Auto vs. moottoripyörä jarrutus

Katsoitteko eilen Karpoa jossa kokeilivat jarrutusmatkaa autolla ja moottoripyörällä. Tuloksena oli että auto pysähtyy nopeammin, vaikkakin jo autokoulussa opettivat että moottoripyörä pysähtyy paljon nopeammin.
Onko kukaan muu käytännössä kokeillut tälläistä vai onko autojen renkaat parantuneet niin paljo tässä 15vuoden aikana kn autokoulusta pääsin?
5211086
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 52

Vanhimmat

vauhtia, siis valoilla !

Äänestä

Taisi olla "hyödyllisin" Karpo vuosiin. Luulempa vain että monikaan motoristi ei ohjelmaa katsonut, kun ko. ohjelmassa ei ole liikenneaihetta käsitelty vuosiin eikä Karpolla ole tapana mainostaa etukäteen ohjelma-aihettaan.

Ihan mielenkiintoinen testi kyllä. Ja lisäksi prätkän puikoissa olivat kokeneet kouluttajat, joilla lienee paras tieto jarruttamisesta.

Eli muistakaa riittävät välit...

Äänestä
  • uusintana? Jäi minultakin alku katsomatta. Harvinaisen hyvä oli Karpo.

    Äänestä

  • Karpot kirjoitti:

    uusintana? Jäi minultakin alku katsomatta. Harvinaisen hyvä oli Karpo.

    Ei taida tulla. Karpo ei tunnetusti mainosta eikä uusi ohjelmiaan.

    Äänestä

On tuo auton parempi pysähtyvyys yllätys jollekkin. Oikeasti?

Oikeassa elämässä ja siis liikenteessä, autolla voi survaista jarrut aina pohjaan (ABS) välittämättä siitä onko tienpinta, pölyinen, öljyinen, märkä, kuoppainen, halkeamille, jne, jne.
Mutta motoristi ei voi näin tehdä vaan tienpintaa on "luetteva" kokoajan, vaikka olisi kuinka "paniikkitilanne" päällä. Muuten seuraksena on tod.näk. turvalleen meno.

Äänestä
  • turvalleen menoa mokomat saastuttaja PELLET.

    Äänestä

  • että jonkin ajan kuluttua tämäkin aihe on täynnä kommentteja, jotka kiistävät tämän tosiasian, että auto pysähtyy käytännön tilanteissa huomattavasti pyörää nopeammin. Pari vuotta sitten aiheesta käytiin tiukkaa keskustelua mp-foorumilla. Testasin ihan käytännössä kumpi pysähtyy paremmin ja autohan siinä voitti, sekä minun että vaimon ajamana. Jo kuudenkympin nopeudessa eroa oli pari kolme metriä. Nopeuden kasvaessa ero todennäköisesti vain kasvaa. Teoriassa eroa ei pitäisi juurikaan olla, mutta pyörällä tehokas jarruttamisen aloitus on vain niin paljon vaikeampaa, että ero syntyy heti ensimetreillä.

    Äänestä

  • Kettupoika kirjoitti:

    turvalleen menoa mokomat saastuttaja PELLET.

    onko sulla joku hätänä?

    Äänestä

  • Kettupoika kirjoitti:

    turvalleen menoa mokomat saastuttaja PELLET.

    Turvalleen menon jälkeen ostetaan uusi pyörä ja tästä seuraa että pyöriä valmistetaan entistä enemmän -> ympäristökuormitus kasvaa. Tätähän kaikki kettutytöt(onko niitä poikiakin?) haluavatkin...?

    Äänestä

  • vain kirjoitti:

    että jonkin ajan kuluttua tämäkin aihe on täynnä kommentteja, jotka kiistävät tämän tosiasian, että auto pysähtyy käytännön tilanteissa huomattavasti pyörää nopeammin. Pari vuotta sitten aiheesta käytiin tiukkaa keskustelua mp-foorumilla. Testasin ihan käytännössä kumpi pysähtyy paremmin ja autohan siinä voitti, sekä minun että vaimon ajamana. Jo kuudenkympin nopeudessa eroa oli pari kolme metriä. Nopeuden kasvaessa ero todennäköisesti vain kasvaa. Teoriassa eroa ei pitäisi juurikaan olla, mutta pyörällä tehokas jarruttamisen aloitus on vain niin paljon vaikeampaa, että ero syntyy heti ensimetreillä.

    Olet aivan oikeassa siinä, että teoriassa pysähtymiseen tarvittava matka on sama, mikäli ajoneuvossa on asianmukaiset jarrut ja niitä osataan / on mahdollista käyttää oikein. Tämänhän opetti jo Einsteinin setä meille kertoessaan, että massa on energiaa! Mitä suurempi massa, sitä enemmän energiaa.

    Normaali moottoripyörä kiihtyy normaalia autoa merkittävästi nopeammin esim. 100 km/h vauhtiin, koska liikkeelle saatava massa on pienempi, jolloin tarvitaan vähemmän energiaa.

    Jarrutettaessa käy siten, että minkä moottoripyörä voittaa liike-energian "pienuudessa", sen se häviää kitkaenergiassa.

    Termistö ei varmaankaan ole tiede -nörteille kelpaava, mutta todennäköisesti tämä aukeaa maallikoille

    Äänestä

  • Manselainen kirjoitti:

    Olet aivan oikeassa siinä, että teoriassa pysähtymiseen tarvittava matka on sama, mikäli ajoneuvossa on asianmukaiset jarrut ja niitä osataan / on mahdollista käyttää oikein. Tämänhän opetti jo Einsteinin setä meille kertoessaan, että massa on energiaa! Mitä suurempi massa, sitä enemmän energiaa.

