Käsiteläänkö henkiä?

niitä henkiä.Rukoillaan , että saisimme säilyttää Pyhän hengen sydämissämme. Ja, että etsivät sielut löytäisivät valtakunnan, joka on vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä hengessä.

Voiko hengistä edes keskustella?

Ainakaan minä en saa hengistä niin pitävää otetta, että voisin tarkemmin ryhtyä tarkastelemaan. Henget ovat ainakin hyvä hallitsemisen välikappale, koska niiden olemassaoloa ei voi todistaa millään tavalla.

Myös hoitokokouksissa käytettiin henkiä hallitsemisen välineinä. Se, uskotko johonkin väitettyyn henkeen, riippuu varmaan siitä millä auktoriteetilla henkiväite/-syytös esitetään. Hoitokokousaikojen henkisyytöksillä oli suuri vaikutus vain siksi, että hoitomiesten ja saarnaajien auktoriteettiasema oli niin vahva.

Pitääkö näiden raamatunpaikkojen perusteella päätellä, että pahat henget pitävät sioista. Vai onko siat lisätty tarinaan vain korostomanaan pahojen henkien saastaisuutta? Juutalaisethan tunnetusti pitävät sikaa saastaisena eläimenä.

Siis ovatko nämä kuolleiden ihmisten henkiä eli kummituksia vai mitä?

Kyllähän ainakin ortodoksisesa ja katolisessa kirkossa ilmeisesti harrastetaan jossain määrin vieläkin henkien manausta tai -karkoitusta. Eli joku ihminen voi olla ihan fyysisesti henkien riivaama.

Vai tarkoitetaanko näissä kohdissa ihmisen psyykettä ja ajatuksia? Että ajattelee jostakin asiasta väärin tai on mieleltään sairas.

Who knows...

Tyhjentävästi enkä ymmärrettävästi vastata mutta sanon nyt jotain kuitenkin...

Job 26:5
Vainajien henget vapisevat syvyyden vesien alla, syvyyden joukkojen alla,
Jes. 14:9
Tuonela tuolla alhaalla on kiihdyksissä, siellä odotetaan sinun tuloasi. Sinun vuoksesi on ajettu liikkeelle kuolleitten henget: kaikki jotka kerran olivat maan mahtavia ja kaikki jotka olivat kansojen kuninkaita, kaikki ovat nousseet istuimiltaan.

Ajattelisin että nämä raamatun kohdat viittaisivat tavalla tai toisella Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylesnousemukseen sekä viimeiseen tuomioon... kuten sanoin en tiedä enkä ole ko kohtiin perehtynyt kyllin syvällisesti...


Matt. 8:16
Ja kun ilta tuli, Jeesuksen luo tuotiin monia pahojen henkien vaivaamia. Hän ajoi sanallaan henget ulos ja paransi kaikki sairaat,
Matt. 8:31
Pahat henget pyysivät Jeesukselta: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan."

Ja muut evankiliumeista poimitut kohdat...

Ajateltiinko tuhon aikaan että sairaudet johtuivat pahoista hengistä? Siihen tuo raamatun kohta tuntuisi äkkiseltään viittaavan - paransi kaikki sairaat...

Toisaata tuo missä Jeesus ajaa pahat henget sikalaumaan... Tämä on ihme ja tunnusteko. Toisaalta jos ajattelemme Jumalan ja Saatanan olemusta niin ajattelisin että nämä henget olisivat olleet saatanan "olomuotoja" siinä kuin Jeesus ja Pyhä Henki on jumalan "olomuotoja".

Ja näin ollen ajattelisin ettei saatana voinut Jumlan pojan edessä kestää ja näin ollen hänen/sen oli nöyrryttävä Jumalan pojan edessä. Jotta tulisi näytetyksi että Jumala on kaikkivaltias. Eli ajattelisin että tällä teolla Jeesus kirkastaa Jumlan kaikkivoipaisuutta ja tuomiovaltaa jopa saatanan kohdalta.


