Missä rajoissa kulkevat purjeveneenne nopeudet tavallisesti (kohtuu rauhallinen keli)? Entä huiput, jos nyt ajatellaan hyvää kovahkoa keliä ja optimaalista (sivumyötäistä?) suuntaa normipurjeella (100% fokka)? Lyssin maininta tässä voisi olla myös paikallaan.
Purjeveneiden nopeudet
MikkoAAA
337139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Eli Lys 1.03
Matkapurjehduksessa lasken usein 4solmua keskinopeudeksi.
Huiput on tainnut olla reilut 8solmua?
eskolla kulkee yli 20 knuubaa reippaassa sivumyötäisessä.
lue vaikka laanaa.comista
Vene-lehden mukaanlaukkaa 11-12 solmua, ja Kippari on immuuni kyynpuremille.
Olettaisin Lyssin olevan 1.0 tienoilla?
Tod.näk. kuitenkin loki snadisti heittää ja Helena ei tunne matelijoita.
24 tunnin kerhossa, Hanko - Visby.
(tuuli 70-90 astetta 14-17 metriä/sek.)
Lys yli 1.3 ja reilusti!
Veneen Lys 1.20, huiput 17 solmua. Reissussa lasken yleensä 5.5 solmulla ajan.
Kertokaas te miten veneen saa kulkemaan tuota vauhtia. Tai no oikeastaan haluaisin että kertoisitte miten saan oman veneeni kulkemaan nyt aluksi vaikka 8 solmua. Minulla on SK55 1910- tai 1920-luvulta, pituutta 11,5m, leveyttä 2,4m ja painoa noin 4 tonnia.
Eli mistä pitäisi aloittaa. Uusimalla purjeet vai säätämällä trimmiä? Ei ole kikkitaljaa, levankia, barduunoita, cunnaria eikä clew outhaulia, eikä takaharuksen kiristintä. Purjeet 10-15 v vanhat, isopurje ja fokka.
Mikä neuvoksi kun vene ei ole balanssissa? Peräsintä joutuu jatkuvasti vääntämään ja sehän jarruttaa. Keveässä kelissä vene ei tahdo liikkua, varsinkaan nousta 60 astetta lähemmäs tuuleen, kovemmassa taas on pakko päästää isoa ulos ettei vene mene nurin. Reivi on vanha rullapuomi johon olen asentamassa reivinarua nyt keväällä.
Veneesi vaikuttaa aika lyhyeltä 55:ksi. Arvelen että suunnitteluvuosi lienee lähempänä 1910 kuin 1920? Tällöin se ei ikävä kyllä luultavasti ole myöskään luokkansa nopeimpia, mutta kyllä sillä silti pitäisi päästä. Saaristoristeilijäliiton tasoitustaulukon mukaan SK55 Gunin Lyssi on 1.14 ilman spinnua, ja Gun on mitoiltaan aika lähellä sinun paattiasi (ellei kyseessä ole peräti sama vene? :) eli ihan kohtuullinen luku noinkin vanhalle venholle.
Jep, veneeni perästä on jossain vaiheessa pätkästy varmaan ainakin metrin pala pois, tiedä sitten miksi. Olisi hauska tietää kenen suunnittelema ja milloin. Keulan muoto on sivulta katsoen melkoisen pyöreällä kaarella, eli ei kiilamainen kuten monissa metriveneissä. Mastoakin on lyhennetty ainakin metrillä joskus, nyt 12 metriä. Purjepintaa tällä hetkellä tosiaan se 40 neliömetriä.
Jaah, eikö veneen mukana ole mitään dokumentaatiota? Oletko yrittänyt Saaristoristeilijäliitosta kysyä, siellä ekspertiisiä on melko paljon? Ja jos ei sieltä löydy, niin Ruotsin saaristoristeilijäliitossa tiedetään SK-veneiden historiasta melkein kaikki mahdollinen?
Saaristoristeilijät ovat kyllä melko nopeita vehkeitä jos vaan ovat kunnossa. Hyvä 22:kin pitäisi päästä se 15 solmun raja rikki surffeissa, ja isommat veneet ovat nopeampia.
surfiin tarvitaan lattapohjainen kevyt haitekki ruuhi, jossa leveä ahteri ja auki.
Viime vuoden Pacific Cupin (Frisco-Havaiji) voitti Swede 55, joka ei ole juuri muuta kuin muovinen versio SK55:stä. Bavarioita ei karkeloissa jostain syystä näkynyt, miksi lienee? Muutama Benneteau oli mutta eivät pärjänneet skandille.
Ja tulitte perille yhtenä kappaleena?
kanootin perä vaan painuu mereen spinnulla ajettaessa kun pitäisi päästä surffiin.
Jaah ehkäpä, kyllä sillä Swedellä omistajan mukaan silti 19 solmua on ylittynyt parhaissa tuulissa. Ehkä "leväperäisenä" menisi vieläkin lujempaa...??
