Millainen auto Voyager 2.5 TD?

Itsellä on marraskuussa 1999 kilpiin laitettu 2.5 TD, jossa on Regon lisäpenkit. Autolle on kertynyt kilometrejä n 200 000, ja ne ovat kyllä olleet huolettomia ja edullisia siihen nähden, että auto on niinkin iso.

Aluksi huonot uutiset: Auto on 7 hengelle hieman ahdas, mutta onneksi meitä on normaalisti vain kaksi aikuista ja kolme alle kymmenvuotiasta lasta. Kun muksut olivat turva- ja kuppi-istuinikäisiä, mukana kulki myös kultainen noutaja. Silloin kyllä kaikki lokerot ja penkin aluset olivat hyötykäytössä, kun kyytiin piti saada vaippapaketit, vaunut, reissusänky jne... Aina kaikki kyllä mukaan sopivat, mutta ylimääräistä tilaa ei ollut.

Tilat ovat monikäyttöiset, kun keskirivin (Regon) penkit siirtyvät sivusuunnassa ja ne voi kääntää tarvittaessa jopa selkä menosuuntaan, kun niissä on omat lantiovyönsä. Kun kaikki penkit nostetaan pois, on tavaratilan hyötymitta n 2 m, joten aika pitkää tavaraa Voikulla voi kuljettaa.

Tällä palstalla on saanut lukea huomattavan paljon Voikun vioista ja ruostumisesta ja ties vaikka mistä. Olen ihmetellyt sitä, että puhutaankohan me samasta autostakaan. Normaalien määräaikaishuoltojen lisäksi (huoltoväli 10 000 km) autoon on vaihdettu eteen molemmille puolille tukivarsiin kumipuslat kertaalleen, kustannuksiltaan töineen merkkiliikeessä noin 70 € / kerta. Sangen luotettava auto siis. Toinen korjausta vaativa seikka oli se, että vesletku alkoi vuotamaan lohkolämmittimen liitoksen juuresta. Sen kustannukset olivat töineen noin 50 € - siis vajaan tunnin työ ja 20 cm vesiletkua.

Polttoaineen keskikulutus on tämän 7,5 vuoden aikana ollut melko tarkkaan 7.6 l/100 km. Tuohon luonnollisesti vaikuttaa se, että kulkine on viihtynyt maantiellä enemmän kuin kaupunkipyörityksessä ruuhkaliikenteessä. Píenin laskettu kulutus on ollut 6.7 l/100 km (reipasvauhtista maantiejoa 1200 km)ja suurin 14.8 l, jolloin tosin perässä oli 1400 kg:n asuntovaunu, jota voikku "nippa nappa" jaksoi tuoda perässään liikenteen rytmin mukana. Viitonen oli tosin sillon melkein turha...

Oma Voikkumme on siis uudesta alkaen ollut minulla ja sitä ei ole erikseen ruostesuojattu, eikä siinä ole lainkaan ruostevaurioita. Osansa voi olla sillä, että se liikkuu pääasiassa Salpausselän pohjoispuolella, jossa ei jokaisen maahan tulleen lumihiutaleen jälkeen kylvetä suolaa tielle. Lisäksi autoa on pyritty pitämään puhtaana ja pesemään/pesettämään se mahdollisimman pian suolakylvyn jälkeen.

Tuo 2.5 TD SE on kyllä "hampurilainen ilman mausteita" Jos olisin voinut valita ostaessani, niin olisin ottanut siihen sekä ilmastoinnin että automaattivaihteiston, mutta kumpainenkaan ei ollut silloin maahantuojan varusteluettelossa.

Moottoritekniikka on DaimlerCryslerin omistaman italialaisen VM:n. Koneessa on 115 hv ja sillä pärjää. Moottorissa on tuplaketjujen käyttämä nokka-akseli, joten se rakenne on lähes "huoltovapaa". Moottorin ääni on vähän työkonemainen, ei niin pehmeä kuin joissain nykydieseleissä ja se kuuluu tyhjäkäynnillä ja taajamanopeuksissa sisälle. Mielestäni Voikku on tekniikaltaan luotettava ja minulle riittävän laadukas.

Itse olen pitänyt tuosta 2 2 3 penkkiversiosta, jota vielä täydentää leveät ja suhteellisen kevyesti toimivat liukuovet. Muksujen penkkeihin natuloiminen on ollut suorastaan juhlaa moneen muuhun autoon verrattuna. Lisäksi parkkipaikoilla ei tarvitse aina varoa kolhivansa naapuriautoa, kun muksuja kyytiin auttaa. Tuo 2 2 3 turvaa vielä jonkin asteisen "läpikuljettavuuden" edestä takariville, joka ainakin pikku muksujen kanssa oli aika näppärää...

Mikäli nyt olisin samassa tilanteessa kuin 7,5 v sitten saattaisi valinta osua edelleen Voyageriin, tosin tällä hetkellä 2.8 CRD automaattiin.

Nykyinen kulkine on meillä nykyisin "kakkosautona" vielä useita vuosia, kun ajan sillä päivittäisen 170 km:n työmatkani. Polttoainekulut ovat kohtuulliset ja pääomaa ei ole enää paljoa kuoletettavaksi.

Olen siis sangen tyytyväinen Voyager 2.5 TD:hen.