Elikkäs heppi helottaa (terskasta) punaisena toisinaan.
Sitä olen käynyt näyttämässä yhelle lääkärille joka on antanut ohjeeksi vaan käyttää tarvittaessa hiivasienivoidetta.
Onkohan lääkäri diagnosoinut oikein vai voiko punoitus olla esim litteää kondyloomaa? vai mikä se onkaan nimeltään.
lääkäri ei kyllä epäillyt punotusta sukupuolitaudiksi. virtsaamiskipuja eikä vuotoa virtsaputkesta ei ole, eikä muitakaan kiputiloja oo ollut.
osaisko joku sanoa jotain. Voiko lääkäriin luottaa nyt tässä asiassa sit ettei se ole mitään vakavaa
Sitä olen käynyt näyttämässä yhelle lääkärille joka on antanut ohjeeksi vaan käyttää tarvittaessa hiivasienivoidetta.
Onkohan lääkäri diagnosoinut oikein vai voiko punoitus olla esim litteää kondyloomaa? vai mikä se onkaan nimeltään.
lääkäri ei kyllä epäillyt punotusta sukupuolitaudiksi. virtsaamiskipuja eikä vuotoa virtsaputkesta ei ole, eikä muitakaan kiputiloja oo ollut.
osaisko joku sanoa jotain. Voiko lääkäriin luottaa nyt tässä asiassa sit ettei se ole mitään vakavaa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ottiko lääkäri hiivasieninäytteen? Mikäli ei ottanut, niin kyseessä voi olla joku muu tulehdus, kuin hiivasienen aiheuttama infektio. Onko hiivalääke auttanut oireisiin?
Kehottaisin sinua käymään uudelleen terveyskeskuksessa tai sitten sukupuolipoliklinikalla, jossa varmasti on asiantuntevat lääkärit paikalla.
Mikäli olet ollut suojaamattomassa yhdynnässä ja on syytä epäillä sukupuolitautia, pitäisi silloin ottaa kaikki sukupuolitestit.
No mä olen just ollutkin ihan huolehtimatta kun kyllä se on sillä hiivasienivoiteella mennyt sit lopulta pois. siksi olenkin luullut että ei ole mitään silleen hätää. kun jos se olisi kondylooma niin eihän hiivavoide siihen auttaisi?
Multa on otettu vaan klamydiatesti, eikä siinä ollut mitään. lääkäri otti senkin pitkin hampain, kun ei ollut sitä mieltä että mulla olisi mitään tautia. Mä olen käynyt näyttään tätä pari kertaa, kun olen ollut ihan sekona kun ajattelin että mikä mulla on. Se vaan sanoi että ei se näytä eikä kuulosta miltään sukupuolitaudilta.
sehän voi tulla kumppaniltakin, tai siis mulla on aika vakisuhde. voiko tytöllä olla joku muutos värkissään että mäkin sit saan just vaik sen hiivan sielt? se tulee aina välil se punotus ja menee sit aika hyvin sillä hiivajutulla ohi.
mikä muu tulehdus se voi sit olla?! tai mikä sukupuolitauti aiheuttaa punotusta mutta menee hiivavoiteella aina ohi
joo hiivaa se on jos se sillä voiteella paranee.. mut tytsylläs on varmaan kans sitä hiivasienitulehdusta (mikä on aika yleistä) ja ois hyvä hoitaa sekin sitte samalla. naisella se ei välttämättä parane niin helposti ja jos se on krooninen ni kannattaa pyytää suunkautta otettava lääke niin varmasti auttaa!
eli jos se olisi sukupuolitauti, niin se hiivajuttu ei auttaisi siihen? Täs just mietin että esimerkiksi kondylooma ei varmaan sit lähtis mihinkään hiivavoiteella vaan se punotus jatkuisi vaan tosi pitkään? Ja ajattelin että kai se lääkäri on nähnyt kaikkia ja olis mulle sanonut jos se olis kondyloomaksi tai muuksi taudiksi sitä epäillyt.
Miksköhän mulle sit tulee se hiivajuttu kanssa? tai yhtään en tajunnut kun lääkäri mulle sitä hiivavoidetta määräsi että miehellä voi olla hiiva. mut kai se sit voi.
mut joo kiitos vaan.
Kyllä se hiiva tarttuu naisesta mieheen ja sitten myös miehestä naiseen ja jos kumpaakin ei saada kunnolla hoidettua niin kierre on valmis.
