Tuomitseva ja jyräävä

Uskovaisten mielestä oon joskus tai monasti liian opinnollinen, tuomitseva ja jyräävä.

Se ei ole ihan aina meille helppoa hyväksyä itseämme, näin on meidän monen tai joiden kuiten kokemus.

Ihmisillä on erilaisia tapoja puhua kuten puhujillakin erilaisia lahjoja. Jotkut ihmiset eivät pidä tyylistäni. Musta voi tulla puhuja. Minäkin haluaisin olla puhuja. Olis kivaa olla puhuja.

Jotkut kuulemma haluaisi, että opillinen puoli palstoilla lakkautettaisiin. No minäkin häippäisisin sen mukana pois palstoilta. Kyllä jyräävä opintyyli kuuluu mielestäni ihan sananvapauteen.

Hyviä todistuksia mulla on vara antaa uskovaisiksi mielestäni varmasti tietämistäni ihmisistä.

Ymmärrän, että tämän palstan kirjoittajat eivät pidä omia mielipiteitään ja itseään erehtymättöminä, vaan myöntävät, että voivat mennä vikaan. Turvallisinta on korostaa omia näkemyksiä ja vikoilla seurakuntaa. Riittävää kasvua ei tämän palstan vl-aktiivien joukossa vielä ole tainnut esiintyä.

Karta harhaoppista ihmistä, kun ensin olet ruoskinut häntä kerran tai kahdesti.
Sinähän tiedät, että tuollainen ihminen on kieroutunut ja tekee syntiä. Hän tuomitsee itse itsensä. Minulla on oikea oppi. Kaikkihan sen tietävät.

Opista voi nähdä sieluntilan. Jos ei, niin miksi sanotaan, että hetelmistään puu tunnetaan.

Mopin palstalla arvostelu koskee SRK:ta PM lehteä. Jo se, että sitä tehdään nimettömänä internetissä kertoo sen, mistä on kysymys. Sielunvihollisen toiminta on pimeyden toimintaa ei se kestä valkeutta.

Juu, paljon seläntakana puhutaan seurakunnan opetuksia vastaan. Tämä kävi mielessä. Jos vaikka piilottelee Päivämiestä lapsilta ja toimii kuitenkin siionissa pyhäkoulunopettajana, niin jossain on vikaa. Olen ymmärtänyt, että lakihengeksi on sanottu myös ylhäältäpäin neuvomista. Siis tulisi pyrkiä neuvomaan ja kantamaan vikaan mennyttä siskoa tai veljeä alhaaltapäin. Minä kuitenkin oon aina oikeassa opissa ja uskossa, joten mua ei tartte neuvoo. Mä loukkaannun jos mua neuvotaan.