naiset tahtovat tytärtä?

totta ainakaan minun kohdalla.poikaa olen aina toivonut ja pojan sain.

Itse ainakin toivoin aina poikaa. Kyllä muistan, kuinka katkerasti itkin saadessani vielä kolmannenkin tytön. Onneksi neljäs oli poika.

jos kokemuksiini on uskomista..ni lähipiirini on ensimmäiseksi toivoneet poikaa ja sitten tytärtä

mulle oli yks ja sama..ihan tottuudella sanoen.. mä toivoin vaa et se pysyy mahassa tarpeeks pitkään ja tulee terveenä..poika tuli..

oon aina halunnut poikia kaks ja yhen tytön. Muistan kun siskoni sai pojan ja sille oli monesti sanottu, että tyttö on tulossa, niin kuinka ilonen mä olinkaan kun se oli poika, tärkeä juttu mullekin.
Mutta nyt yhden tytön äitinä, oon iloinen tästä tytöstä, eikä missään vaiheessa oo ollu oloa, että höh, pojan olisin haunnut.

Oon aina sanonut, et teen vaan tyttöjä. Yks jo on ja toivottavasti kaikki loputkin tulee olemaan.

kyllä välitä kumpi tulee sitten kun tulee enkä ole tähänkään asti välittänyt. esikoinen on poika ja silloin oli ihan sama kumpi tulee.nuorimmainen on tyttö ja silloinkin mietin että poika olisi kiva koska olen pojan kanssa tottunut elämään ja siitä olisi esikolle kaveria mutta tyttö olisi saainä mielessä mukava koska halusin kuitenkin molemmat.mutta täytyy kyllä nolona tässä myöntää että tulen paremmin "juttuun" poikani kanssa kun tyttöni tai siis enemmän ehkä vietän aikaa pojan kanssa ja isä sitten tytön kanssa.mielestäni miehet ovat ennenmminkin "tarkempia" että kumpi tulee (eli siis poikaa toivovat) mutta eihän lasta kannata tehdä jos on sillä mielellä että vaan toinen sukupuoli kelpaa..

Ehkä joku gallup on laajemmin joskus tehtykin ja onhan se usein niin, että isät osittain toivovat sitä poikalasta ja äidit tytärtä..

Itselleni tosin oli 100% ihan sama, kumpi tulee. Koko raskausaika odotettiin vauvaa eikä sukupuoli käynyt laisinkaan mielessä, että kumpaa toivoisi. Minulla oli poikafiilis, kuten miehelläkin mutta 4D ultran jälkeen hän päättikin että vauva on tyttö :D Ja tyttöhän sieltä tuli..

Mies on sanonut, että olisihan se tavallaan ihan kivaa että olisi molempia sukupuolia, mutta itse olen täysin valmistautunut siihen että perheessä tulisi olemaan pelkästään tyttöjä. Olisin varmaan ihan yllättynyt, jos seuraava olisi poika :D

kun tuli tyttö. Jotenkin ne äidin vaistot pettivät kun koko raskausajan luulin masua pojaksi. Asia mitä huolehdin ihan kauheasti kun synnytys tapahtui oli, että onko vauva terve. Kun se asia oli selvillä, ainoa mitä pystyin ajattelemaan oli että mitäh, tyttö??? Olin vähän äimän käkenä :)

Mutta ajan kanssa tietenkin totuin ajatukseen, että meillä on tyttö. Ja täytyy myöntää, kyllähän pikkutytön aivoitukset minulle tutumpia ovat (minulla ei ole veljiä). Ehkä äideistä tuntuu, että he ymmärtävät ja tuntevat tyttölapsen paremmin kuin pojan ja isät taas toisinpäin? Muistelevat omaa lapsuuttaan. Tiiä sitä sitten.

Ei kai tuosta nyt voi vetää mitään johtopäätöksiä? Jos tuolla muijalla on ollu joku pakkomielle saada tytär, niin ei kai se nyt tarkoita että kaikki naiset haluaa tyttöjä.
En minä ainakaan.

että äidit toivoisivat tyttölasta, ainakaan pakkomielteenomaisesti. Itse toivoin salaa poikaa ja sellaisen myös sain. Olen onnellinen kun ei tarvitse hössötellä kaikenmaailman prinsessa- ja barbijuttujen ja glitterien kanssa. Tosin... jos olisin saanut tytön olisin luultavasti myös siitä ikionnellinen =)

Sellaisia ne ruottalaiset vaan on. Outoja eläviä, me metsäläiset ollaan oma kansakuntamme ja hyvä näin.

luulenpa, että naiset tahtoo tyttöä samasta syystä kuin miehet poikaa ka loput ei piittaa sen taivaallista asiasta. Suomessa kyllä se pojan teko on kai edelleen monelle tärkeämpää kuin tytön? Tai tyttöä aletaan kaivata kun poikia on jo talossa. Ainakin monen isovanhemman naamasta edelleen näkee, että poikaa aina odotetaan "taloa jatkamaan" vaikka ei ole taloa mitä jatkaa..

Tytön kaipuuta kuvittelen olevan sellaisilla jotka sitten tavallaan sen lapsen kautta saavat elää omaa lapsuuttaan uudelleen ja antaa sille tytölel mitä itse ei saanut. Joillekkin tyttö on oman itsen jatkekin eli tavallaan klooni itsestä, mutta siitä prepataan vähän loistavampaa. Kaikkihan varmaan tuntee jonkun jonka lapsi on baletissa kun äiti ei ollut jne?

Meille on aina haluttu lapsia eikä sukupuolella ole juuri ollut väliä. Tosin siinä alkoi itse urautua ajatuksissaan niin että poika välissä oli aikamoinen yllätys. Ukkokin kun on sentään alansa ammattilainen eikä mikään sekatyömies..

Onhan niitä poikaperheitä joissa tyttöä on tehty ihan työksi asti. Koomista on sitten kun se tyttö lopulta on se kaikkein jätkin ja esim todella jää jatkamaan sitä maatilaa eikä pojat tai kun se tyttö ei olekkaan prinsessa vaan valitsee puolisokseen sen prinsessan jne. Ei se sukupuoli takaa siis yhtään mitään siitä, mitä kukin mielikuvillaan odottaa sieltä tulevan.