Olen pitkään "harmitellut" jatkuvia ja paikkaansapitämättömiä väitteitä "inflaatio syö velan" ja pitänyt niitä provoina tms. Vasta nyt ymmärsin väittäjien "mallin" tämän ajatuksen taustalla. Väittäjät tekevät yks-yhteen suhteen inflaatioprosentin ja korkoprosentin välillä - eräänlaisen yhteenlaskun. Malli menee siis näin:
Inflaatio% jokuVakioLuku = korko%
Näinhän se ei tietenkään ole vaan korko on se leka jolla inflaatiota moukaroidaan alas yhä uudestaan niin kauan kuin on tarvis. Se menee siis näin:
-Inflaatio nousee yli tavoitteen, esim. 2,5% -> korko 4,5%
-Inflaatio ei taantunutkaan, pysyy 2,5%:ssa -> korko 5%
-Inflaatio ei hellitäkään, nousee 3% -> korko 6%
-Nyt ehkä infaatio laskee 2,5% -> korko pidetään 6%:ssa.
-Inflaatio saattaa "karata" ja nousta 5,3%:iin -> nyt täytyykin ottaa jo painavaa lekaa käteen, korko viedään 15,25%:iin.
Lopputilanteessa siis inflaatio 5,3% jonka mukaan yleinen palkankorotus ehkä 6% suotuisassa taloustilanteessa mutta korko yli 15%. ks. oikea frame http://www.sedlabanki.is/?PageID=179
Ymmärsittekö - kuitatkaa, olkaa hyvä? Inflaatio, jonka mukaan palkat nousevat, voi olla vain vähän koholla samalla kun sitä vastaan taistellaan korkealla korolla. Jenkeissä ollaan aikoinaan menty 20% korkoihinkin niin ettei se vakaa "EU-valuuttakaan" mitään takaa.
Inflaatio% jokuVakioLuku = korko%
Näinhän se ei tietenkään ole vaan korko on se leka jolla inflaatiota moukaroidaan alas yhä uudestaan niin kauan kuin on tarvis. Se menee siis näin:
-Inflaatio nousee yli tavoitteen, esim. 2,5% -> korko 4,5%
-Inflaatio ei taantunutkaan, pysyy 2,5%:ssa -> korko 5%
-Inflaatio ei hellitäkään, nousee 3% -> korko 6%
-Nyt ehkä infaatio laskee 2,5% -> korko pidetään 6%:ssa.
-Inflaatio saattaa "karata" ja nousta 5,3%:iin -> nyt täytyykin ottaa jo painavaa lekaa käteen, korko viedään 15,25%:iin.
Lopputilanteessa siis inflaatio 5,3% jonka mukaan yleinen palkankorotus ehkä 6% suotuisassa taloustilanteessa mutta korko yli 15%. ks. oikea frame http://www.sedlabanki.is/?PageID=179
Ymmärsittekö - kuitatkaa, olkaa hyvä? Inflaatio, jonka mukaan palkat nousevat, voi olla vain vähän koholla samalla kun sitä vastaan taistellaan korkealla korolla. Jenkeissä ollaan aikoinaan menty 20% korkoihinkin niin ettei se vakaa "EU-valuuttakaan" mitään takaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Keksit ihan itse mitä tarkoittaa: REAALIKORKO
Onneksi olkoon vielä kerran.
..talousnero, mutta sen verran olen elänyt jo elämää että tiedän rahan arvon laskevan inflaation myötä, samalla kun se "syö" mun lainaa, niin se "syö" myös mun säästöt. Jos otit v.1980 asuntolainaa 150 000 mk (sillä sai uuden omakotitalon) ja vaikka sulla ois vielä se laina maksamatta, niin oisko sulla mielestäs paljon lainaa tänä päivänä (30 000 e)?? Voit miettii jonkun esimerkin vaikka 10 vuoden päästä, niin sama juttu. Useimmat kuitenkin lyhentää lainaansa 15-25 v, joten kyllä siinä ajassa jo inflaatio kerkee sitä syödä.
