Tuli pakottava tarve avautua porilaisista. Olen jo muutaman vuoden ajan asunut poissa kotikaupungistani ja nyt kun kesäksi olen jälleen palaamassa juurilleni haluaisin osoittaa muutaman epäkohdan porilaisissa.
Pori on suhteellisen sisäänpäin lämpeävä. Vierasta ja vähän tutumpaakin naamaa katsotaan kieroon. Ihmiset tuntuvat olevan jotenkin kovin varautuneita, hyvin suomalaisia. Hississä vuorataan seinät ja koskeakin saa vain puukolla uhaten.
Suurin miinus porilaisissa on epäsosiaalisuus. Itse nautin tuntemattomien kanssa juttelemisesta - mikä on myös oiva tie uusiin tuttavuuksiin - mutta Porissa suorastaan pelkään harrastaa tämän kaltaista avoimuutta. Tuntuu hullulta kun kaupan jonossa tai baaritiskillä sanon jotain vierustoverilleni ja saan vain pitkän tuijotuksen osakseni. Tämä saattaa kylläkin osaksi johtua Porin "amislaisuudesta". Ns. akateemisissa kaupungeissa ihmiset ovat länsimaalaisempia, he ovat tottuneet uusiin ihmisiin, ulkomaalaisiin ja avoimuuteen. Porissa tähän ei ole tarvetta koska monet ovat asuneet kyseisessä kaupungissa koko ikänsä eivätkä tunne kaipaavansa muuta.
Ehta Porilainen ei puhumisen lisäksi myöskään hymyile, tai korkeintaan humalassa. Hymyilevä ihminen on kutsuva ja miellyttävän oloinen mikä taas edistää sosiaalisuutta. Tästä johtuen ei ole ihme mikäli tunnen itseni vaivautuneeksi ikäisteni parissa liikkuessani kaupungilla, en tunne kenenkään hyväksyvän minua ihmisenä, vielä vähemmän ystävänä.
Painotan tähän loppuun, että se mitä olen kuvaillut, on päässäni kehittynyt stereotypia mikä ei missään nimessä päde kaikkiin. Toivottavasti ihmiset kuitenkin miettivät miten he itse reagoivat ollessaan vuorovaikutuksessa toisen kanssa eivätkä vain kiellä kaikkea negatiivistä mikä kohdistuu heihin. Toivon käsitykseni muuttuvan kesän aikana. Monet ystäväni asuvat nykyään muilla paikkakunnilla ja tavoitteenani on tutustua uusiin ihmisiin. Toivon että te, jotka luette tämän, olette avoimia ja ystävällisiä kun joku (mahdollisesti minä) tulee juttelemaan kanssanne!
Pori on suhteellisen sisäänpäin lämpeävä. Vierasta ja vähän tutumpaakin naamaa katsotaan kieroon. Ihmiset tuntuvat olevan jotenkin kovin varautuneita, hyvin suomalaisia. Hississä vuorataan seinät ja koskeakin saa vain puukolla uhaten.
Suurin miinus porilaisissa on epäsosiaalisuus. Itse nautin tuntemattomien kanssa juttelemisesta - mikä on myös oiva tie uusiin tuttavuuksiin - mutta Porissa suorastaan pelkään harrastaa tämän kaltaista avoimuutta. Tuntuu hullulta kun kaupan jonossa tai baaritiskillä sanon jotain vierustoverilleni ja saan vain pitkän tuijotuksen osakseni. Tämä saattaa kylläkin osaksi johtua Porin "amislaisuudesta". Ns. akateemisissa kaupungeissa ihmiset ovat länsimaalaisempia, he ovat tottuneet uusiin ihmisiin, ulkomaalaisiin ja avoimuuteen. Porissa tähän ei ole tarvetta koska monet ovat asuneet kyseisessä kaupungissa koko ikänsä eivätkä tunne kaipaavansa muuta.
Ehta Porilainen ei puhumisen lisäksi myöskään hymyile, tai korkeintaan humalassa. Hymyilevä ihminen on kutsuva ja miellyttävän oloinen mikä taas edistää sosiaalisuutta. Tästä johtuen ei ole ihme mikäli tunnen itseni vaivautuneeksi ikäisteni parissa liikkuessani kaupungilla, en tunne kenenkään hyväksyvän minua ihmisenä, vielä vähemmän ystävänä.
Painotan tähän loppuun, että se mitä olen kuvaillut, on päässäni kehittynyt stereotypia mikä ei missään nimessä päde kaikkiin. Toivottavasti ihmiset kuitenkin miettivät miten he itse reagoivat ollessaan vuorovaikutuksessa toisen kanssa eivätkä vain kiellä kaikkea negatiivistä mikä kohdistuu heihin. Toivon käsitykseni muuttuvan kesän aikana. Monet ystäväni asuvat nykyään muilla paikkakunnilla ja tavoitteenani on tutustua uusiin ihmisiin. Toivon että te, jotka luette tämän, olette avoimia ja ystävällisiä kun joku (mahdollisesti minä) tulee juttelemaan kanssanne!