Toisilla naisillatuo hiiva vaivaa tämän tästä ja syitä voi olla useita. Eli jos naiselle ei apteekin tuotteet auta niin lekuriin hakemaan kunnon lääkkeet ja sinulle hoito kanssa ja suojaamatonta seksiä vasta kun kummallakin on parantunut :)
Kyl se siitä. Kaikki tuon ongelman kanssa painii joskus :)
ai kaikki joutuu painimaan tän homman kanssa joskus? siis toi lause helpotti oloa ihan älyttömästi. olen tosiaan ihan sekona ollut mut nyt kun tiedän et mikä se on niin ei täs enää mitään.
kiitti vielä.
Sellainen juttu vielä, että toistuvat hiivat voivat olla myös kondylooman aiheuttamia. Kondylooma voi laukaista toistuvia hiivoja tai aiheuttaa hiivan kaltaisia oireita.
Mä kopsaan tähän aiemmin kirjoittamani jutun hiivasta (suunnattu naiselle, mutta pätee miehiinkin)
Hiiva ei aina katoa elimistöstä lääkekuurilla.
Hiivaa on ihmisellä kaiken aikaan ja jokin tekijä, kuten antibiootit, stressi, kuukautiset, seksi tms. aiheuttaa elimistön oman bakteerikannan heikkenemisen, jolloin hiiva pääsee valloilleen elimistössä ja lisääntyy, jolloin voidaan puhua hiivasyndroomasta.
Eli lääkekuuri ei auta välttämättä. Se voi auttaa hetkellisesti, mutta lääkekuuri samalla tuhoaa tuota elimistön "suojamikrobistoa" -> ikuinen hiivakierre.
Alkuperäiselle suosittelisin ennen kaikkea juuri tuota hiivatonta, venhätöntä ja sokeritonta ruokavaliota ja maitohappobakteereita, jotka parantavat tuota elimistön omaa mikrobikantaa. Näitä bakteereita on myös kapseleina suoraan emättimeen ja lisäksi niitä suun kautta otettavia. Hiivaan on myös estolääkitys (yleensä 1 tabletti / kk) mutta pahaan hiivakierteeseen joutuneille tämä ei tehoa. Yritä saada elimistösi tasapainoon ja vältä kaikkia hiivaa "ruokkivia" elintarvikkeita.
Hiivakierre on käytännössä:
Stressi tms ulkoinen tekijä ->
elimistön oma suojaava bakteerikanta heikkenee ->
hiiva ->
lääkitys hiivaa vastaan ->
hiiva poistuu, mutta lääkityksestä johtuen myös elimistön suojaava bakteerikanta heikkenee ->
hiiva
Näin se menee ja siitä pitäisi päästä eroon.
ai se voi olla kondylooma kuitenki? vaikka se lähtee hiivavoiteella aina pois??
miten jos tytöllä tai mulla ei ole mitään muuta kondylooman oireita, kun vaan sit sitä hiivaa? miten kondylooma sit voidaan todeta meiltä?
meillä ei mitään muuta kuin tota hiivaa, ja menee hiivalääkkeellä aina hetkeksi pois.
miksei se lääkäri sanonut mitään kondyloomasta??
se tyttö on kans käyny lääkärissä kun haki pillerit, ja sillä oli kaikki ok, paitsi et tota hiivaa sit näemmä on.
miksei kukaan ole kondyloomasta sit puhunut, mun tai tytön lääkäri? mä olen ihan pihalla nyt.
jos on kondylooma, mitä sille pitäisi sit tehdä? miten tällaista hiivana oireilevaa kondyloomaa sitten voi hoitaa?? kertokaa. kun lääkärit sanoo ettei tää ole sukupuolitautia vaan hiivaa.
No todennäköisesti se on hiivaa. Mutta sitä ei voi tietää, jos teitä ei testata kunnolla. Oireetonta kondyloomaa on yleensä vaikeampi havaita. Ja tavan terveyskeskuslääkäri ei yleensä ole kauheasti asioihin perehtynyt. Parhaimman tiedon saa, kun menee alan asiantuntijalle.
Tässä YTHS:n nettisivuilta kopsattuna pieni pätkä kondyloomasta. Tässäkin tosiaan mainitaan näin: "Välillä kyseessä on itsepintainen epämääräinen kutina, jota usein yritetään tuloksetta hoitaa toistuvilla hiivalääkityksillä, koska kutinan perusteella useimmat luulevat potevansa "kroonista" hiivatulehdusta."
Mistä se tulee?
Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan nykyään yli sata erilaista virustyyppiä. Osa papilloomaviruksista aiheuttaa syyliä sormiin ja jalkapohjiin, ja noin parikymmentä virustyyppiä viihtyy sukuelinten limakalvoilla ja tarttuu helposti sukupuoliyhteydessä, joskus ehkä sormienkin välityksellä. Joskus harvoin voi ulkosynnyttimiin tulla syyliä saunan lauteiden tai vastaavien alustojen kautta. Näkyvien syylämäisten muutosten lisäksi, joita sukuelinten alueella nimitetään kondyloomiksi eli visvasyyliksi, HPV-infektiot esiintyvät myös näkymättöminä muotoina, jolloin on parempi puhua pelkästään papilloomavirusinfektiosta tai HPV-muutoksesta eikä visvasyylästä/kondyloomasta.
HPV-infektio on yleisin sukupuoliteitse leviävä tartuntatauti, arviolta 4-5 kertaa klamydiatartuntaa yleisempi. Uutta tietoa papilloomaviruksista on niiden tavaton yleisyys ja HPV-muutosten yhteys kohdunsuun solumuutoksiin, syylävirukset itsessään eivät ole uusi ilmiö, vaan niitä on ollut ihmisillä jo vuosituhansia.
Miten se todetaan?
Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan kahdeksan ihmistä kymmenestä on elämänsä aikana saanut papilloomavirustartunnan, useimmat vain eivät tiedä tartunnastaan, koska infektio on usein täysin oireeton ja se myös paranee yleensä itsestään. Helposti tunnistettavia näkyviä kukkakaalimaisia syyliä eli varsinaisia kondyloomia on vain n. 15 % papilloomavirusmuutoksista. Valtaosa papilloomavirusinfektioista ei johda silmin havaittaviin kondyloomiin, tällaisista muutoksista ei pitäisi käyttää syylä-nimitystä ollenkaan vaan puhua esim. HPV-muutoksesta. Etenkin emättimessä ja kohdunsuulla virustartunta on täysin oireeton, ja täältä papilloomavirusinfektio usein todetaankin papa-näytteeseen (eli irtosolututkimukseen) ilmaantuvien solumuutosten perusteella. Valtaosa nuorten naisten papa-muutoksista johtuu papilloomavirusinfektioista.
Ulkosynnyttimissä iho-limakalvoraja on ohut ja hauras ja siinä usein esiintyviin pieniin haavaumiin kondyloomavirus helposti tarttuu ja haavaumiin liittyvät kirvelyoireet korostuvat. Välillä kyseessä on itsepintainen epämääräinen kutina, jota usein yritetään tuloksetta hoitaa toistuvilla hiivalääkityksillä, koska kutinan perusteella useimmat luulevat potevansa "kroonista" hiivatulehdusta.
Pääseekö siitä eroon?
Itämisaika tartunnasta havaittaviin muutoksiin on pitkä, vähintään useita viikkoja, tyypillisimmillään 3-4 kuukautta ja joskus jopa vuosia. Koska kyse on virustaudista, niin mitään parantavaa lääkitystä toistaiseksi ei ole, vaan tartunta paranee ajan kanssa itsestään, elimistön oman immuunipuolustusjärjestelmän aktivoituessa. Paranemisen nopeus riippuu yksilöllisistä eroista immuunipuolustuksessa, se voi kestää 6-12 kuukautta, joskus vieläkin pidempään. Virusta vastaan kehittyy immuniteetti, joka estää saman virustyypin tarttumista uudelleen, aivankuten vesirokonkin voi sairastaa vain kerran. Koska virustyyppejä on kymmeniä erilaista, niin yksi sairastettu virustyyppi ei välttämättä aiheuta täydellistä immuniteettia muille virustyypeille. Tällöin voi aiempien näkyvien kondyloomien isäksi tulla myöhemmin uusia papilloomavirustulehduksia muualle elimistöön.
Kehitteillä on myös rokotteita papilloomaviruksia vastaan, joilla voitaisiin aikaansaada keinotekoinen vastustuskyky papilloomaviruksia vastaan.
On myös mahdollista, että virustartunta ei havaittavien muutosten kadottua välttämättä olekaan poistunut elimistöstä kokonaan, vaan arviolta vajaa viidennes tai mahdollisesti vain kymmenesosa tartunnan saaneista jää viruksen kantajaksi. Tällöin kondyloomat tai muut papilloomaviruksen ilmentymät voivat uusiutua monenkin vuoden tai jopa vuosikymmenen tauon jälkeen ilman että on kyse uudesta virustartunnasta. Tämä yhdessä pitkän itämisajan kanssa tekee usein lähes mahdottomaksi tartuntalähteen ja ajan määrittelemisen. Usein uusiutumiselle altistavat stressitilanteet, esimerkiksi raskaus, mutta tässäkin on erittäin suurta yksilöllistä vaihtelua.