1. Kor. 12:10
joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

Pyhän Hengen lahjat ovat moninaiset. Tiedän itse saaneeni yhden lahjan johon taas sisältyy myös "velvollisuus". Nämä lahjat ovat Jumalan palvelemiseksi eikä niitä voida käytää ihmisen kuniaa korostamaan. Kuitenkin sanon niinkin että vaikka ihmisen itse tietää että hänelle on annettu erityinen lahja tämän lahjan olemassaolo ei aina ole inhimillisesti mieleen. Se on Julaman työkalu ja Jumala käytää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Useinkin tämän lahjan edessä tuntee toisaalta kiitollisuutta mutta yhtä lailla siihen liityy ihmisten pilkaa ja vihaa. Jumalan lahjojen edessä ihminen tuntee syvää nöyryyttä. Aina sitä ei näillä lahjolla haluaisi ja tahtoisi ja kuitenkin usko ja omatunto velvoitaa siihen. Josta toisaata seuraa myös sinuas ja kiitollisuus. Eli näihin lahjoihin liityy myös ihmisen kaksiosaisuus.

Hepr. 12:23
ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat taivaan kirjassa. Siellä on Jumala, kaikkien tuomari, siellä ovat perille päässeiden vanhurskaiden henget, [Luuk. 10:20]
Ilm. 16:16
Henget kokosivat kuninkaat paikkaan, jonka nimi on hepreaksi Harmageddon

Maallinen ruumimme ei ole osallinen ylösnousemukseta.

Nämä olivat minun ajatuksiani. Enkä edes yritä väittää niitä absoluuttiseksi totuudeksi. Asia vaatisi viikkojen perehtymisen ennen kuin pääsisi vähän enemmän sisälle tähän asiaan....

Noihin Kamaelin listaamat kohdat puhuvat hengistä ylipäänsä, mutta yksikään kohta ei mainitse henkeä syntinä tai minään, mihin ihminen voisi langeta. Vanha vaimo kirjoitti tästä hyvän vastineen tuolla toisessa avauksessa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025760824

Raamatussa kuvataan vainajien henkiä ja pahoja henkiä. Jeesus paransi sairauksia, jotka tuohon aikaan uskottiin yleisesti johtuvat pahoista hengistä.

Vanhoillislestadiolaisuudessa tuo Jeesuksen parantaminen on usein nähty hengellisenä ja puhuttu syntisairauksista. Tästä joku voi ehkäpä vetää jonkinlaista aasinsiltaa henkisynteihin niin halutessaan. Kuitenkin on huomattavaa, että Raamatussa Jeesus aina pelasti ihmisen, joka kuvataan voimattomaksi pahojen henkien uhriksi. Pahat henget olivat kuitenkin voimattomia Jeesuksen edessä. Niinpä onkin absurdia väittää, että vuosikausia ja useimmiten ihan lapsuudestaan saakka Jeesuksen turvanneet uskovaiset olivatkin yhtäkkiä pahojen henkien vaikutuksen alaisina.

Vai oliko päinvastoin, että Pirun riivaamat hoitomiehet olivatkin niitä syntiin langenneita, jotka kiivailivat muiden synneillä peittääkseen omansa?

Raamattu tuntee vain yhden henkisynnin ja se on Jeesuksen hengen herjaamista saastaiseksi. Tämä on se kaikkein vakavin synti, eli Pyhän hengen pilkka.

"Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin;
29 mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin."
--> Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki". (Mark. 3:28-30)

Ja 70-luvun SRK:n johtajat ja hoitomiehet olivat juuri niitä, jotka innokkaina syyttivät Jeesuksen henkeen turvaavia että heissä on väärä henki, mistä vaadittiin luopumista.

Selittäisikö Pyhän hengen pilkka myöskin sen, että Jumala on sulkenut SRK:n johtajien omantunnon, niin etteivät he kykene katumaan organisoimaansa järjestelmällistä hengellistä väkivaltaa? Tällä ajatuksella, toisin kuin hoitomiesten keksimillä henkisynneillä, on pitävät perusteet Raamatussa.