Vastaukset 10
Vanhimmat
"en tunne kenenkään hyväksyvän minua ihmisenä"
"suuri miinus porilaisissa on epäsosiaalisuus."
Voisin siteerata muitakin kohtia tekstistäsi, "ex-poritar".
En minä ainakaan ole muuttanut Poriin etsimään hyväksyntää ihmisenä. Samanlaista täällä on kuin monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. Itseni löysin jo vuosikymmeniä sitten.
Ai juu, puhut "ikäisistäsi" ja "humalassa olosta". En tiedä ikääsi, onko se tieto tärkeä? Ja humalaisia en paljon tapaa, koska seurustelen erilaisissa piireissä.
Minua yllätti porilaisten ihmisystävällisyys. Hymyttömiä ollaan, juu. Mutta niin ollaan myös esim Helsingissä, Tampereella, Pariisissa ja Forssassa. Esimerkiksi.
Mutta ei (amerikkalainen hampaiden paljastelu hymynä) pidä tehdä yhdestä kieltämättä länsisuomalaisten piirteestä johtopäätöstä, että porilaiset olisivat sen huumorintajuttomampia tai toisista välittämättömämpiä kuin keskimmäärin muutkaan suomalaiset.
hei! Kekustelunne sai minut voimaan pahoin, koska ei me porilaiset noin ilkeää kansaa olla. Kyllä me pystymme ihan hyvin keskustelemaan muiden ihmisten kanssa ja huultemme raosta voi pilkistää pieni hymykin. Itse olen asunut porissa jo 20 vuotta, ja en ole koskaan saanut tylyä kohtelua muilta porilaisilta... Minulla on paljon kavereita jotka tulevat muualta ja ovat aina kehuneet kaupunkiamme. Aina on hauskaa olla ihan missä olemme sitten ollut. En sitten tiedä minkälaisia ihmisiä olet tavannut mutta ei ole syytä mollata heti kaikki porilaiset... Varmasti kun kävelet ohi ja hymyilet minä ainakin hymyilen. Suutuin kyllä kun käytit amislaista ilmiötä porilaisista. Itse olen amislainen ja voi sanoa, että porilaiset amislaiset ovat huomattavasti fiksumpia ja ystävällisiä kun akateemiset ihmiset. Me sentään pidemmän itseämme tavallisina työläisinä, emmekä katso ihmisiä nokanvartta pitkin. (sori kirjoitusvirheet)
Oon kans asunu 20 v Porissa enkä kyllä ole saanut tylyä kohtelua tänä aikana, päinvastoin olen saanut paljon hyviä ystäviä ja joka paikassa mut on otettu ystävällisesti vastaan. Ja jos olen tuntemattomalle vierustoverille jotain sanonut, niin olen kyllä vastauksenkin saanut, useimmiten vielä hymyn kera.
Joopa joo!
Kyllä sinä olet niin porilainen kuin vain porilainen olla ja voi. Nyt pääsi paskainen valhe sinulta. Juuri tyypillinen katkeruus paistaa puolusteluviestistäsi kuten porilaiselta juuri voi odottaakin..jee jee!!
jollei kiinnosta sun juttus niin ei kiinnosta. Ei oo pakko puhua jollei tahdo.
...siinä on, että pitäis lässyttää tuntemattomille vaan sen takia, että heillä olisi kivaa? Oletko ajatellut, että se vaitonaisuus onkin rehellisyyttä? Jos ei kiinnosta pälistä sun kanssas niin ei kiinnosta. En sano, että pitäisi olla epäkohtelias, mutta en voi myöskään sietää sellaista mukaystävällistä keskustelua ventovieraan kanssa. Tarkoitan siis sellaista itä-suomalaista "seurallisuutta", johon et pätkääkään voi luottaa.
Satakuntalaista voi olla vaikea lähestyä juuri em. vuoksi. Mutta, muista, että kun satakuntalaisesta saat kaverin, niin häneen voi luottaa.
on laidasta laitaan. Itse asuessani vähän aikaa porissa ihmettelin kun tuntemattomat alko jutella niitänäitä. Itse en ole alkuperänen porilainen, ja vastaanotto mielestäni oli kyllä lämmin.
Sitten on taas niitä tyyppejä mitkä on niin itseään täynnä, mutta niihin en ole kovin paljon törmännyt.
Itse porilaisena allekirjoitan myös tuon "sisäänlämpiävyyden". Ja se mikä täällä harmittaa erityisesti on tietynlainen "kyylääminen" ja juoruilu.
Mutta ihmiset nyt on vaan erilaisia, on ihan ok jos on vähäpuheisempi. Ei kaikki voi olla koko aikaa äänessä. Kyllä tästäkin kaupungista toivon mukaan löytyy juttukavereita :)
Me porilaiset ollaan mitä ollaan. Jos ei miellytä niin muuttakaa Raumalle
Moi tarinan aloittanut henkilö oli kyllä ehdottoman oikeassa porilaisista. itse tunnen joka kerrta lievää vitusta ja ahdistusta kun käyn tervehtimässä sukulaisiani.
Valitettavasti elämäni on paljon sosiaalisempaa jossain muualla esim pääkaupunkiseudulla nt jo 15vuotta.