Vielä kun vähän mietit ja pähkäilet (saattaa vaatia lukiotason matematiikkaa, lyhyt oppimäärä), saatat keksiä miksi inflaatio syö velkaa vaikka korkoprosentti ylittäisi inflaatioprosentin... Mieti.
Kolmen pisteen vihje: aika kuluu.
Kahden pisteen vihje: palkat nousevat inflaation myötä vuosittain
Yhden pisteen vihje: korot eivät nouse korkoprosentin verra vuosittain.
Puolen pisteen vihje: palkkoja laskiessa käytetään korkoa korolle -kaavaa.
No totta helvetissä syö, ainahan se syö pienen osansa - nyt puututte nyansseihin. Se ei syö siinä mielessä kuin ilmaisua käytetään - automaattisena ja tervetulleena velanmaksukoneena.
Valitsin sanani kaiketi väärin. Tarkoitin korostaa sitä, että inflaation lähtiessä nousuun korkoja joudutaan nostamaan "ekspotentiaalisesti" jolloin erotus, se reaalikorko, kasvaa - eikä suinkaan niin, että päälle laitetaan jokin vakioluku joka kuittaantuu palkankorotuksissa. Päätään nostava inflaatiopeikko ei siis enää ole väitetty velallisen ystävä (kuten oli kultaisella 70-luvulla).
Periaatteessahan tilanteena voisi olla 2,5% inflaatio (= yli tavoitteen - pitää nuijia korolla) -> 3% palkankorotukset ja 15% (tai mikä tahansa) korkotaso kun ei pienemmällä tokentunut. Islannin esimerkin mukaan 4-8% inflaatiota on hakattu päähän 10-15% korolla.
Oletetaan nyt sitten 8% inflaatio ja palkankorotus ja 16% asuntolainakorko (2x inflaatio, mukavampi laskea).
Otetaan asuntolainaa vaikka 100 000 yksikköä.
Tuloja on sitten vaikka 10 000 yksikköä vuodessa.
En jaksa laskea kuukausitasolla. Laskekaa jos kiinnostaa.
Ei lyhennetä ollenkaan, maksetaan vain korkoja:
Vuosi - korko - palkka
01 - 16 000 - 10 000 (aika paha paikka muuten)
02 - 16 000 - 10 800
03 - 16 000 - 11 664
04 - 16 000 - 12 597
05 - 16 000 - 13 605
06 - 16 000 - 14 693
07 - 16 000 - 15 869
Hmm.. Kahdeksan prosentin vuotuisella inflaatiolla palkka on noussut seitsemässä vuodessa yli puolella. Korot taas vievät aina saman summan palkasta. Korkopeikko? Ei. Jos selviät alussa, homma helpottaa. Toki muut elinkustannukset nousevat, mutta käteen jäävistä tuloista yhä pienempi ja pienempi osa kuluu lainan korkoihin.
Tätä yleensä tarkoitetaan sillä että inflaatio syö lainan. Kahdeksan prosentin inflaatio on niin kova, että 30 vuodessa tulot melkein kymmenkertaistuvat (euromääräisesti). Se on paljon se. Korolla ei oikeasti ole juurikaan merkitystä, kunhan sen pystyy hoitamaan.
Millä perustelet 8% reaalisen palkankorotuksen? Voisitko esittää tapauksen lähihistoriasta jossa on yleisesti jaettu tuollaisia korotuksia?
Palkankorotukset ovat pääosaltaan inflaatiokorjausta, sivuosaltaan siivu tuottavuuden kasvusta. Laskisitko uudelleen esim. 9% palkankorotuksilla. Palkankorotukset tulevat myös viiveellä, alkuun reaalitulot saatavat korkeassa inflaatiossa myös laskea (riippuen millaisia indeksiehtoja palkkajärjestelmään on rakennettu ja miten ne laukeavat).