    Normaali moottoripyörä kiihtyy normaalia autoa merkittävästi nopeammin esim. 100 km/h vauhtiin, koska liikkeelle saatava massa on pienempi, jolloin tarvitaan vähemmän energiaa.

    Jarrutettaessa käy siten, että minkä moottoripyörä voittaa liike-energian "pienuudessa", sen se häviää kitkaenergiassa.

    Termistö ei varmaankaan ole tiede -nörteille kelpaava, mutta todennäköisesti tämä aukeaa maallikoille

    Ehheeehhee massa on energiaa ehhee. Fission ja fuusion mahdollisuus liikenteessä voitaneen poissulkea ->
    Ehkäpä kuitenkin puhuttaisiin pelkästä liike-energiasta ja toiseksi kohteen massalla ei ole merkitystä kiityvyyteen eikä hidastuvuuteen, mikäli tehoa käytettävissä rajattomasti. Massa on suure joka supistuu yhtälöstä pois, nimittäin painosta johtuva liike-energian kasvu ja painosta johtuva kitkankasvu tasapainottavat tilanteen (olettaen että kummankin ajoneuvon sekä lepo- että liike- kitkakerroin on sama).

    Äänestä

  • kitkaenergiajuoma kirjoitti:

    Ehheeehhee massa on energiaa ehhee. Fission ja fuusion mahdollisuus liikenteessä voitaneen poissulkea ->
    Ehkäpä kuitenkin puhuttaisiin pelkästä liike-energiasta ja toiseksi kohteen massalla ei ole merkitystä kiityvyyteen eikä hidastuvuuteen, mikäli tehoa käytettävissä rajattomasti. Massa on suure joka supistuu yhtälöstä pois, nimittäin painosta johtuva liike-energian kasvu ja painosta johtuva kitkankasvu tasapainottavat tilanteen (olettaen että kummankin ajoneuvon sekä lepo- että liike- kitkakerroin on sama).

    Et sitten malttanut olla saivartelematta (vaikkakin puhuit oikeilla termeillä)

    Massalla ei ole vaikutusta, mikäli tehoa käytettävissä rajattomasti; aivan, missä on siis käytettävissä tehoa rajattomasti muualla kuin teorioissa??

    Jos kyseessä on 100hv auto ja 100hv moottoripyörä, niin kumpikohan kiihtyy nopammin esim. 100km/h vauhtiin??

    Pysähtyminen on hieman eri juttu. Kitkakerroin on molemmille sama (esimerkkinä asfaltin ja kumin välinen kitka), joten mikäli jarrut on oikein suunniteltu ja niitä osataan käyttää, pysähtyvät ne yhtä pitkällä matkalla.

    Liike-energiaa autossa (1500kg matkustajat) verrattuna moottoripyörään (200kg kuljettaja) on merkittävästi enemmän, joten vielä kansankielellä: Moottoripyörässä on vähemmän liike-energiaa, kuin autossa, mutta moottoripyörä ei pysty hyödyntämään "kitkaenergiaa" samassa suhteessa kuin auto

    Äänestä

Ihmettelen jos sinulle on autokoulussa sellaista opetettu että pyörä pysähtyisi nopeammin ja varsinkin 15 vuotta sitten. Silloin pyörien jarrut olivat huonompia kuin nykyään.

Autossa on neljä pyörää jarruttamassa ja ja pyörät ovat vielä leveämpiä joten kitkapinta on suurempi. Lisäksi auton jarruttaminen on helpompaa, vaikka ei olisi absejakaan. Jarrupaineen jako etu/takapyörille tapahtuu automaattisesti eikä pieni lukkojarrutus ole niin vaarallinen kuin pyörässä.

Ja turha sanoa että autojen jarrut ovat kehittyneet vasta viime vuosina. Itselläni on 15 vuotta vanha auto jossa on absit ja ns. 40 metrin jarrut eli auto pysätyy 40 metrin pintaan satasen vauhdista.

Äänestä
  • ja kitkapinta ei vaikuta mitään pysähtymismatkaan. Neljä pyörää vaikuttaa vain siihen, että auto on paljon vakaampi jarrutustilanteessa kuin kaksipyöräinen moottoripyörä.

    Äänestä

  • On noissa vanhoissaakin pyörissä jo ollut hyviä jarruja, jotka normaalinopeuksista pysäyttää tosi tehokkaasti. Mulla on tommonen -78 Z1000, jossa on kahdet levyt edessä ja on joskus jarrutuksen loppuvaiheessa takapyöräkin irronnut maasta. Saa nauraa ja olla uskomatta, mutta näin se vaan on €:0)
    Yhdistelmä mopo ukko = 270 120 bensa ja tavarat > 400kg.
    Kovemmissa nopeuksissa uudemmissa pyörissä on tietty paremmat jarrut, jäähdytetyt levyt ja muuta.
    Vanhoissa alkaisi varmaan esim rata-ajossa jarrut vähitellen kuumenemisen vuoksi häipymään.
    Joo - melkein kuka tahansa saa auton pysähtymään lyhyellä matkalla, mutta moottoripyörän pysäyttäminen tehokkasti vaatii taitoa ja harjoittelua.

