Hei taas ! Kirjoitan taas tultuani sairaalasta kotiin. Sitten viimekirjoituksen olen ollut kaksi kertaa sairaalassa kipujen ja hengitysvaikeuksien vuoksi. Kyllä ne ns. iskiaskivut johtuvat vesisuonesta joka kulkee talomme alta ja pahin kohta on juuri makuuhuone ja sänky!
Vaihdoin nukkumispaikkaa eikä kivut ole tulleet samanlaisina takaisin.
Voimat ovat tyystin poissa. Samoin ruokahalu. Väkisin yritän syödä ja juuri sitä, mitä mieli kulloinkin tekee.
Nestettä alkaa kerääntyä nyt keuhkojen lisäksi muuallekin kehoon. Alavartalo ja jalat ovat aivankovat pökkelöt.Sain viikko takaperin nesteenpoistolääkityksen jota jo eilen lisättiin tuplaten.
Sairaus kulkee vääjäämättömästi loppua kohti enkä tiedä miten kauan jaksan koneelle edes tulla.
Sää on ollut kylmä, joten ulkonakaan en ole tarennut istuskella, mutta jospa alkaisi jo lämmetä. Ihana seurata krookuksien ja sinikellojen kukintaa. Nyt näen ne, kun naapurin rouva poisti viimekesäiset kuolleet perennojen varret.
Ystävien käynnin myötä pysyy mieli pirteänä ja unohtuu aina välillä tämä tulevaisuuskin.
Toiveeni on, että pystyisin kuukauden päästä seuraamaan ensimmäisen lapsenlapseni konfirmointia.
Hyvää kevättä teille kaikille sairaille ja omaisille! Kirjoitan vielä, mikäli jaksan.
Vaihdoin nukkumispaikkaa eikä kivut ole tulleet samanlaisina takaisin.
Voimat ovat tyystin poissa. Samoin ruokahalu. Väkisin yritän syödä ja juuri sitä, mitä mieli kulloinkin tekee.
Nestettä alkaa kerääntyä nyt keuhkojen lisäksi muuallekin kehoon. Alavartalo ja jalat ovat aivankovat pökkelöt.Sain viikko takaperin nesteenpoistolääkityksen jota jo eilen lisättiin tuplaten.
Sairaus kulkee vääjäämättömästi loppua kohti enkä tiedä miten kauan jaksan koneelle edes tulla.
Sää on ollut kylmä, joten ulkonakaan en ole tarennut istuskella, mutta jospa alkaisi jo lämmetä. Ihana seurata krookuksien ja sinikellojen kukintaa. Nyt näen ne, kun naapurin rouva poisti viimekesäiset kuolleet perennojen varret.
Ystävien käynnin myötä pysyy mieli pirteänä ja unohtuu aina välillä tämä tulevaisuuskin.
Toiveeni on, että pystyisin kuukauden päästä seuraamaan ensimmäisen lapsenlapseni konfirmointia.
Hyvää kevättä teille kaikille sairaille ja omaisille! Kirjoitan vielä, mikäli jaksan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kuulumisesi.Olet ollut mielessäni.Ajattelin mitäköhän sinulle kuuluu.Hyvä,että pääsit kotiin.Sinulla onkin hyvä etappi mitä odottaa,Lapsenlapsesi konfirmointi.Kylmät ilmat tosiaan tuli,toivotaan,että lämpiävät.Sinulle toivon kaikkea hyvää,ja Korkeimman siunausta.
Hei,
ei voi mitään mutta silmät kostuivat kuin luin tekstiäsi..
Kuulostaa liian tutulle kertomasi. Toivon sinulle voimia ja jaksamista taistella viimeiseen asti. Olen seurannut kirjoitteluasi viime keväästä lähtien ja pitänyt kohdallasi toivoa paremmasta yllä.
En usko yläkerran ukkoon, mutta rukoilen silti ihmettä tapahtuvaksi sinulle.
Koeta vaan sinnikkäästi syödä vaikka ei maistuiskaan. Itse olen käynyt saman vaiheen läpi, tosin eri sairauden kohdalla. Pakonomaisesti söin vaikka koko ajan oksetti.
Aurinkoa elämääsi ja muista nauttia jokaisesta päivästä vaikka pieninä annoksina.
Terkuin tyttö 31v.
Pakko oli lukea viestisi heti kun sen huomasin. Olet rohkea ja sitkeä taistelija, ja pärjännyt upeasti tänne asti. Älä ajattele jatkoa alamäkenä, ajattele sitä hitaana välinäytöksenä kohti uusia seikkailuja!
virtuaalihalaus sinulle!!
Sipetti-kulta, luin nyt aivan kaikki kirjoittamasi viestit, nekin ennen kesää 2005 joita en ollut lukenut aiemmin.
