Olen lukion toisella. Minua on jo kauan kiehtonut lääkis, mutta en ole lukenut fysikkaa tai kemiaa pitkänä. Biologian kurssit on käyty ja loppuravosanaksi tuli 9. Kemiasta kävin ensimmäisen kurssin ja 2. kurssista puolet. Fysiikasta luin 2 kurssia. Kemiassa ja biologiassa olen aina ollut hyvä. Matikkaa luen pitkänä, huonolla menestyksellä kylläkin. Keskiarvo on 8 koko todistuksessa tällä hetkellä.
Kysymys kuuluukin, riittääkö pääsykokeiden läpäisyyn tosi hyvä biologisn taito ja kohtuullinen kemian perustieto? Onko teistä mahdollista, että voisin itsekseni oppia kemian ja fysiikan loput asiat?
Mistä sen Galenoksen voisi hommata? Montako sivuu siinä on?
Niin, ja minki aina painotetaan ke ja fy? eikö bi ole yhtä tärkeää muka?
Kysymys kuuluukin, riittääkö pääsykokeiden läpäisyyn tosi hyvä biologisn taito ja kohtuullinen kemian perustieto? Onko teistä mahdollista, että voisin itsekseni oppia kemian ja fysiikan loput asiat?
Mistä sen Galenoksen voisi hommata? Montako sivuu siinä on?
Niin, ja minki aina painotetaan ke ja fy? eikö bi ole yhtä tärkeää muka?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Biologiaa tarvitset ainoastaan sen verran kuin Galenos sisältää. Fy ja ke suhteen taas tilanne on toinen: kokeissa on kysytty ja voidaan kysyä myös sellaisia perusasioita joita galenoksessa ei ole toistettu.
Eli ennen kuin haet opiskele itse tai iltalukiossa puuttuvat fy ja ke kurssit. Kohtuullinen kemian taito ei riitä mihinkään, vaan lukiotason fy ja ke täytyy hallita hyvin!
Matikan pituudella ei ole väliä sisäänpääsyn kannalta.
Yhdessä pääsykoetehtävässä on yleensä monia eri osioita joissa kysytään eri oppiaineisiin painottuvia kysymyksiä. Suurin osa kysymyksistä on painottunut fy ja ke mikä on järkevää, koska biologiaa oppii kuka vain, fy ja ke kohdalla tilanne on vähän toinen, matemaattisia aineit kun ovat.
Galenosta saa kaikista isommista kirjakaupoista.
Yleisesti muutenkin galenoksesta se biologian osuus on se helpoin, ja sen osaavat kaikki tosissaan hakevat. Erot niissä jotka pääsevät sisään, ja jotka jäävät rannalle tulevat esille juuri fysiikassa ja kemiaassa. Ehdit vielä lukea lisää kemiaa ja fysiikkaa lukiossa. Kannattaa käyttää mahdollisuus hyväksi, sillä helpompi niitä on koulussa oppia kuin itsekseen...
kertokaapa, onko siellä opiskellessa paljon laskemista, jotta tiedän onko paikka mua varten. tykkään laskee ku vaan osaisi jtk. huono opettaja tällä hetkellä. onhan sitä vikaa myös itsessäkin... yläasteella oli 10 nii lähellä matematiikasta päästö todistukseen.
tarvitaanko kieli taitoo minkä verran? ruotsi 8 ja enkku 6-(7). Meinaan vaan, että onko yl. kirjat englanniksi. Ranska on kyllä 9 :)
Eli, onko näin, että lääketieteelliseen tiedekuntaan kannattaa hakea, jos on HYVÄ MATIKKA PÄÄ. (sitähän fy tarvitaan)
onko koulussa paljon fysiikkaa? sii miten ja mihin sovellatte?
naurakaa vaan mun kysymyksille, oon kait vähän vielä pihalla. mutta kiva jos joku valaisisi minua että tiiän kannattaako ees 8 keskiarvolla harkita.
:)
Eipä suoranaista laskemista juurikaan ole, mutta kaikki opinnoissa perustuu pohjatiedoille, mitkä jokainen on hankkinut jo pääsykokeeseen lukiessa. Mukaan lukien fysiikan.
Lääkiksessä (niin kuin varmasti muissakin yliopisto-opinnoissa) opiskellaan kokonaisuuksia, ei niinkään yhtä aihetta. Kaikki liittyy kaikkeen, esim. aineenvaihdunta (metabolia) liittyy biokemiaan, kemiaan, biologiaan, fysiikkaan, fysiologiaan... Aina siellä täällä vilahtaa esim. joku termi tai asia, joka pitäisi jo lukiofysiikasta tai viimeistään pääsykoetta edeltävältä ajalta olla tuttu. Ymmärtämistä siis helpottaa, jos osaa asiat. Luulisin että lääkiksessä ehtii vielä opetella laskemaan. Kannattaa tietysti tehdä se jo pääsykoevaiheessa.
Se, mitä lääkiksessä vaaditaan, on ulkoaoppimistaito.
Ei täällä tarvitse ulkoa oppia yleensä kauheasti jos ei ota lukuun sellaisia nippelitietokeskeisiä kursseja kuin esim. anatomia ja farmakologia. Yleensä riittää ymmärtäminen ja asioiden yhdistelykyky, varsnkin kliinisillä kursseilla.