Sunwind 311 lys 1.09 .Hyvässä tuulessa tasasesti 6 solmua. Olisi mukava jos laittaisitte veneiden merkkejä
Oma ennätys Avance 36:lla Visbystä Utöseen tuli kauan sitten, 29.6.1991. Tuuli oli ESE 26-38 solmua. Toistuvasti pitkiä surffeja. En pysähtynyt Utöseen, jonka takia lokikirjassa ei ole aivan tarkkaa kellonaikaa siihen. Tarkka aika Visbyn sataman poijusta Ånsörenin poijuun oli 22 h 30 min. (Ånsören: 59.55N 21.43E).
Avance 36 oli kohtalaisen nopea, mutta aika märkä purjehdittaessa reippaammissa tuulissa. Kiel-Gdynia välin, 330 mpk, purjehdin 44 tunnissa samalla veneellä - jos Itämeren alue ja tavallisen "skandin" perhepurjehdukset nyt ketään kiinnostavat. Kuuden kesän retkipurjehdukset pienellä perhemiehistöllä Hollantiin, Englantiin, Norjan vuonoihin näyttävät sujuneen Av36:lla keskimäärin 5,7 solmun keskinopeudella. Pohjanmeren retkillä Av 36 oli hiukan liian heppoinen, mielestäni se oli sopivampi Itämerelle ja saaristoon. Skagerrakin ylitys Arendalista Skageniin meni reippaassa sivu-sivuvastaisessa tuulessa 11 tunnissa, mutta istuinlaatikko oli lähes puolillaan vettä melkein koko legin ajan - sekin 90-luvulla ennenkuin vaihdoin Av36:n tanakampaan avomeriveneeseen.
Bavaria 30 alla, viime kesänä Hki - Kaunissaari saatiin keskinopeudeksi 13 solmua. Illalla nautittiin bissee ja naureskeltiin skandeja, jotka lähtivät stadista samaan aikaan ja tulivat perille pari tuntia jäljessä.
Kertoisitko juttusi tueksi vielä pvm ja kellonajat, että lukijat voi vähän tsekkailla. Itse olen liikkunut niillä vesillä myös viime kesän keveissä tuulissa. Välillä koneajoa korkeapaineessa.
Ymmärrän kyllä leikinlaskusi ja viestin tavanomaisen bavaria-provon. Stooriisi tuli varmaan kirjoitusvirhe: Bavariasi keskinopeus olikin todellisuudessa 3 solmua? Koneella voit ehkä ajella 6 kn matkanopeutta? Pääasia tietysti, että olet tyytyväinen skandeja nopeampaan ja halvempaan veneeseesi. Ehkä ensi kesänä teet jälleen uusia ennätyksiä tilavalla ja homeettomalla kolmikymppiselläsi!
Olisi pitänyt arvata, että kateelliset skandiveneilijät ovat heti mustamaalaamassa SUPERBavarioiden saavutuksia
Väitettiin, että 30-jalkaisen Bavarian keskinopeus Hgistä Kotkan Kaunissaareen oli viime kesän kevyissä keleissä ollut 13 solmua! Kun, joku pyysi lisäselvitystä väitteeseen/valheeseen/provoon, se katsotaan nyt "mustamaalaamiseksi" . Epäilet jopa, että "skandiveneilijät" olisivat "kateellisia" "SUPERBavarioiden saavutuksista". Hohhoijaa. Säälittää sinunlaistesi bavaristien asenne. Leimaatte venemerkkinne kirosanaksi höpötyksillänne. Korjaa nyt ihmeessä tilanne ja näytä ne veneesi vauhtiresurssit rehellisesti. Pianhan ne ensimmäiset skabat jo ovatkin. Tule starttilinjalle!
LYS-takaa-ajolaskennassa käytetään esim. seuraavia laskennallisia nopeuksia eri tuulennopeuksilla veneelle, jonka LYS = 1.
Tuuli: 3, 4, 5, 6, 7 m/s
LYS std-nopeus: 3.4, 4.1, 4.6, 4.9, 5.0 solmua
Eri LYS:sin omaavan veneen laskennallisen nopeuden saa tuosta lyssien suhteessa; tietenkin on muistettava, että jotkut ovat nopeita kovalla tuulella ja jotkut enemmän kevyellä...
Huippunopeus ja Lyssi eivät välttämättä korreloi kovinkaan hyvin. Moni raskaampi kölivene omaa korkean Lyssin vaikkei huippunopeudessa varmasti pärjää plaanaaville tai surffaaville sporteille tai kevytveneille.
Itellä alla Windmill, nopeutta ei ole mitattu mutta lujaa se kulkee. Viklamiehet väittävät että heidän veneellään pääsee 12 solmua, ja totta Wintikka on nopeampi. Mitäpä sitä purjehtimaan hitailla skandeilla tai ylipainoisilla baijerilaisilla, kun voi ottaa ketterän jenkin?
mihin sulla on kesälomalla kiire?
"Mitäpä sitä purjehtimaan hitailla skandeilla tai ylipainoisilla baijerilaisilla, kun voi ottaa ketterän jenkin?"