Kiitos viesteistäsi, sinä rohkea, ihana ja vahva naisihminen! Sinulla kuulostaa olevan paljon ystäviä; ystäviä jotka tunnet. Ja on moninkertaisesti meitä ystäviä joita et tunne; me jotka olemme lukeneet kuulumisiasi tällä palstalla. (ja joillain muillakin, huomasin viesteistäsi.)
Olet kertoillut ruohonleikkuusta, lumenluonnista, kevätpäivistä, ensimmäisistä krookuksista ja muuta elämässäsi läsnäolevasta iloisesta - ja elämän toisista kasvoista, menetyksestä, sairaudesta.
Allapäin luen nyt kertomaasi voimiesi vähenemisestä ja sairautesi etenemisestä. Jaksat jakaa omaa elämäsi kokemusta tästäkin puolesta, on suuresti rikastavaa ja upeaa Ihmisyyden taitoa.
Ollaan eri-ikäisiä, -pituisia, -paksuisia, eri puolilla maata asuvia, erilaisia elämiä eläviä ja eri sairauksia potevia/poteneita kukin erilaisia 'itsejämme' . Helposti häviää jokin horisontti ja sitä vain luulee ettei kukaan muu voi kokea ja tuntea samoja asioita ja tunteita.
Elämän vene keikkuu ja virta kuljettaa venosta. Näin se on, kaikkien elämä. Ollaan samanlaisia ihmis-olioita ihan joka iikka, iloineen suruineen. Sinä kerrot elämäsi valon ja varjon hetkistä, sairautesi kulusta ja mietteistäsi koruttomalla ja tasapainoisella tavalla. Haluan sinun tietävän, että elämänviisautesi on opettanut lisää ainakin minulle lisää elämästä ja elämisentaidosta. Olet todella ollut "Ihminen Ihmiselle".
Kevät kiirehtii jo huimaa vauhtia, varmaan siellä vähän etelämmässäkin. Krookukset, sitten valkovuokot, sinivuokot, lisää peippoja ja muita muuttolintuja liverryksineen sielua sykähdyttämään! Kauniita kevätpäiviä sinulle. Pidän peukkuja konfirmaatiojuhliin menollesi.
pakko kirjoittaa. Olen seurannut taistoasi jo jonkin aikaa.
Ihailen Sinua, en ole lainkaa varma, etta itse jaksaisin samalla tavalla kestaa vaikean sairauden.
Toivon, etta jaksat osallistua siihen konfirmaatiotilaisuuteen ja etta jaksat viela nauttia tasta kauniista kevaasta.
sinulle, ja jaksamisia!
Kivunlievitystä saa tänä päivänä aika hyvin. älä siis kärsi kivuista.
Itse menetin äitini 2 v. sitten rintasyövän takia. Siksi siis toivon koko perheellesi voimia, valoa ja rakkautta! Nauttikaa toisistanne! mutta ennen kaikkea sinulle haluaisin toivottaa nyt valoa, rakkautta, kivutonta elämää, olet ajatuksissani!
Olet ollut ja tulet olemaan todellinen esikuva niin monelle meistä, sairastuneille kuin läheisillekin!
Ilman sinua olisi oman äitini menettäminen tälle sairaudelle ottanut vielä kovemmin voimille, mutta koko matkan ajan sain voimaa kirjoituksistasi, ja niin teen yhä.
Minäkin rukoilen puolestasi ja toivon sinulle Sipetti kaikkea hyvää, ja voimia jaksaa tulevaa!
Uskon, että rajan tuolla puolen on myös jotain odottamisen arvoista.
Kiitos sinulle kirjoituksistasi!
Sipetti,toivon minäkin kaikkea hyvää. Rukoilen puolestasi.Kiitos kaikista kirjoituksistasi.
Olen jo ehtinyt odottaa tietoa voinnistasi. Ihan itku tuli, lukiessani viestiäsi. Sinun elämänhalusi antaa valtavasti voimia meille muille syöpäsairaille/omaisille. Kiitän sinua ja sydämestäni toivon pääseväsi lapsenlapsen juhliin:)(lämmin halaus)
tv:kaksi syöpää sairastanut
Luin liikuttavan kirjoituksesi ja halusin vain toivottavaa sinulle ihanaa kevättä. Toivottavasti myös kaunista kesää, tunnelmallista syksyä ja pirteää talvea:) Voi hyvin!
Kirjoitan nyt ensimmäistä kertaa tälle palstalle.
Sipetti, olen lukenut palstalle kirjoittamiasi viestejä keväästä 2005 lähtien ja olen saanut niistä voimia vaikeina aikoina. En ole itse sairastanut syöpää, mutta olen joutunut seuraamaan lähiomaisena syöpäsairaan elämää. Äitini kuoli haimasyöpään syksyllä 2004. Puolentoista vuoden ajan hän jaksoi taistella tätä vaikeaa sairautta vastaan kunnes voimat loppuivat. Olemme kiitollisia siitä että saimme ajoittaisia sairaalakäyntejä lukuun ottamatta lähes loppuun asti pitää äidin kotona, vain viimeisen vajaan 3 viikon ajan äiti oli koko ajan sairaalahoidossa. Pitkään kotona olemisen mahdollisti se, että äitini kunto pysyi melko pitkään yllättävän hyvänä vakavasta sairaudesta huolimatta. Tätä edesauttoi äidillä entuudestaan ollut hyvä fyysinen kunto, vain 2 päivää ennen maaliskuussa 2003 tehtyä leikkausta äitini kävi vielä rankassa kuntojumpassa!