Toisaalta 8% inflaatiota taltuttamaan ei riittäne 16% korko - vrt. islannin case, inflaatio piikkasi kyllä 8:ssa mutta ollut vuodenvaihteen yli n. 7%, sitä ennen 4% tasoa ja vastaava yliyönkorko nyt 15,25% (velallisellehan laitetaan riskipreemion mukainen marginaali vielä päälle). 2005 inflaatio oli n. 4% ja vastaava korko n.11% - silti inflaatio karkasi eli korkoleka oli liian kevyt.
laskin puolestasi:
100000eur annuiteettivelka, 15v., keskituloinen pariskunta:
A) inflaatio 8%->9%palkankorotukset vuosittain, korko koko ajan 15%
B) inflaatio 2%->3%palkankorotukset, korko 5%
------------------A----------B-------------
tulot 15v:ssä--2307159--- 1357923
korkoja--------156500---- 44500
%:a tuloista----6,8%----- 3,3%
B vaikuttaisi edullisemmalta?
Todellisuudessahan tilanne ei pysy staattisena 15v. mutta tämä eräänlaisena raja-arvoanalyysinä.
A) 2307159 - 159500 = 2150659
B) 1357923 - 44500 = 1313423
empä nyt menisi liputtamaan kovin hanakkaasti tilanteen B) puolesta...
Luvut nappasin hesarin jutusta ehkä parin viikon takaa. Tilastokeskukselta varmaan löytyy keskimääräinen ansionousu.
Toki oma tilanne vaikuttaa paljon. Jos olet sairaanhoitajana, niin ainoat korotukset tulevat tuposta ja ikälisistä - eivätkä ne ole lähelläkään 8% tasoa. Toisaalta, jos olet nousukiidossa oleva myyntitykki, 8% palkankorotus vuodessa on lähinnä vitsi. :)
Tilanteessa B (matala inflaatio) olet maksanut 3,3% kaikista 15 vuoden ansioistasi pankille siitä 100000eur lainasta.
Tilanteessa A (korkea inflaatio) olet maksnut 6,8% 15 vuoden ansioistasi pankille siitä samasta 100000eur lainasta.
Ansioistasi on siis huvennut huomattavasti suurempi osuus korkojen maksamiseen. Se, että tapauksen A summa on nimellisesti suurempi ei ole mitään merkitystä sillä se on vain luku, korkean inflaation syömänä eurot muuttuvat ennen pitkää liiroiksi. Vaikka tapauksessa A tulot ovat nimellisesti suurempia on inflaatio syönyt niiden ostovoiman vastaavasti. Miltä kuulostaa maitopurkin hinta: 2,19eur?
No aha-aha. Kerro seuraavaksi paljonko palkka nousee kun siivooja rupeaa kansanedustajaksi - saadaan vähän raflaavampia prosenttilukuja.
stat:
"Kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettu reaaliansioiden vuosikasvu oli vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä tasan yksi prosentti."
ja
"Vuoden 2006 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 3,0 prosenttia (nimellinen) ja reaaliansioiden (inflaatioputsattu) nousu 1,4 prosenttia."
Tämä siis talouden painaessa kovaa ja tulosten ollessa hyviä sekä osittaisen työvoimapulan vallitessa...
Aika kaukana 8%:sta.
Sijoituksen arvo lainanmaksun jälkeen. Oletus että hinnat nousevat inflaation verran, eli varsin maltillisesti.
A) 317.216
B) 134.586
Sijoitusten suhde toisiinsa 2,356 15v. päästä
A) 2.307.159
B) 1.357.923
Tulojen suhde toisiinsa 1,699 15v. päästä
Kaikki ei ole mustaa eikä valkoista.
Nimellistä, nimellistä - molemmissa esittämissäsi tapauksissa hinnannousu oli reaalisesti tasan nolla.
Laita inflaatioksi vaikka 50% tai 200% niin saadaan kaikki vaurastumaan (kummallista, ettei hyperinflaatiota yleisesti pidetä vaurauden lähteenä...). Logiikkasi mukaan kertomalla kaikki hinnat 100:lla olemme 100 kertaa vauraampia.
Em. tapauksessa sijoituksen (100000) arvo oli alunperin 19,2xkk/palkka.