    Äänestä

  • old_profile_32440 kirjoitti:

    On noissa vanhoissaakin pyörissä jo ollut hyviä jarruja, jotka normaalinopeuksista pysäyttää tosi tehokkaasti. Mulla on tommonen -78 Z1000, jossa on kahdet levyt edessä ja on joskus jarrutuksen loppuvaiheessa takapyöräkin irronnut maasta. Saa nauraa ja olla uskomatta, mutta näin se vaan on €:0)
    Yhdistelmä mopo ukko = 270 120 bensa ja tavarat > 400kg.
    Kovemmissa nopeuksissa uudemmissa pyörissä on tietty paremmat jarrut, jäähdytetyt levyt ja muuta.
    Vanhoissa alkaisi varmaan esim rata-ajossa jarrut vähitellen kuumenemisen vuoksi häipymään.
    Joo - melkein kuka tahansa saa auton pysähtymään lyhyellä matkalla, mutta moottoripyörän pysäyttäminen tehokkasti vaatii taitoa ja harjoittelua.

    onko kukaan miettinyt mitä massa vaikuttaa jarrutus matkaan.? 26 pyöräinen 60t painava rekka vs 4 pyöräinen 2t painava henkilöauto.

    Äänestä

  • anaz kirjoitti:

    onko kukaan miettinyt mitä massa vaikuttaa jarrutus matkaan.? 26 pyöräinen 60t painava rekka vs 4 pyöräinen 2t painava henkilöauto.

    Viime vuonna autopuolen liikennefoorumilla oli todella kovaa vääntöä asiasta.

    Äänestä

  • anaz kirjoitti:

    onko kukaan miettinyt mitä massa vaikuttaa jarrutus matkaan.? 26 pyöräinen 60t painava rekka vs 4 pyöräinen 2t painava henkilöauto.

    Ajoneuvon massalla ei ole mitään merkitystä jarrutuksen pituuden kanssa. Vain kitkakerroin, nopeus ja jarrujen teho vaikuttavat jarrutuksen pituuteen.

    Äänestä

Jarrutusmatka riippuu oikeastaan kahdesta asiasta:
1. Kitkakertoimesta asfaltin ja renkaan välissä.
2. Jarrutuksen onnistumisesta (Tasainen maksimaalinen hidastuvuus)

Kohdan 1. osalta autot ja motarit ovat tasoissa, mutta kohdan 2. osalta moottoripyörä jää käytännössä toiseksi. Syynä on se, että motarilla etupyörää ei saa päästää lukkiutumaan, vaan aina on jätettävä pieni marginaali lukkiutumisen suhteen. Muutoinhan ollaan kumossa.

Äänestä
  • ei saavuteta lukkojarrutuksella, vaan maksimaalinen hidasttuvuus saavutetaan kun rengas juuri ja juuri pyörii. Autolla voi runttaista renkaat heti lukkoon ja löysätä sen jälkeen jotta ohjattavuus säilyy. Moottoripyörällä taas aloittaminen on tehtävä "rauhallisemmin" ja sen jälkeen puristettava kahvasta niin, että rengas juuri ja juuri pyörii. Mottoripyörällä tehokkaasti jarruttaminen on siis taitolaji, toisin kuin autolla. Vaan harvat sitä näyttää osaavan jarruttaa autollakaan oikein, ainakaan ilman ABS jarruja. Kyllähän tuo talven ensiliukkailla aina nähdään.

    Äänestä

  • Ei moottoripyörä siitä automaattisesti kaadu, jos taka- tai eturengas käy lukossa. Vasta sitten, jos ei kuljettaja osaa toimia oikein tämän tapahduttua, yleensä käytännössä päästää jarrua hieman, jotta rengas alkaa taas pyörimään / ohjaamaan, ollaan lähellä nurinmenoa. Keskellä mutkaa tällainen tilanne on toki vaarallisempi kuin aivan suoralla tiellä.

    Äänestä

  • tuossa kohta yksi olet oikeassa :=)
    mutta sitten mennään pieleen pitkälti kun unohdetaan massa joka on kaikkein waikuttawin asia hidastuwuudessa :=)

    ja jo tilastot osoittawat että mopo pysähtyy paremmin kuin auto :=)
    monestikko olette lukeneet että mopo on ajanut auton perään ws auto mopon päälle tjn

    eli älkää puhuko paskaa siitä kunpi jää häwiölle :=)
    ja nyt ei ole kaiketi kyse reaktionopeudesta waan pelkästään hidastuwuudesta :=)
    joka on mopoilijoilla automaattisesti parempi kuin autoilijoilla tjn
    se että joukkoon mahtuu monia erilaisia kuskeja ei silti tee mopoa huonommaksi kuin esim ns citymaatureilla ajawia kädettömiä kuskeja jotka luulewat auton hoitawan ominaisuuksillaan kaiken heidän puolesta :=)
    ja mitä wäliä sillä on jos mopo kaatuu?

    Äänestä

Oli kerrankin Karpolla asiaa eikä mitään "väkisintehtyä juttua".

Ohjelman testeissä oli koko ajan autona ABS-jarrullinen auto, joka oikeestikin pesee absittoman prätkän. Mutta kun rinnalle laitettiin ABS-jarrullinen prätkä, niin pysähtyivät samoille metreille.
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli kun perinteisillä jarruilla varustetulla prätkällä etupyörä hetkellisesti lukkiutui, niin jarrutusmatka piteni heti 10 metriä siitä mitä se muuten olisi ollut.

Perinteisillä jarruilla ennen ABS-aikaa prätkä pysähtyikin huomattavasti paremmin kuin auto, mutta silloinkin tarvittiin osaava kaveri prätkän puikkoihin. Aloittelijalta se ei kertakaikkiaan onnistu, joko jarrutus menee kunnolla pitkäksi tai tulee kaato.
Tämä "vanha" käsitys on vielä monella päällimmäisenä mielessään, mutta tekniikka kehittyy ja maailma muuttuu......