Äitini kuolemasta on kulunut nyt 2,5 vuotta. Vähän aikaa sitten sain tietää että enoni vaimo sairastaa mahasyöpää, joka on jo ehtinyt levitä muualle elimistöön eikä toivoa paranemisesta kuulemma enää ole. Olin jo ehtinyt jonkin verran toipua äidin kuoleman aiheuttamasta surusta kun iski taas uusi järkytys. Olen tätä uutta tilannetta käsitellessäni havainnut kuinka paljon minussa on vielä jäljellä äidin kuolemaan liittyvää surua.
Äitini oli henkisesti hyvin vahva ihminen vaikka sairaus veikin hänen fyysiset voimansa. Periksi äiti ei missään vaiheessa antanut ja valoi asenteellaan taistelumieltä meihin muihinkin. Emmekä periksi antaneetkaan vaikka äidin sairaus etenikin. Tuntui jotenkin nurinkuriselta että äiti jopa jaksoi lohduttaa meitä surevia lapsia sairaana ollessaan. Hän sanoi minulle monta kertaa: "Teidän pitää pärjätä ilman minua ja te tulette pärjäämään". Vaikka yritin olla vahva, minua hävetti monta kertaa oma heikkouteni. Kun seurasin äidin voimien hiipumista sairauden edetessä tunsin oloni usein todella avuttomaksi ja voimattomaksi. Vaikka olo tuntui usein pahalta niin silti sain aina jostain voimaa yrittää eteenpäin. Jaksamisen lähteet löytyivät aina pienistä asioista, kuten toisen ystävällisestä hymystä. Opinkin äidin sairauden aikana aiempaa paremmin arvostamaan pieniä asioita.
Äitini sai sairausaikanaan iloa ja voimaa kukista ja luonnon kauneudesta. Vaikka äitini sairauden aikaan mahtuikin monia vaikeita hetkiä niin oli myös väliin parempia aikoja. Äitini jaksoi kaiken keskellä säilyttää positiivisen mielensä ja hyvän tuulensa ja meillä oli monta kertaa yhdessä mukavia ja joskus jopa hauskoja hetkiä jolloin koko sairaus unohtui vähäksi aikaa mielestä. Näistä on jäänyt minulle mieleen monet hyvät ja rikkaat muistot.
Tästä tuskin on sinulle mitään apua tai lohtua mutta myös äidilläni ilmeni samanlaisia ongelmia kuin sinulla nyt. Hänelle kerääntyi nestettä keuhkoihin ja muualle elimistöön jota jouduttiin ajoittain poistamaan ja myös hän sai nesteenpoistolääkityksen. Jalat olivat turvonneet ja kipeät. Ruokahaluttomuus oli ongelmana usein. Äidilläni poistettiin v. 2003 tehdyn leikkauksen yhteydessä kokonaan haima mistä seurasi diabetes, joka vaati oman hoitonsa.
Sipetti, olet mielestäni ihailtavan vahva ja urhea ihminen ja olet pystynyt hämmästyttävän hyvin elämään pitkälle yli 2 vuoden ajan tämän vaikean sairauden kanssa. Olet jaksanut säilyttää vakavasta sairaudesta huolimatta elämänhalusi ja antanut varmasti monille tätä palstaa lukeville voimia, niin syöpää sairastaville kuin heidän läheisilleen. Voin omasta puolestani sanoa että olen saanut oman surutyöni keskellä kummasti voimia sinun viesteistäsi. Toivon sinulle ja läheisillesi jaksamista ja voimia koko sydämestäni. Vaikken itse olekaan uskovainen, olen saanut vaikeina aikoina lohtua seuraavasta rukouksesta: "Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voin sekä viisautta erottaa nämä asiat toisistaan".
Kiva kuulla sinusta.
Tulipa mieleeni, että voisiko koko syöpä johtua siitä vesisuonesta. Olen lukenut, että on "vaarallista" nukkua juuri vesisuonen päällä. Voi, kun siitäkin asiasta joku kirjoittaisi.
Ihanaa, että saat seurata krookuksien ja sinikellojen kukintaa. Olen saanut sen käsityksen, että olet kova "puutarhaihminen".
Toivon, että pääset lapsenlapsesi rippijuhlaan. Se olisi varmasti hänellekin mieluisaa.
Hyvää kevään jatkoa sinulle ja paljon voimia! Älä anna vieläkään periksi!