Tapauksessa A sijoituksen arvo 317217 / kk-palkka 18941 = 16,7
Tapauksessa B sijoituksen arvo 134587 / kk-palkka 8101 = 16,6
Eli verrattuna alkutilanteeseen - sijoitus on säilyttänyt arvonsa (yllätys, sen hinta molemmissa tapauksissa kehittyi inflaation mukaan).* Molemmissa tapauksissa sen arvo suhteessa tuloihin on pienempi kuin alussa (yllätys, palkat nousivat reaalisesti). Molemmissa tapauksissa sijoituksen uushankinta 15v. päässä on yhtä suuri ponnistus (mutta pienempi kuin alunperin kasvaneen ostovoiman takia). Tapaus A vain söi tällä ajalla suuremman reaalikoron takia isomman kakun tuloista -> muuhun jäi vähemmän fyffeä (useamman tonnin per vuosi).
*Itse asiassa pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat käyttäytyvät osapuilleen noin, hinnat nousevat vain hivenen inflaatiota nopeammin. Käytännössä hintataso heilahtelee (varsinkin suomessa) elinkustannuskäppyrän molemmin puolin.
ei sitä pidetä missään tai laiteta mihinkään. EKP yrittää ohjata ko. korkoa asettamalla itse rahalle hintaa. Mutta edelleenkään korko ei loppupeleissä ole edes EKP:n käsissä. Niinkauan kun kyseessä on MARKKINAKORKO niin sitä ei määrää kukaan mikä sen arvo todellisuudessa on. Mietipä tätä hetki, Euribor on 3% ja samaan aikaan EKP:n ohjauskorko on 6%.
” "inflaatio syö velan"…….
………inflaatioprosentin ja korkoprosentin välillä - …..”
Kyllä nyt olet ymmärtänyt väärin.
Ei pääomaa ja korkoprosenttia voi mitenkään yhdistää.
Pääomasta
Pääoma on tarkkaan määrätty summa, kaupanteossa.
Alussa sinulla on myös siihen maksusuunnitelma palkastasi.
Mutta jos inflaatio pyörii, niin kaikki hinnat nousevat, samoin palkkasi.
Mutta yksi ei nouse, asunnon hinta.
Sinulla on suuremmasta palkasta helpompi maksaa entinen asunnon pääoma.
Lisäksi sinulla on helpompi maksaa tuo asunnon summa,
kun useimmiten inflaation aikana on myös hyvä talouskasvu
ja myös palkkojen reaaliarvo, eli todellinen arvo nousee.
---------------------------
Ja ne korot.
Jos inflaatio pyörii hyvin, palkat nousevat, jos korot eivät nouse,
se merkitsee laskennallisesti että korot laskevat.
Jos inflaatio pyörii ja palkat nousevat, korot saavat nousta vastaavasti,
niin silti ne tavallaan pysyvät ennallaan.
Aikoinaan kun oli 8-12-20 % korkoja, silloin sen todellisuudessa huomasi, kuinka
inflaatio syö asuntovelan.
Se olikin aivan välttämätöntä talouskasvulle,
koska silloin saatiin mitattua sivistyneesti ja
huomaamatta turhia pankissa makaavia rahoja tärkeämpään käyttöön.
Asuntojen hintanousu onkin suurimalta osalta inflaatiota,
sitä vaan ei taulukoida samalla lailla, kun on EU-määräykset, nykyään on niin useita ”koreja” jotka laskentaa eri asioita painottaen, jota saadaan edulliset prosentit.
Esim. viinan hinnan korotuksessakin piti huomioida eläkeläisten taitetun indeksin muuttuminen, jotta ei jouduta nostamaan eläkkeitä.
kallistunut US dollaria vastaan kolmessa vuodessa 30 %.
ole että dollari on arvotonta paperia.
on:
Asuntolainan korko-verovähennys-inflaatio.
Esmes mulla:
4,116%-1,15%-2,3%=0,67%
Eli reaalikorko on edelleen historiallisen alainen.
Asuntolainan korko-verovähennys-inflaatio.
Esmes mulla:
4,116%-1,15%-2,6%=0,37%
Eli reaalikorko on edelleen historiallisen alhainen.
Nollaa hipoo!!!!
http://tilastokeskus.fi/til/khi/index.html