Äänestä
  • Se vaan on niin, että ABS-prätkäkin pysähtyy nopeammin, kun jarruttaa niin ettei absit ala vielä hakkaamaan. Ei ole mitään eroa onko absit vai ei, jos osaa jarruttaa oikein. Noi absit auttaakin oikeastaan vain paniikkitilanteessa, pidon kadotessa tms.
    Jos mopoissa on samantehoiset jarrut, niin jarrutusmatkassa ei ole eroa, olipa sitte lukkitumattomat - tai ei. Ne pysähtyy homman osaavan käsissä aivan samoille metreille.

    Jos absillisella jarruttaa niin, että vetää/painaa kahvan/polkimen pohjaan ja niin on ihan sama onko puikoissa aloittelija, vai osaava hemmo. Täysjarrutus (ehkä paremmin paniikkijarrutus) absillisella ei vaadi mitään muuta kuin uskallusta. Vaan se tehokkain jarrutus vaatikin jo osaamista.

    Äänestä

Moottoripyörä pysähtyy nopeammin kuin auto. On vain yksinkertainen tosiasia josta en lähde kiisteleemään. Jokainen miettiköön fysiikanlakeja sekä sitä kuinka HUONOSTI ajatus on iskostunut autoilijoiden päähän, jotka ajavat moottoripyöräilijän takarenkaassa kiinni. En puhu nyt siitä, kuinka kukakin osaa jarruttaa, vaan faktoista. Jos pelkällä takajarrulla prätkää pysäytät, niin en edes kutsu sitä jarruttamikseksi, vaan sellaiseksi "liikennesilmäksi" jota pitää, sitäkin toki oppia käyttämään. Mottoripyörä pysähtyy todella nopeasti jos osaa jarruttaa oikein. En minäkään osaa ja silti katson vieläkin karsastaen näitä uusia ABS jarruilla varustettuja pyöriä. Koska on toi talven ensiliukkaiden aikana todettava, että ei ne autotkaan niin ihan täydellisiä ole, vaikka kuski sisällä olisi jo hyytelöitymisvaiheessa.

Äänestä
  • asiaa ja kerro lopputulos meillekin. Ellei verrokkeina ole aivan ääripään vehkeet tyyliin 70-luvun Corolla vastaan 07 GSXR, epäilen vahvasti väittämääsi. Fysiikanlaeista sen verran, että teoriassa pyörän, auton ja rekan pitäisi pysähtyä samalla matkalla. Massalla kun ei ole mitään vaikutusta tuohon pysähtymismatkan kaavaan.

    Äänestä

  • itseksesi kirjoitti:

    asiaa ja kerro lopputulos meillekin. Ellei verrokkeina ole aivan ääripään vehkeet tyyliin 70-luvun Corolla vastaan 07 GSXR, epäilen vahvasti väittämääsi. Fysiikanlaeista sen verran, että teoriassa pyörän, auton ja rekan pitäisi pysähtyä samalla matkalla. Massalla kun ei ole mitään vaikutusta tuohon pysähtymismatkan kaavaan.

    Jos otetaan nyt tämä ääripää esimerkiksi. Kumpi pysähtyy nopeammin täydessä lastissa oleva rekka vai tyhjä rekka ja, jos massalla ei ole mitään merkitystä onko millään muullakaan.

    Äänestä

  • itseksesi kirjoitti:

    asiaa ja kerro lopputulos meillekin. Ellei verrokkeina ole aivan ääripään vehkeet tyyliin 70-luvun Corolla vastaan 07 GSXR, epäilen vahvasti väittämääsi. Fysiikanlaeista sen verran, että teoriassa pyörän, auton ja rekan pitäisi pysähtyä samalla matkalla. Massalla kun ei ole mitään vaikutusta tuohon pysähtymismatkan kaavaan.

    Kyse on liikeenergiasta ja sen kaava on E=m*v2 missä m=massa ja v=nopeus. Sen lisäksi kyseeseen tulee kitka ja muita pienempiä tekijöitä kuten esim. ilmanvastus, jarruteho, ajajan taidot jne. Samasta liikeenergiasta on kyse nokkakolarissa. Jos kaksi samanpainoista samalla vauhdilla (esim 100 km/h)kulkevaa autoa törmää nokakkain se on sama kuin ajaisi sataa seinään. Se on helppo kuvitella kun ajattelee törmäävien autojen väliin vaikka teräslevyn. Se ei liikahda mihinkään. Juuri tästä liike-energiasta johtuen MP:llä on aina häviävä osapuoli. Koska MP:llä pienempi liike-energia, niin sen teoriassa
    pitäisi pysähtyä nopeammin, huolimatta auton suuremmasta kitkapinnasta.

    Äänestä

  • eikö? kirjoitti:

    Kyse on liikeenergiasta ja sen kaava on E=m*v2 missä m=massa ja v=nopeus. Sen lisäksi kyseeseen tulee kitka ja muita pienempiä tekijöitä kuten esim. ilmanvastus, jarruteho, ajajan taidot jne. Samasta liikeenergiasta on kyse nokkakolarissa. Jos kaksi samanpainoista samalla vauhdilla (esim 100 km/h)kulkevaa autoa törmää nokakkain se on sama kuin ajaisi sataa seinään. Se on helppo kuvitella kun ajattelee törmäävien autojen väliin vaikka teräslevyn. Se ei liikahda mihinkään. Juuri tästä liike-energiasta johtuen MP:llä on aina häviävä osapuoli. Koska MP:llä pienempi liike-energia, niin sen teoriassa
    pitäisi pysähtyä nopeammin, huolimatta auton suuremmasta kitkapinnasta.

    kaavalla F*s, jossa F on jarruttava voima ja s jarrutusmatka. Tämän voiman suuruus on kitkakerroin myy*m*g(maan vetovoimakentän kiihtyvyys 9,81m/s2). Kun massa m esiintyy molemmin puolin =-merkkiä, se supistuu pois. Kitkapinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan millään tavalla, ainoastaan nopeus ja kitkakerroin. Se miksi käytännössä rekan jarrutusmatka on pidempi kuin moottoripyörän tai auton, johtuu siitä, että jarrut ovat alimitoitetut massaan nähden. Renkaat pystyisivät parempaan, mutta jarruteho ei riitä. Auton ja pyörän tehokkaat jarrut siirtävät ongelmakohdan renkaan ja asfaltin väliin.