Kun tultiin atlantin yli arkissa (2006)meillä meni nopeudet suunnilleen seuraavasti: Tuuli 15-20kn loki pyöri lähes kokoajan 8-10kn. Tuuli 20-25kn 10-12 lähes kokoajan, muutama nopeempi surffi oli. Tuuli 25-30kn yli 10kn "kokoajan", 13-15kn surfeja harvakseltaan. Isompiakin puuskia oli ja niissä 16.7kn oli paras surffi. Veneen "rekka" loppukesällä Tarifan kohdilla Gibraltarilla 17.6 solmua. Silloin pelkkä stora ja 2.reivi. Atlantilla ei paljon spinnuiltu koska vauhtia oli muutenkin kivasti. Lähes aina jouduimme ajamaan niin alas kuin pääsimme. Spiirasimme 3.genuaa ja storaa reivailtiin tilanteen mukaan. Vene First 40.7, LYS 1.34, johon hirveellä rutinalla saatiin todistus 1.33...
Havisimma Navigateurille noin 12 tuntia, kun purjehdus kesti 18 vrk. Meilla keskinopeus oli 7.1 solmua ja huippusurffi 15.1 solmua logissa (nayttaa alakanttiin). Lys 1.23.
Olikos tässä mukana etsintään mennyt aika myöskin, vai raaka kokonaisaika?
Kryssillä kohtuullisen sileällä vedellä pysyy tasainen 6 kts, avotuulissa 8 kts. Paras surffi keskellä Itämerta 15 m/s tuulessa spinnulla karvan yli 15 kts. Keskinopeutena reittisuunnittelussa on hyvällä menestyksellä käytetty 5 kts. LYS-todistukseen on kirjattu arvo 1,17. Edellämainitut nopeudet vastaavat hyvin IMS-polaarien ennusteita.
Hait lähtee merelle kun tekstiilipurjehtijat kiristelee rannassa köysiä.
Paatin LYS 1,17. Viime kesänä Hangon läntisellä pelkällä isolla myötäiseen 9 solmua 27.6.2006 lokirjan mukaan. Hangosta kolmessa tunnissa Kasnäsiin, kertoo samainen lokikirja. Kryssillä on päästy joskus 7 solmun keskinopeuteen, mutta silloin kyllä oli aika blosis. Perhemiehistöllä (minä ja kolme naista, joista kaksi ala-asteikäistä) ei paljon spinnulla revitellä. Mut kenellä on kiire?
Kun tuo pelkkä nopeus ei kerro paljoakaan, lisätään vielä jotain kryssikulmista. Niistäkin kun näkyi ylempänä rivien välissä mainittavan. Tasainen keskituuli ja olematon aallokko => 35 astetta tosituuleen, normaalimmat olosuhteet => alle 45 astetta, surkeat olosuhteet => 50 astetta. Mittarien laskemat tosituulikulmat ovat vain sinnepäin ja aika hyödyttömiä. Ylläolevat lukemat poimittu GPS-trackeista, eli kohtuullisen luotettavia. Vanhemmista konstruktioista kuutoset ja kasit tuntuvat olevan samoilla lukemilla, kun rinnalle sattuvat, useimmat muut menevät alemmas.
Kompassiin yhdistetyn tuulimittarin tuulensuunnan näyttö onkin sitten muuten varsin mukava indikoimaan shiftejä, vaikka itse lukema ei niin asteen päälle oikea olisikaan.
Edellinen vene lys 1.14,(35 ft, 6 t), huippu taisi olla 15 m/s sivumyötäiseen pelkällä genoalla reilut 9 kn. Sivutuulessa 7 kn normaali vauhti sopivalla 8-10 m/s tuulella.
Luovilla tuulimittarin näyttämät nousukulmat voivat olla tosiaan sitä sun tätä, kun vauhdin laskiessa ja huonoissa aallokko-oloissa sorto kasvoi tuolla veneellä tosi merkittävästi. Tuulimittarin WMG:n pitäminen yli kolmen solmun vaati jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja silti GPS:n WMG tuulensilmässä olevaan reittipisteeseen saattoi sietämättömästi painua alle solmun.
on se köli fölis siel vede alla. paina ni perkeleest. lakana vaa ottaa tuules vasta, mittää vedä sellase täälpäi. ei näil oikeest kovaa meiä vesil pääse, ku kukka ei uskal ulos ku oikke kovi puhalta. rautagenual (siin on lysii kaikil) ku vähä auttaa, niin tietää kerkeeväs maanantaiaamust taas töihi.
rimaaraani menee kovi. sellane meni must ohi ku oli se uups-kuppi. kyl me muut uitellaa iha eri luoka kippoi tuol suolas.
akku loppui niin en voinut puhaltaa tuulta "föönerillä" purjeisiin..
plaani loppui siihen, eikä ollu edes virtaa enää startille.. kampikin jäi auron renkaiden vaihto reissulle.. piti meloa kotiin, onneks oli pertti karppinen mukana.. emmä kehranny kysyä osaaks sä purjehtia..
juu sori