Voiko sille tehdä mitään?
Koska näkyvät syylät aiheuttavat psyykkistä ja kosmeettista haittaa, niitä voidaan yrittää poistaa jäädyttämällä, joskus paikallispuudutuksessa laserilla höyrystäen tai kotona omatoimisesti penslaamalla apteekista saatavalla reseptivalmisteella. Hoito vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä, koska näkyvien syylien ohella samaa virustartuntaa saattaa olla vasta itämässä muualla, sillä hetkellä terveen näköisillä limakalvoilla. Onkin hyvä huomata, että hoidoilla ei itse virustartuntaa pysty poistamaan elimistöstä, ainoastaan paljain silmin näkyvät muutokset katoavat. Näin ollen näkyvien syylien häviäminen tai hävittäminen ei kokonaan poista myöskään tartuntariskiä. Useimmiten nämä hoidot sitkeästi toistettuina tuntuvat auttavan, koska riittävän pitkän ajan kuluessa paraneminen tapahtuu spontaanisti; ei välttämättä hoidosta johtuen vaan siitä huolimatta!
Uusin lääke kondyloomien hoitoon on reseptillä saatava voide, joka paikallisesti levitettynä aktivoi elimistön immuunipuolustusta hyökkäämään viruksia vastaan, ja näin voidaan jonkin verran yrittää jouduttaa ja tehostaa sitä paranemisprosessia joka elimistössä käynnistyy luonnostaankin riittävän ajan kuluessa.
Entäs kohdunsuu?
Ulkosynnyttimissä ja miehillä näkyvät kondyloomat ovat yhtä vaarattomia kuin syylät missä tahansa muualla iholla. Kohdunsuun papilloomavirusinfektioilla on enemmän merkitystä, sillä kohdunsuun limakalvolle saattaa syyläviruksen jäljiltä aiheutua muutoksia, jotka edellyttävät hoitotoimenpiteitä. Jos papa-näytteessä todetaan papilloomavirusinfektioon sopiva solukuvan muutos, niin yleensä ei ensi tilassa vaadita mitään toimenpiteitä, vaan muutosta jäädään seuraamaan ja odottamaan sen spontaania paranemista. Oleellista onkin kontrollinäytteen ottaminen 6-12 kk kuluessa. Sillä varmistetaan, että muutokset todella paranevat itsestään.
Jos spontaania paranemista ei tapahdu, tai jos jo alun perin papa-muutokset ovat viitteellisiä jo astetta vakavamman solumuutoksen suuntaan, on aihetta jatkotutkimuksin selvittää, onko kohdunsuulle voinut syntyä pysyvä limakalvovaurio. Tällainen niin kutsuttu dysplasia ei välttämättä korjaannukaan itsestään ajan saatossa, vaan sellainen pitää kohdunsuulta tunnistaa ja tarvittaessa nämä muutosalueet on poistettava.
Useimmat syylävirustyypit ovat käytökseltään hyvänlaatuisia, ja etenkin näkyviä kondyloomia aiheuttavat virustyypit kuuluvat tähän ryhmään. Kohdunsuun kannalta nämä ne ovat täysin vaarattomia. Siksi varsinaiset visvasyylät/kondyloomat kannattaa pitää erillään muista HPV-muutoksista. Kohdunsuun papilloomavirustulehduksissa joihinkin virustyyppeihin tiedetään liittyvän keskimääräistä suurempi hoitoa vaativien solumuutosten riski. Tällaista muutosta epäiltäessä jatkotutkimuksena tehdään kohdunsuun tähystys eli kolposkopia. Tässä kohdunsuuta tarkastellaan mikroskoopin avulla ja tarvittaessa otetaan poikkeavan näköisiltä alueilta kohdennetusti pieniä koepaloja, joiden mikroskooppitutkimuksen perusteella ratkeaa jatkohoidon tarve. Mikäli koepalavastauksissa todetaan hoitoa vaativia muutosalueita, ne hoidetaan nykyisin polikliinisenä toimenpiteenä poistamalla sairastunut osa kohdunsuuta paikallispuudutuksessa sähkösilmukalla (loop) tai laserilla polttaen.
Koska papilloomavirusinfektion mahdollisesti aikaansaama pysyvä solumuutos kohdunsuulla on myös oireeton, niin jokaisen itsestään huolehtivan naisen tulee muistaa ajoittain papa-tutkimuksella varmistua siitä, että omalla kohdunsuulla ei ole kehittymässä salakavalia hoitoa vaativia solumuutoksia.