    Äänestä

  • tapetaan kirjoitti:

    kaavalla F*s, jossa F on jarruttava voima ja s jarrutusmatka. Tämän voiman suuruus on kitkakerroin myy*m*g(maan vetovoimakentän kiihtyvyys 9,81m/s2). Kun massa m esiintyy molemmin puolin =-merkkiä, se supistuu pois. Kitkapinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan millään tavalla, ainoastaan nopeus ja kitkakerroin. Se miksi käytännössä rekan jarrutusmatka on pidempi kuin moottoripyörän tai auton, johtuu siitä, että jarrut ovat alimitoitetut massaan nähden. Renkaat pystyisivät parempaan, mutta jarruteho ei riitä. Auton ja pyörän tehokkaat jarrut siirtävät ongelmakohdan renkaan ja asfaltin väliin.

    Onneksi joku sentään ymmärtää asioista muutakin, kuin oman mielipiteensä!!

    Kiitos tästä kommentista

    Ihmiset eivät vielä toistaiseksi pysty rikkomaan fysiikan lakeja, vaikka mieli tekisi.

    Kysympä sinulta vielä yhtä asiaa. Muistelen kuulleeni, että myös kiihtyvyydelle on max arvo, joka on 10*kitka. Olenko oikeassa??

    Äänestä

  • eikö? kirjoitti:

    Kyse on liikeenergiasta ja sen kaava on E=m*v2 missä m=massa ja v=nopeus. Sen lisäksi kyseeseen tulee kitka ja muita pienempiä tekijöitä kuten esim. ilmanvastus, jarruteho, ajajan taidot jne. Samasta liikeenergiasta on kyse nokkakolarissa. Jos kaksi samanpainoista samalla vauhdilla (esim 100 km/h)kulkevaa autoa törmää nokakkain se on sama kuin ajaisi sataa seinään. Se on helppo kuvitella kun ajattelee törmäävien autojen väliin vaikka teräslevyn. Se ei liikahda mihinkään. Juuri tästä liike-energiasta johtuen MP:llä on aina häviävä osapuoli. Koska MP:llä pienempi liike-energia, niin sen teoriassa
    pitäisi pysähtyä nopeammin, huolimatta auton suuremmasta kitkapinnasta.

    Teoriasi pitäisi paikkansa painottomassa tilassa, mutta kuin telluksen pinnalla toimii maanvetovoima, joka pilaa teoriasi. Auton suurempi massa vetää enemmän maatakohti ja siinä on samalla kumen pinta-alalla enemmän kitkaa kuin kevyellä moottoripyörällä. Eli jarrutuskaavasta voidaan massa supistaa kokonaan pois. Jäljelle jää kitkakerroin, jarrujen teho ja ajoneuvon lähtönopeus nopeus. Eli jos auton jarrut on mitoitettu massalleen sopivaksi, niin se pysähtyy teoriassa aivan yhtä nopeasti kuin MP ja käytännössä aina nopeammin kuin MP.

    Äänestä

  • eikö? kirjoitti:

    Kyse on liikeenergiasta ja sen kaava on E=m*v2 missä m=massa ja v=nopeus. Sen lisäksi kyseeseen tulee kitka ja muita pienempiä tekijöitä kuten esim. ilmanvastus, jarruteho, ajajan taidot jne. Samasta liikeenergiasta on kyse nokkakolarissa. Jos kaksi samanpainoista samalla vauhdilla (esim 100 km/h)kulkevaa autoa törmää nokakkain se on sama kuin ajaisi sataa seinään. Se on helppo kuvitella kun ajattelee törmäävien autojen väliin vaikka teräslevyn. Se ei liikahda mihinkään. Juuri tästä liike-energiasta johtuen MP:llä on aina häviävä osapuoli. Koska MP:llä pienempi liike-energia, niin sen teoriassa
    pitäisi pysähtyä nopeammin, huolimatta auton suuremmasta kitkapinnasta.

    Paljonko lukujen välissä on desimaaleja?
    vastaus: äärettömästi
    Seurauksena on etteivät ajoneuvot voi törmätä koska ne eivät ikinä pääsisi tarpeeksi lähelle toisia...