Yli kymmentä laskua en varmasti ole joutunut lääkiksessä laskemaan eli matikkaa ei juuri tarvitse sisäänpääsyn jälkeen.
Se kyllä mutkistaa opiskelua että asioita opiskellaan niin korkealla tasolla että pohjatietoa ei kauheasti ole muuta kuin se mikä itse opinnoissa karttuu; toisin sanoen yleistiedolla ja runoilemalla ei tenteissä todellakaan pärjää vaan niihin on valmistauduttava.
Etenemistahti on kova ja kurssit etenevät tosi koulumaisesti.
Ainakin 2 tai paikkakunnasta riippuen 3 ekan vuoden perusoppikirjat ovat lähes kaikki englanniksi, mutta engl. kielisen tekstin lukemiseen tottuu yllättävän nopeasti ja suomenkielistä perustietoa on tarjolla eli sen kun lukaisee ensin tai kuuntelee luennon aiheesta aukeaa englanninkielinenkin teksti ok.
Matikka vaatii matikkapäätä, lukiotason fysiikka ainoastaan plus, miinus, jako ja kertolaskua ja asioiden ymmätämistä.
mulla on pitkä matikka nyt 7 (keskiarvo kaikista kursseista mitä tähän mennessä käyny) ja ku viittin kunnolla lukee voisin saada sen kasiin.
Mutta kyllähän bilsan kursseillakin on vähäsen termejä ja asioita jotka liittyy fysiikkaan. antakaapa sellasii esimerkkejä jotka on tavallaan bilsaa mut liittyy fy tai ke:aan!!! nii ja sellasii mitä mäki tajuun, olen vasta lukion toisella.
kiitos vastaajille
mulla jää helpostikin päähän bilsan jutut. oon aina kokeisiin lukiessa pyrkiny siihen, että osaan selittää esim. proteiinisynteesin, DNA juttuja tai ruuansulatuksen ULKOA ja että tajuun mitä niissä tapahtuu. voisinko mahdollisesti pärjätäkkin? mitä sanotte 8 keskiarvostani?
kertokaa siitä koulutksesta ihan mitä vaan, asioita joihin olisitte itsekkin kaivannut selvennystä aikoinaan
Itse en juurikaan englantia osaa, olen sen tässä yliopisto-opintojen ohessa huomannut. Perustiedot toki on hallussa ja luin sitä kolmannelta luokalta, numerot yläasteella ja lukiossa oli tosi hyviä, MUTTA: asiatekstin ja oppikirjojen luku on aivan eri asia kuin kouluenglanti (jossa numerot tuli mielestäni aika pitkälti sanojen ulkoaopettelusta ja kieliopista, molemmilla osa-alueilla olin tosi hyvä). Kouluenglanti antaa toki pohjan asiatekstin lukemiselle, mutta jotenkin ainakin minulle englanninkielisen, opintoihin liittyvän tekstin lukeminen on suunnattoman hankalaa. Takuuvarmasti yli kymmentä sivua englanninkielistä tekstiä en ole lukenut yhteenkään tenttiin vielä (olen ekaa vuotta lääkiksessä). Tiedän, että sekin päivä varmasti koittaa että englanninkielistä tekstiä joudun lukemaan, mutta ihan hyvin olen selvinnyt tähän asti. Olen itse ollut aktiivinen ja googlannut ahkerasti, etsinyt suomenkielisiä kirjoja tai tekstejä ja kyllä ne kurssit on läpi menneet. Luennoillahan on tämän englanti-vammaisuuden vuoksi aivan pakko käydä että edes jotain tajuaisi. Välillä on vaan pakko ottaa aikaa joidenkin pakollisten englanninkielisten tekstien kanssa ja suomentaa sana sanalta - tiedän kyllä kokemuksesta että kun tätä jonkun aikaa tekee niin sitä sanakirjaakaan ei kohta tarvitse. En tiedä kannattaisko antaa jonkun englanninkielen puutteen siis kaataa toiveita lääkärin ammatista. Ja voihan sitä englantia sitten lukea vaikka avoimen puolella tai iltalukiossa jos tuntuu että ei onnistu ollenkaan.
1. joku antoi täällä vähän aikaa sitten hyvän linkin Turun yliopiston lääkiksen sivujen "yleisimmät kysymykset" -osioon; suosittelen että luet sen ennenkuin kyselet täällä sellaisia asioita joihin niissä ja alemmissa osion viesteissä on jo satoja kertoja vastattu:
http://www.med.utu.fi ja sieltä opiskelijavalinta -kohta
Saisipa omakin nykyinen yliopistoni vastaavan kokoelman aikaiseksi...
2. pitkän matikan numeroillasi ei siis ole väliä. Ainoastaan sillä on väliä, osaatko lukion fy ja kemian laskut.
3. Biologian ja fysiikan yhteenliittymistä keskeisin on fysiologia eli oppi siitä miten elimistö toimii. Hengitys on pitkälti termodynamiikkaa ja kaasujen fysiikkaa, kun taas esimerkiksi modernin genetiikan ja biokemian raja on ihan veteen piirretty viiva.
Esimerkiksi galenoksessa puhutaan virtausfysiikasta eli käsitellään fysiikan keinoin juttuja jotka liittyvät veren kiertoon eri elimistön osissa.