosikokouksen 1976 päätöksen mukaan hän on teollaan luopunut uskosta. Häntä on pidettävä pakanana ja publikaanina.
Jumalan kymmenen käskyn rikkomisesta ei SRK sen sijaan ole säätänyt rangaistuksia.
Käskyt on itse Jumala antanut ja Luther meille selittänyt.
Jeesuksen ristinkuolema vapahti meidät kaikessa puuttuvaiset ihmiset käskyjen rikkomiseen liittyneeltä Jumalan tuomiolta. Jumala antoi Pojassaan meille rikkomuksemme anteeksi eikä jättänyt sanktioita.
Mutta Kristuksen ristinkuolema ei riitäkään armahtamaan silloin, jos olemme rikkoneet SRK:n TV-kieltoa vastaan.