    Äänestä

  • nää pöllöt jotka asiasta wäittelee eiwät kaiketi osaa edes itse ajaa mopoa :=)
    waan unelmissaan haaweilewat asiasta :=)

    mopossa on takajarru sitä warten että sillä liimataan mopo tiehen ja senjälkeen käytetään molempia jarruja hallitusti ja rajusti jos ei ole tilaa/aikaa wäistää tjn
    jos wälttämättä haluaa liittyä tilastoihin niin eikun takajerrua waan peliin ja warmasti on mopo nurin :=)
    enemmän on autoilijoilla ns hartialukko kuin mopoilijoilla :=)
    ja niistä sitymaastureista en nyt sen enempää :=)

    Äänestä

  • itseksesi kirjoitti:

    asiaa ja kerro lopputulos meillekin. Ellei verrokkeina ole aivan ääripään vehkeet tyyliin 70-luvun Corolla vastaan 07 GSXR, epäilen vahvasti väittämääsi. Fysiikanlaeista sen verran, että teoriassa pyörän, auton ja rekan pitäisi pysähtyä samalla matkalla. Massalla kun ei ole mitään vaikutusta tuohon pysähtymismatkan kaavaan.

    mitään merkitystä jos se massa on ferrarin massa :=)
    mutta muuten on tjn
    no joo saa sitä epäillä jos ei osaa laskea tai muutenkaan tajua fysiikasta mitään :=)

    Äänestä

Karpo saa jarrutella millä mielii, mutta tollasta väitettä en usko, vaikka miten kokeilevat ja testaavat. Vaihtakoon testikuskeja, jo pysähtyy pärrä paremmin! Tostakin on omakohtasta kokemusta, joten turha tulla tollasta paskaa jauhamaan, pyörä lunastuskuntoon ja ukko konepellille perseelleen. Arvaa vituttiko?

Äänestä
  • Ai kokemusta - siis tilastollisesti yksi otos, jota ei ole vakioitu
    et osaa sanoa raplasiko kuski radiota tai katseli jotain tien vierustalla

    Molempien jarrutusmatkat ovat varsin samanlaisia
    joten kuskien reaktiot liikenteen lomassa taitavat ratkaista asian
    ABS jarrut ovat mp-ohjastajan pelastus sateen sattuessa

    Äänestä

..... onhan moottoripyörissäkin eroja. Esimerkiksi proidin 350 kiloinen kustomi yhdellä etujarrulevyllä tuntuu laiskemmalta pysähtymään äkisti kun mun a50 kiloa kevyempi enska kahdella etujarrulevyllä. Autoissa varmaa abs on tuonut parannusta, mutta autoja on monen painoisia ja luulenpa, että niissäkin on ainakin jonkin verran eroja. Yksinkertaista fysiikkaahan tuo sinällään on ja pyörä painaa pyöreästi kymmenyksen auton painosta niin vaikka rengas pinta-alaa onkin vähemmän niin ainakin yhtä nopeasti sen pitäisi pysähtyä kuin autonkin jos vaan kuskilla kantti kestää jarruttaa. Tietenkin nopeiden pyörien jarrut on mitoitettu vielä isommalle liike-energialle niin saattavat pysähtyä nopeamminkin.

Äänestä

Massalla ei ole vaikutusta ? Mistä kitkakerroin rakentuu ?

Äänestä

auto pysähtyy nopeammin kuin moottoripyörä. liikenneturvakeskuksen sivuilla on tietoa .voihan sitä joku motoristi urpo toisin väittää :) tosi kiva tehdä lukkojarrutus moottoripyörällä varsinkin kaarteessa, voi mennä pikkasen turpa rullalle ehheeheeeh .

Äänestä

Miten voi väittää, ettei massalla ole vaikutusta, ja sitten samaan hengenvetoon selittää kuinka jarrujen pitää olla massalle mitoitetut? Asiasta tietämättömät tuon taidon hallitsevat näköjään.

Kyllä minä uskon, että 2 kpl täysin samanlaista kuorma-autoa kuskeineen, mutta toisen lastina on 40 tonnia romua, niin taatusti tuo kevyempi, eli tyhjä kuorma-auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla. Siinä on vähemmän pysäytettävää massaa, eli liike-energiaa.

Jos henkilöauto valuu pihalla, ja koittaa pysäyttää sen peräkoukusta roikkumalla, ja toinen tapaus, jossa tekee saman moottoripyörälle, molemmissa tapauksissa sama nopeus, ja samat reikäset släbärit jaloissa, niin kyllä varmasti moottoripyörä pysähtyy nopeammin. Siis jarrutusteho sama, nopeus sama, kitkapitka-ala sama, mutta massa toisessa pienempi.

Äänestä
  • Esimerkkilasku:

    Liike-energia Wkin=1/2* m * v2 joudutaan hävittämään jarrutustyönä F * s.
    F = kitkakerroin myy (= 1) * m * g. Kun nämä ovat yhtäsuuret ja ratkaistaan
    jarrutusmatka s, niin saadaan

    s= v2 / 2 * myy * g = (27,8 m/s)2 / 2* 1 * 9,81m/s2 = 39,4m

    Tämä tulos on sama riippumatta siitä, onko kyseessä mp, auto tai rekka. Rekassa on vain se ongelma, että varsinkaan lastattuna jarruista ei löydy niin paljon tehoa, mitä renkaiden pito antaisi myöten. Autoissa ja moottoripyörissä ongelmana on nimenomaan renkaan pito.

    Äänestä

Tekniikan maailman numerossa 16/2005 mitattiin vertailussa Honda CBR 1100 XX Blackbirdin hidastuvuus 100-0 km/h. Se kesti 3,1 sekuntia ja matkaa siihen meni 43,2 metriä.

Kiihtyvyys 0-100 km/h oli 3,2 sek ja matka oli 44 metriä.
Suzuki Hayabusa kiihtyi vertailussa nopeammin kuin Honda, mutta pysähtyi huonommin.

Henkilöautolle 43,2 metrin pysähtyvyys on huono, yleensä Golf-luokan farmariautot pysähtyvät 41 metriin (TM 19/2011).

ABS pidentää periaattessa jarrutusmatkaa, mutta koska se estää kaatumisen voi jarruttaa täysillä.

