En ole miljonääri

mutta mikään ei estä minua käyttäytymästä sen veroisesti. Miljonääri voi olla yhtä lailla onneton jos ei hyväksy itseään.

Sama pätee yksinäisyyteen. Ihmiset ovat yksin koska eivät halua ylittää itseään. Mutta tässä on asia pähkinänkuoressa: Kaikki ihmiset ovat vapaita. Kotoa ei tulla hakemaan ulos. Pitää ottaa riski ja mennä ulos ja mennä puhumaan. Muuten jää yksin. Se ei ole ehkä niin miten sinä haluaisit sen olevan, mutta niin se on.

Elämä on onnettomilla ihmisillä, rikkailla tai köyhillä, hyvillä tai huonoilla, kurjaa jos he eivät elä autenttisen itsensä mukaan. Eletään vain leimojen mukaan. Lukiolainen ajattelee: "jos vielä pikkasen teen töitä niin olen ylioppilas ja sitten voin huokaista helpotuksesta". Sitten tuleekin armeija. Sama ajatuskuvio. Ammatissa ajatellaan "jos vielä pikkasen aikaa kuluisi niin pääsisin eläkkeelle ja olisin vapaa". Sitten kuolee nuorena. Minkälainen elämä tuli ? Onneton, kurja ja turha koska koko ajan piti "vielä pikkasen tehdä jotain" että olisi arvostettu leiman perusteella ja muutenkin.

Tosiasiassa sinulla on jo nyt, olisit 12 tai 59, kaikki taidot ja tiedot mitkä sait jo syntymässäsi ja sinun ei tarvitse suorittaa mitään vaan nauttia omasta ainutlaatuisesta itsestäsi. Sinun ei tarvitse ansaita suorituksilla paikkaasi täällä maailmassa vaan olet sen jo ansainnut olemalla oma ainutlaatuinen itsesi.
3482
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Itsensä hyväksyminen on tärkeää jokaisessa tilanteessa, vaikka aina se ei riitäkkään.

Yleensä silloin on helpointa hyväksyä itsensä kun perusasiat ovat kunnossa, ei tarvitse tavoitella taivaita kun on tukeva maanpohja jalkojen alla. Pahin tilanne on silloin kun on maan alla ja pitäis päästä maan pinnalle. Silloin ei riitä pelkkä itsensä hyväksyminen vaan pitäisi myös pyrkiä muutokseen.

Äänestä

On tutkittu, että vaikka ihmisten hyvinvointi ja palkkapussi kasvaa, niin onnellisuus ei kasva samaa tahtia. Joku voi olla onnellinen eurosta, joku ei tuhannestakaan eurosta.

Ihminen haluaisi kokea itsensä tarpeelliseksi ja rakastetuksi, siksi yksinäisyys on usein raskas kantaa. Mutta on heitä, jotka eivät toisia ihmisiä kaipaa. Ehkä heillä on jotain tärkeämpää, esim. luonnon tarkkailu, kalastus, metsästys... ja pihalla pari ihmisen parasta ystävää, koiraa.

Kun elää omannäköistä elämää (liittyy siihen sitten suuret tulot / muilta saama arvostus tai ei), niin elää varmasti onnellisen elämän!

Äänestä
  • Pahimmassa tapauksessa leimoista tulee ihmiselle jokin arvo. Mutta uhrin rooli keissiin siitä pojoja, että vaikka leiman hyväksyisi tai sitä vastaan taistelisi, niin se syö ihmistä niin henkisesti kuin fyysisesti. Eräs hyvä leimaesimerkki on avioliitossa ja vanhempana oleminen. Tämä leima antaa kuvan että tämä kansalainen on kunnollinen ja hyvä ihminen. Mutta toisaalta jos ei ole naimisissa tai vanhempi, niin on ns. vanhapiika, jolloin tämä leima antaa negatiivisenkuvan muuten varmasti hyvästä ihmisestä. Vanhapiika voi hyväksyä leimansa ja alkaa elämään itsekkäästi ja toisia polkien.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Schorching Blood kirjoitti:

mutta mikään ei estä minua käyttäytymästä sen veroisesti. Miljonääri voi olla yhtä lailla onneton jos ei hyväksy itseään.

Sama pätee yksinäisyyteen. Ihmiset ovat yksin koska eivät halua ylittää itseään. Mutta tässä on asia pähkinänkuoressa: Kaikki ihmiset ovat vapaita. Kotoa ei tulla hakemaan ulos. Pitää ottaa riski ja mennä ulos ja mennä puhumaan. Muuten jää yksin. Se ei ole ehkä niin miten sinä haluaisit sen olevan, mutta niin se on.

Elämä on onnettomilla ihmisillä, rikkailla tai köyhillä, hyvillä tai huonoilla, kurjaa jos he eivät elä autenttisen itsensä mukaan. Eletään vain leimojen mukaan. Lukiolainen ajattelee: "jos vielä pikkasen teen töitä niin olen ylioppilas ja sitten voin huokaista helpotuksesta". Sitten tuleekin armeija. Sama ajatuskuvio. Ammatissa ajatellaan "jos vielä pikkasen aikaa kuluisi niin pääsisin eläkkeelle ja olisin vapaa". Sitten kuolee nuorena. Minkälainen elämä tuli ? Onneton, kurja ja turha koska koko ajan piti "vielä pikkasen tehdä jotain" että olisi arvostettu leiman perusteella ja muutenkin.

Tosiasiassa sinulla on jo nyt, olisit 12 tai 59, kaikki taidot ja tiedot mitkä sait jo syntymässäsi ja sinun ei tarvitse suorittaa mitään vaan nauttia omasta ainutlaatuisesta itsestäsi. Sinun ei tarvitse ansaita suorituksilla paikkaasi täällä maailmassa vaan olet sen jo ansainnut olemalla oma ainutlaatuinen itsesi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu