Sama juttu joka vuosi,innostun vain mm-lätkästä ja tietenkin olympiakisoista mutta nehän ovat vain joka 4:s vuosi.mikään muu lätkä ei kiinnosta mutta sekoan ihan totaalisesti näihin arvokisoihin ja viimeiseen saakka hakkaan lattiaan kun maali tulee.Ja joka kerta turnaus päättyy siihen että pillitän pari minuuttia pettymystä.Kumma kun jaksaa saman rumban kuitenkin joka vuosi,ei se maku mene siitä vaikka hävitään.Mutta alkaa tympiä tuo että niin monta kertaa kun tsekit ja ruotsit olleet vastassa ni ei ni ei..joku ihmeellinen tappio aina tositilanteessa.onneksi nuo pettymykset kerkee sopivasti unohtamaan vuoden aikana..
stressi alkaa taas
legendaarista
1140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aito sisu se on, mikä vie aina uudelleen ruudun ääreen, vaikka takkiin on tullut häpeällisestikin :). Sen 5-1-johdon menetyksen jälkeen tuntui ihan selvältä, että nyt piisaa kiekon seuraaminen, kun on jo kuitenkin keski-iän kynnyksellä ja nähnyt ties kuin monet finaalitöppöilyt...vaan taas ne alkaa ja katsottava on.