Äänestä
  • Omani olen saanut (R1) pysähtymään 100 km/h -vauhdista alle 34 metrin optimiolosuhteissa. Harvempi henkilöauto pääsee vastaaviin lukemiin, optimiolosuhteissakaan.

    En osaa sanoa minkä tasoinen kuljettaja on ollut kyseistä testiä tekemässä, mitkä ovat olleet renkaat ja millainen alusta ja lämpötila.

    Äänestä

  • R1R6R kirjoitti:

    Omani olen saanut (R1) pysähtymään 100 km/h -vauhdista alle 34 metrin optimiolosuhteissa. Harvempi henkilöauto pääsee vastaaviin lukemiin, optimiolosuhteissakaan.

    En osaa sanoa minkä tasoinen kuljettaja on ollut kyseistä testiä tekemässä, mitkä ovat olleet renkaat ja millainen alusta ja lämpötila.

    Vertailukelpoinen tulos riippuu tietysti monesta seikasta, mutta löytyy noita 33 metrin jarrutusmatkoja saksalaisista autolehdistä. En ole lukenut viime aikoina mikä siellä on tyypillinen testitulos perheautojen jarrutusmatkana, eli poikkeaako suomalaisesta lehdestä.

    Porsche Boxster: "Für einen Notstopp aus 100 km/h braucht er nur 33 Meter." http://www.auto-motor-und-sport.de/vergleichstest/audi-tt-bmw-z4-slk-und-boxster-rennstrecke-statt-eiscafe-5035848.html

    Mutta myös se että 190 km/h - 0 km/h vie Porschelta sellaisen 133 metriä on hyvä tietää, tosin sitä testitulosta en tästä nettiversiosta linkitettäväksi löytänyt.

    Äänestä

  • ultima light kirjoitti:

    Vertailukelpoinen tulos riippuu tietysti monesta seikasta, mutta löytyy noita 33 metrin jarrutusmatkoja saksalaisista autolehdistä. En ole lukenut viime aikoina mikä siellä on tyypillinen testitulos perheautojen jarrutusmatkana, eli poikkeaako suomalaisesta lehdestä.

    Porsche Boxster: "Für einen Notstopp aus 100 km/h braucht er nur 33 Meter." http://www.auto-motor-und-sport.de/vergleichstest/audi-tt-bmw-z4-slk-und-boxster-rennstrecke-statt-eiscafe-5035848.html

    Mutta myös se että 190 km/h - 0 km/h vie Porschelta sellaisen 133 metriä on hyvä tietää, tosin sitä testitulosta en tästä nettiversiosta linkitettäväksi löytänyt.

    Uskaltaisin veikata, että yli 99 % teillämme liikkuvista henkilöautoista ei pysähdy yhtä nopeasti kuin mainitsemasi auto.

    Autolla jarruttaminen ja kiihdyttäminen on lapsellisen helppoa verrattuna vastaaviin suorituksiin moottoripyörällä. Kokeneillekin motoristeille kiihdyttäminen tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Näin äkkiseltään en muista tilannetta jossa joku olisi reilun 20 vuoden aikana kiihdyttänyt ajoneuvoaan niin, että olisin perävaloja joutunut katselemaan. Kiihdytyspuolen vehkeet sitten erikseen, mutta kun puhutaan tai kirjoitellaan laitteista jotka ovat jokapäiväisessä käytössä ilman välillä tehtäviä säätöjä.

    Äänestä

Kun aiheesta tunnutaan väännettävän kättä auto vastaan moottoripyörä, niin itsekukin voisi ihan käytännössä testata, kumpi pysähtyy nopeammin. Laittakaa sitten testituloksia tänne keskustelupalstalle. Itse testi on äärimmäisen helppo suorittaa, kun lähestulkoon jokaisella on auto ja pyörä käytettävissään. Itse olen testannut ja tiedän lopputuloksen. Sen verran voin antaa vinkkiä, että ainakin pyörällä kannattaa kokemattoman aloittaa testaaminen huomattavasti hiljaisemmista nopeuksista. On meinaan äkkiseltään tuo satasesta jarruttaminen 40 metrin merkkiviivalle aikas vaikeata hommaa.

Äänestä
  • Jos halutaan tarkkoja tuloksia, niin testi EI ole äärimmäisen yksinkertainen. Nopeuden saaminen täsmälleen jarrutushetkellä 100 km/h -vauhtiin ei ole aivan niin helppoa kuin luulee (etenkin jos tulee jarruttaa jossain tietyssä kohti). Mittarivirheen saa toki gps:llä korjattua helpostikin, mutta ajoituksen kanssa tulee ongelmia.

    Seuraava ongelma on jarrutuksen aloituspaikan määrittäminen. Laitteella joka ampuu väripanoksen asfalttiin jarrun painamisen jälkeen, asia yksinkertaistuu, mutta kovinkaan monella tällaisia ei ole käytössä.

    Toki suuntaa antavan tuloksen saa. Noita yrityksiä ja kokeiluja on tullut tuhansia seurattua ja valtaosalla jarruksen kanssa on suuria haasteita ja 45 metriäkin on todella vaikea saavuttaa. Autolla siihen pystyy kuollut vuohikin.

    Äänestä

  • R1R6R kirjoitti:

    Jos halutaan tarkkoja tuloksia, niin testi EI ole äärimmäisen yksinkertainen. Nopeuden saaminen täsmälleen jarrutushetkellä 100 km/h -vauhtiin ei ole aivan niin helppoa kuin luulee (etenkin jos tulee jarruttaa jossain tietyssä kohti). Mittarivirheen saa toki gps:llä korjattua helpostikin, mutta ajoituksen kanssa tulee ongelmia.

