Oon 45-vuotias nainen ja pitkän tien alkoholisti. Nykyään menee parikymmentä annosta päivässä.
BMI on 26 eli on ylipainoakin. Naama on turpea kuin äärimmilleen kasteltu pesusieni ja verisuonet loistaa pinnassa.
Jos nyt lopetan, palautuvatko kasvot edes lähelle normaalia vai joudunko olemaan tämän näköinen raittiudesta huolimatta?
Vatsamakkarat varmasti sulavat, koska en ole mikään syöppö. Joka liikakilo on tullut alkoholista. Mutta miten kasvot..? Onko kokemusta samanikäisillä naisilla. Alkkis oon ollut jo 20 vuotta, mutta pahinta on ollut viimeiset viisi vuotta.
BMI on 26 eli on ylipainoakin. Naama on turpea kuin äärimmilleen kasteltu pesusieni ja verisuonet loistaa pinnassa.
Jos nyt lopetan, palautuvatko kasvot edes lähelle normaalia vai joudunko olemaan tämän näköinen raittiudesta huolimatta?
Vatsamakkarat varmasti sulavat, koska en ole mikään syöppö. Joka liikakilo on tullut alkoholista. Mutta miten kasvot..? Onko kokemusta samanikäisillä naisilla. Alkkis oon ollut jo 20 vuotta, mutta pahinta on ollut viimeiset viisi vuotta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Naama se on äijilläkin.
Turvotus ja yleinen punotus lähtevät naamarista takuulla kun laitat hanat kiinni, mutta se laajentunut hiussuonisto kolvin ympäristöstä ei katoa. Voithan kuitenkin käyttää lankkia ja pakkelia.
Siinäkin miehiä syrjitään. Jos missä hyvänsä sanoisin, että käynpä tässä meikkaamassa, niin heti aletaan sorsimaan prkl..
Olet ihan taatusti alkoholisti.
Vain alkoholisti voi ehdollistaa oman juopottelunsa lopettamisen tuolla tavalla.
Sinä tavallaan kerroit, ettet suostu lopettamaan juomista ellet saa vaihtokaupassa "tuoreempia" kasvoja itsellesi.
Eräs entinen huippu-urheilija halusi aikoinaan "avauttaa" itsensä ja selvitttää siten maksansa kunnon. Hän halusi myös saada varmuuden, ettei vaan raitistuisi turhaan.
Niin suuri uhraus alkoholistille on raitistuminen, vaikka kyse on omasta elämästä.
Naiset liukuvat juodessaan paljon nopeammin pohjalle, kuin vastaavan ikäiset miehet. Alkoholisti-naiset myös kuolevat nuorempina kuin miehet.
Jokaisen viinaan kuolleen alkoholistin takana on suunnattomasti tuskaa ja häpeilyä, eikä se katoa mihinkään vaikka itse alkoholisti onkin jo "siunattu hiljaisuudessa" maan poveen.
Kyllä ne kasvot tietenkin palautuvat, kun juomisen lopettaa. Jäähän niihin tietysti iän mukanaan tuomia uurteita, mutta nehän antavat kasvoille vain sielukkaan leiman.
Tosin vasta toinen viikko meneillään. Ajattelin, että motivaatiota lisäisi, jos tietäisin, että ulkonäköön ei jää pysyviä vaurioita.
Itse asiassa ihoni on jo huomattavasti vaaleampi ja turvotuskin ehkä vähän laskenut. Ilmeisesti minulle ei ole tullut mitään varsinaisia verisuonten purkaumia, vaan punotus on vain alkoholin tuomaa aineenvaihdunnan vilkkautta.
Olisiko Länsi-Helsingin seudulta joku samassa tilanteessa oleva lopettaja? Jos vaikka viinahampaan kolottaessa mentäisiin lenkille, leffaan tai vaikka teelle. Mies tai nainen, ihan sama, mutta sellainen joka olisi jo vähän aikaa ollut raittiina, että tietää olevansa tosissaan.
Minulla liukui aika paljon tuttavuudet kapakan puolelle, mutta on muitakin kyllä onneksi jäljellä. Minulla on kolme kotona asuvaa lasta.
Tietenkin olen alkoholisti, ei siitä tosiaan ole mitään epäselvyyttä.
Annoinko sen kuvan, että yritän esittää muuta? Ei ollut tarkoitus.
Et pyrkinyt antamaan muunlaista kuvaa itsestäsi, mikä on tosi tärkeä ja siksi hieno asia.
Totesin vain sinun todellakin olevan alkoholisti, etkä mikään tavallinen suurkuluttaja. Vain alkoholisti ajattelee suhdettaan viinan ja varsinkin raitistumiseen ehdollistaen.
Suosittelisin sinullekin jotain vertaistukiryhmää, vaikka sitten AA:ta, jos et lähde mihinkään hoitopaikkaan.
Raittius on kohdaltasi jo hyvällä alulla, mutta varmaan tiedät itsekin miten helposti siitä lipsuu.
Lenkkeily tekee hyvää, kaikin puolin, ja esim. AA:sta saattaisit hyvinkin löytää jonkun lenkkikaverin. Muiden samanlaisessa tilanteessa elävien tuki on tärkeää toipumisen kannalta ja varsinkin silloin kun itsestä tuntuu, ettei millään jaksa enää selvinpäin.
Tsemppiä sinulle.
ja että onnistut tavoiteessasi.
Minusta olet pohtinut ja järkeillyt asiaa hienosti ja valmistellut lopettamista jo pidemmän aikaa.Sen kuvan sain kirjoituksestasi, olet sitten tehnyt pohjustustyötä alitajuntaisesti tai tarkoituksella.
Niihin kavereihin kapakassa älä sorru vaikka kuinka houkuttelisi tai houkuteltaisiin,
pysy lujana jo itsesi vuoksi.
Mä menetin viinalle mulle erään tärkeän ihmisen se meni ja menee edelleen sen mukana.
Hyvää keväänjatkoa sulle ja lenkkeilykausi ja muut ulkoharrastuskaudet vasta alkamassa, joten sielläkin valinnanvaraa mitä puuhaa :)
Raitis ilma, runsaasti janoon vettä ja liikuntaa, kävelyä, lenkkeilyä, uintia..mikä nyt tuntuu hyvältä itsestäsi.
Turvotus häviää ja "pakkeleita" on lupa käyttää:-))
Se, miten pystyt motivoimaan itsesi olemaan juomatta onkin toinen juttu.
Siidereillä sain itselleni kasattua monta kiloa jotka lähtivät sitten kun lopetin tissutelun ja lisäsin liikuntaa.
Kannattaa hakea vertaistukea, yksin on ikävä kamppailla ja tulee helposti sorruttua "muutamaan" jotka sitten eivät jääkään muutamaksi.
Lisäksi oman ulkonäön rapistuminen masentaa entisestään ja tulee helposti tuskia lievitettyä alkoholilla.
Zemppiä lopetteluun!
kun lopetat ja alat pitää huolta itsestäsi.
Et ole tehnyt mitään pahaa. Kaltaisiasi on Suomessakin satoja tuhansia.
Harvat vain tulevat laillasi järkiinsä ja viheltävät pelin poikki. Viinan avulla on niin helppo paeta arjen harmeja. Niitäkin annetaan toisille enemmän, kuin toisille.
Ole kärsivällinen. Kun pysyt erossa alkoholista, tai pystyt vähentämään edes käyttöäsi tulokset alkavat näkyä.
Saisitpa jonkun kanssasiskon mukaan touhuun. Tai -veljen aivan sama. Tukisitte toisianne ja ulkoilisitte yhdessä.
Kaikkea hyvää Sinulle
Äijä, joka ei aio kuolla viinaan.