    Seuraava ongelma on jarrutuksen aloituspaikan määrittäminen. Laitteella joka ampuu väripanoksen asfalttiin jarrun painamisen jälkeen, asia yksinkertaistuu, mutta kovinkaan monella tällaisia ei ole käytössä.

    Toki suuntaa antavan tuloksen saa. Noita yrityksiä ja kokeiluja on tullut tuhansia seurattua ja valtaosalla jarruksen kanssa on suuria haasteita ja 45 metriäkin on todella vaikea saavuttaa. Autolla siihen pystyy kuollut vuohikin.

    R1R6R oletkin varsin hyvin perillä, mitä todelisuus oikeassa elämässä on. Minusta kyllä tuo käytännön testitilanne osoittaisi monelle, miten huonosti pyörä pysähtyy autoon verrattuna. Ajatellaanpa testitilannetta, jossa auto ja pyörä ajavat rinnakkain ja molemmat aloittavat jarrutttamisen yhtäaikaa ulkopuolisen antamasta merkistä. Sanoisin, että jokainen joka on pysähtyessään vähemmän kuin kymmenen metriä auton edellä, osaa pyörällä jarruttamisen.

    Äänestä

  • Ei kun testaamaan kirjoitti:

    R1R6R oletkin varsin hyvin perillä, mitä todelisuus oikeassa elämässä on. Minusta kyllä tuo käytännön testitilanne osoittaisi monelle, miten huonosti pyörä pysähtyy autoon verrattuna. Ajatellaanpa testitilannetta, jossa auto ja pyörä ajavat rinnakkain ja molemmat aloittavat jarrutttamisen yhtäaikaa ulkopuolisen antamasta merkistä. Sanoisin, että jokainen joka on pysähtyessään vähemmän kuin kymmenen metriä auton edellä, osaa pyörällä jarruttamisen.

    Joskus on tullut testattua miten auto menee ja miten pyörä menee. Joskus kokeiltu miten ne kiihtyvät ja miten ne pysäytyvät. Tuossa yksi esimerkki aiheesta: http://www.youtube.com/watch?v=oUnn8ZKYCnk&feature=g-high-rec

    Joskus pyöriäkin vastaan ja tuossa yksi koitos. Jarruttaminen ja kiihdyttäminenkin vaatii jonkun verran treeniä. Eivät nuo muutkaan ensikertalaisia olleet:

    http://pgn1.kuvat.fi/kuvat/Clips/DSC_9067.MOV#/kuvat/Clips/DSC_9067.MOV

    Itse asiassa kaikki tämä vääntö alkoi joskus aikoinaan täältä. Silloin kulki nimellä Saunalahti.

    Vasta kun on on laitteistot kiinni, tiedetään mitä tapahtuu. Perstuntuma on perstuntumaa ja mutu on mutua. Toki täältä anomuumien keskeltä parhaan totuuden löytää kuten kuinka neljä pyörää pitää paremmin kuin kaksi ja sitten ne TKK:lla liikaa aikaansa viettäneet jotka osaavat laittaa kehiin kaavan kuin kaavan. Jos kiihtyvyydet ja hidastuvuudet voitaisiin aina todentaa laskimella, ei noita testejä tehtäisi. Hidastuvuuteen vaikuttaa yllättävän moni asia ja sitä ei aina laskimella saa lasketuksi vaikka kuinka olisi kitkakertoimet ja otsapinta-alat tiedossa.

    Äänestä

Autolehtien testit kertovat, että 100-0 jarrutettaessa 40m on melkoinen rajapyykki. Samoin esim. Biken mp-testit kertovat, että niinikään 40m on rajapyykki. Harva mp pysähtyy alle 40m ja samoin harvalla autolla menee yli 40m. Oma johtopäätökseni on, että samansuuntaisia pysähtymismatkat tahtovat vaan olla.

Itse yritän sitten pitää turvavälit liikenteessä juuri sen takia. Kumpikaan ajoneuvoluokka ei ole mitenkään toista parempi ja kalliissa urheiluautoissa on kyllä paljon mp:tä nopeammin pysäyttävät jarrut.

Teoria saa olla mitä tahansa, tien päällä käytäntö on tärkeämpi. Ainakin itselleni.

Äänestä
  • Tien päällä pyöräni pysähtyy lähes poikkeuksetta jarruttaessani sentilleen yhtä pitkällä matkalla kuin autoni. Tämä on testattu tuhansia kertoja eikä heittoa ole edes milleissä nopeudesta ja sääolosuhteista riippumatta.

    Äänestä

Fakta on, että olet väärässä. Jos joku karpo tms. nuubie ei osaa pysäyttää pärrää niin se ei tee siitä faktaa. Kyse on puhtaasti fysiikasta, jossa auto on häviäjä huomattavasti suuremman massan vuoksi. Itse pärrää ajanut vaihtelevasti kohta 30 vuotta eikä tulis mieleenkään höpistä tuollaisia. Pelkkä mp moottorijarrutus on sitä luokkaa, että autolla saa jo polkea jarrua tosissaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


faktaa....? kirjoitti:

Katsoitteko eilen Karpoa jossa kokeilivat jarrutusmatkaa autolla ja moottoripyörällä. Tuloksena oli että auto pysähtyy nopeammin, vaikkakin jo autokoulussa opettivat että moottoripyörä pysähtyy paljon nopeammin.
Onko kukaan muu käytännössä kokeillut tälläistä vai onko autojen renkaat parantuneet niin paljo tässä 15vuoden aikana kn autokoulusta pääsin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu