Työsuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja. Hän on entisen sosiaali- ja terveysministerin Tuula Haataisen aviopuoliso.
Näin ollen ei ole mikään ihme, että ministeri Haatainen vastaili puuta heinää allakuvatun lailla kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen.
Kansanedustaja/sairaanhoitaja Haatainen sanoo, että homeallergia paranee altisteettomassa ympäristössä. Tästähän oivalluksesta saisi jo vaikkapa lääketieteen nobelin.
Työsuojelurahasto on suoltanut rahaa humpuukitutkimuksiin jo vuosikymmenten ajan. Korruptiota johdetaan näemmä ammattiyhdistysliikkeestä käsin. Ei mikään ihme, että kosteusvaurio-ongelma on räjähtänyt päättäjien käsissä!
=============================================================================================
Selvitysmiehen asettaminen työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Terveys- ja sosiaalialan hoitohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry vaatii, että työpaikkojen homeisiin sairastuneiden sosiaaliturva saatetaan kuntoon pikaisesti. Tehy on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvitysmiehen asettamista välittömästi käymään läpi sosiaaliturvan puutteet. Ministeriön tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.
Selvitystyössä on otettava kantaa Kelan sairauspäivärahojen maksatukseen, kun työpaikan homeet heikentävät terveydentilaa ja estävät työhön palaamisen.
Samalla on tarkistettava Työterveyslaitoksen voimavarat ammattitautitutkimusten teossa. Tutkimuksiin pääsyä joutuu nykyisin odottamaan kuukausia.
Myös ammattitautilaki on saatettava ajan tasalle. Kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden oireiden ja sairauksien tutkimiseksi on laadittava yhdenmukaiset tutkimuskäytännöt.
Valtiovallan pitää sisällyttää budjettiin erillisrahoitus, joka suunnataan sairaaloiden peruskorjaukseen. Näin meneteltiin vuosia sitten koulujen korjaamiseksi.
Korjausrakentamisella on kiire, sillä kosteusvauriot ovat pahentuneet ja homekasvustoa on löydetty yhä useammalta työpaikalta.
Sairaaloiden heikko sisäilma on suuri terveysriski työntekijöille, mutta se haittaa myös heikkokuntoisten potilaiden paranemista. Ongelma pahenee vuosi vuodelta. Korjausrakentamisen viivästyttyä homeiden aiheuttamiin sairauksiin sairastuneita ja taloudellisesti tyhjän päälle pudonneita ihmisiä tulee jatkuvasti lisää.
Työpaikan homeongelma voi viedä työpaikan ja jättää työntekijän ilman vakuutusturvaa. Sairastunut saattaa jäädä ilman korvauksia sen jälkeen, kun sairausloman palkka loppuu. Kela ei maksa korvauksia, koska kyseessä on työympäristön aiheuttama sairaus. Vakuutusyhtiöt tekevät epäyhteneviä ratkaisuja mm. homeiden aiheuttaman astman luokittelemisessa ammattitaudiksi. Asian hoitamista haittaa myös se, että Kela ei tilastoi niitä tapauksia, joissa se on tehnyt kielteisen päätöksen sairauspäivärahan maksamisesta.
1990-luvun puolenvälin jälkeen työpaikoilta on tullut Tehyn tietoon yhä enemmän tapauksia, joissa hoitaja oli sairastunut homeiden takia. Sisäilman mittauksia ei hevin tehty rahanpuutteeseen vedoten. Työntekijöitä pidettiin luulotautisina oireita vähätellen, eikä heidän epäilyihinsä sairauden työperäisyydestä suhtauduttu asiallisesti. Pahimmillaan terveys meni ja rahat loppuivat.
Työterveyslaitokselle tulee vuosittain tutkimuksiin keskimäärin 150 potilasta, joilla epäillään homeesta aiheutunutta ammattitautia. Terveydenhuollosta Työterveyslaitoksen ammattitautien selvittämisrekisteriin kirjautuu vuosittain 40-70 tapausta; valtaosa heistä on keskussairaaloissa töissä. Kaikkia sairaustapauksia ei hyväksytä ammattitaudiksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja
aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen?
Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006
Esa Lahtela /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 988/2006 vp:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja
aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on viimeksi vastannut homeen aiheuttamaa ammattitautia koskeviin kirjallisiin kysymyksiin KK 404/2006 vp ja KK 843/2006 vp . Ministeriö on tietoinen homeongelman laajuudesta. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan jopa puolessa työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan eri asteisia kosteusvaurioita. Merkittävässä osassa niistä on myös rakenteiden homevaurioita, joille työntekijät voivat altistua. Homesieniä esiintyy kuitenkin myös vaihtelevassa määrin ihmisen luonnollisessa elinympäristössä, minkä vuoksi altistumista niille on vaikeaa kokonaan välttää.
Rakennusten kosteushomeongelma koskee erityisesti valtion ja kuntien kiinteistökantaa, kuten oppilaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja. Niiden kohdalla on kysymys myös muiden kuin työntekijöiden altistumisesta. Myös asuntojen kosteushomeongelma on huomattava, millä on merkitystä kosteushomeen aiheuttamiin sairauksiin liittyvien syysuhteiden arvioinnin kannalta.
Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat sairaudet eivät johda useimmiten pysyvään työkyvyttömyyteen, jos henkilö ei enää altistu kosteushomeille. Yleensä oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille.
Työn aiheuttamat ammattitaudit korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan osoittaa kosteushomealtistuksen aiheuttama sairaus ja riittävä altistuminen kosteushomeille työympäristössään. Myös työn ulkopuolisen altistumisen vaikutus on poissuljettava. Ammattitautidiagnoosin tekeminen edellyttää yksilökohtaisia altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia.
Homesairauksien tunnistamiseen ja sairauksien aiheuttamien oireiden ja työkyvyttömyyden arviointiin liittyy edelleen käytännön ongelmia. Vaikka homesairauksia koskeva lääketieteellinen tutkimustyö koko ajan jatkuu, lääketieteen tietämys homesairauksiin liittyvistä tekijöistä on yhä osin puutteellinen. Osa oireista on tyypillisiä myös muille yleisesti esiintyville sairauksille, kuten infektiotaudeille, poskiontelotulehduksille ja silmätulehduksille.
Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys ja tarvittaessa kuntoutus uuteen ammattiin. Pysyvä tapaturmaeläke maksetaan niissä tapauksissa, joissa ammattitaudin oireiden jatkuminen estää entisen työn tekemisen myös altisteettomissa työtiloissa, eikä mahdollisuutta muuhun ammattitaudin kannalta sopivaan työhön tai ammattiin sijoittumiseen kuntouttamistoimenpiteinkään ole.
Oikeusasteiden vahvistaman laintulkinnan mukaan vakuutusjärjestelmä ei sen sijaan vastaa siitä, ettei työntekijä voi palata työpaikalleen, koska työnantaja on laiminlyönyt vastuulleen kuuluvat työtilojen homekorjaukset, mikäli työntekijä muutoin on työkykyinen entiseen työhönsä tai ammattiinsa altisteettomissa työtiloissa. Este työhön paluulle ei johdu näissä tapauksissa työkyvyttömyydestä, vaan yksittäisen työpaikan olosuhteista. Myöskään työ- ja kansaneläkejärjestelmissä henkilöä ei pidetä yleensä työkyvyttömänä, mikäli este työhön paluulle johtuu yksittäisen työpaikan olosuhteista.
Kosteushomesairauksia koskevat ongelmat liittyvät suurelta osin julkisen sektorin heikkokuntoiseen rakennuskantaan ja kosteusvaurioiden vaatimien korjaustoimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Vastuun siirtäminen vakuutusjärjestelmälle ei ole perusteltua eikä ensisijainen keino näiden ongelmien ratkaisemiseen. Kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin selvitetään tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan asettamassa.
Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Näin ollen ei ole mikään ihme, että ministeri Haatainen vastaili puuta heinää allakuvatun lailla kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen.
Kansanedustaja/sairaanhoitaja Haatainen sanoo, että homeallergia paranee altisteettomassa ympäristössä. Tästähän oivalluksesta saisi jo vaikkapa lääketieteen nobelin.
Työsuojelurahasto on suoltanut rahaa humpuukitutkimuksiin jo vuosikymmenten ajan. Korruptiota johdetaan näemmä ammattiyhdistysliikkeestä käsin. Ei mikään ihme, että kosteusvaurio-ongelma on räjähtänyt päättäjien käsissä!
=============================================================================================
Selvitysmiehen asettaminen työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Terveys- ja sosiaalialan hoitohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry vaatii, että työpaikkojen homeisiin sairastuneiden sosiaaliturva saatetaan kuntoon pikaisesti. Tehy on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvitysmiehen asettamista välittömästi käymään läpi sosiaaliturvan puutteet. Ministeriön tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.
Selvitystyössä on otettava kantaa Kelan sairauspäivärahojen maksatukseen, kun työpaikan homeet heikentävät terveydentilaa ja estävät työhön palaamisen.
Samalla on tarkistettava Työterveyslaitoksen voimavarat ammattitautitutkimusten teossa. Tutkimuksiin pääsyä joutuu nykyisin odottamaan kuukausia.
Myös ammattitautilaki on saatettava ajan tasalle. Kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden oireiden ja sairauksien tutkimiseksi on laadittava yhdenmukaiset tutkimuskäytännöt.
Valtiovallan pitää sisällyttää budjettiin erillisrahoitus, joka suunnataan sairaaloiden peruskorjaukseen. Näin meneteltiin vuosia sitten koulujen korjaamiseksi.
Korjausrakentamisella on kiire, sillä kosteusvauriot ovat pahentuneet ja homekasvustoa on löydetty yhä useammalta työpaikalta.
Sairaaloiden heikko sisäilma on suuri terveysriski työntekijöille, mutta se haittaa myös heikkokuntoisten potilaiden paranemista. Ongelma pahenee vuosi vuodelta. Korjausrakentamisen viivästyttyä homeiden aiheuttamiin sairauksiin sairastuneita ja taloudellisesti tyhjän päälle pudonneita ihmisiä tulee jatkuvasti lisää.
Työpaikan homeongelma voi viedä työpaikan ja jättää työntekijän ilman vakuutusturvaa. Sairastunut saattaa jäädä ilman korvauksia sen jälkeen, kun sairausloman palkka loppuu. Kela ei maksa korvauksia, koska kyseessä on työympäristön aiheuttama sairaus. Vakuutusyhtiöt tekevät epäyhteneviä ratkaisuja mm. homeiden aiheuttaman astman luokittelemisessa ammattitaudiksi. Asian hoitamista haittaa myös se, että Kela ei tilastoi niitä tapauksia, joissa se on tehnyt kielteisen päätöksen sairauspäivärahan maksamisesta.
1990-luvun puolenvälin jälkeen työpaikoilta on tullut Tehyn tietoon yhä enemmän tapauksia, joissa hoitaja oli sairastunut homeiden takia. Sisäilman mittauksia ei hevin tehty rahanpuutteeseen vedoten. Työntekijöitä pidettiin luulotautisina oireita vähätellen, eikä heidän epäilyihinsä sairauden työperäisyydestä suhtauduttu asiallisesti. Pahimmillaan terveys meni ja rahat loppuivat.
Työterveyslaitokselle tulee vuosittain tutkimuksiin keskimäärin 150 potilasta, joilla epäillään homeesta aiheutunutta ammattitautia. Terveydenhuollosta Työterveyslaitoksen ammattitautien selvittämisrekisteriin kirjautuu vuosittain 40-70 tapausta; valtaosa heistä on keskussairaaloissa töissä. Kaikkia sairaustapauksia ei hyväksytä ammattitaudiksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja
aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen?
Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006
Esa Lahtela /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 988/2006 vp:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja
aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on viimeksi vastannut homeen aiheuttamaa ammattitautia koskeviin kirjallisiin kysymyksiin KK 404/2006 vp ja KK 843/2006 vp . Ministeriö on tietoinen homeongelman laajuudesta. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan jopa puolessa työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan eri asteisia kosteusvaurioita. Merkittävässä osassa niistä on myös rakenteiden homevaurioita, joille työntekijät voivat altistua. Homesieniä esiintyy kuitenkin myös vaihtelevassa määrin ihmisen luonnollisessa elinympäristössä, minkä vuoksi altistumista niille on vaikeaa kokonaan välttää.
Rakennusten kosteushomeongelma koskee erityisesti valtion ja kuntien kiinteistökantaa, kuten oppilaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja. Niiden kohdalla on kysymys myös muiden kuin työntekijöiden altistumisesta. Myös asuntojen kosteushomeongelma on huomattava, millä on merkitystä kosteushomeen aiheuttamiin sairauksiin liittyvien syysuhteiden arvioinnin kannalta.
Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat sairaudet eivät johda useimmiten pysyvään työkyvyttömyyteen, jos henkilö ei enää altistu kosteushomeille. Yleensä oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille.
Työn aiheuttamat ammattitaudit korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan osoittaa kosteushomealtistuksen aiheuttama sairaus ja riittävä altistuminen kosteushomeille työympäristössään. Myös työn ulkopuolisen altistumisen vaikutus on poissuljettava. Ammattitautidiagnoosin tekeminen edellyttää yksilökohtaisia altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia.
Homesairauksien tunnistamiseen ja sairauksien aiheuttamien oireiden ja työkyvyttömyyden arviointiin liittyy edelleen käytännön ongelmia. Vaikka homesairauksia koskeva lääketieteellinen tutkimustyö koko ajan jatkuu, lääketieteen tietämys homesairauksiin liittyvistä tekijöistä on yhä osin puutteellinen. Osa oireista on tyypillisiä myös muille yleisesti esiintyville sairauksille, kuten infektiotaudeille, poskiontelotulehduksille ja silmätulehduksille.
Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys ja tarvittaessa kuntoutus uuteen ammattiin. Pysyvä tapaturmaeläke maksetaan niissä tapauksissa, joissa ammattitaudin oireiden jatkuminen estää entisen työn tekemisen myös altisteettomissa työtiloissa, eikä mahdollisuutta muuhun ammattitaudin kannalta sopivaan työhön tai ammattiin sijoittumiseen kuntouttamistoimenpiteinkään ole.
Oikeusasteiden vahvistaman laintulkinnan mukaan vakuutusjärjestelmä ei sen sijaan vastaa siitä, ettei työntekijä voi palata työpaikalleen, koska työnantaja on laiminlyönyt vastuulleen kuuluvat työtilojen homekorjaukset, mikäli työntekijä muutoin on työkykyinen entiseen työhönsä tai ammattiinsa altisteettomissa työtiloissa. Este työhön paluulle ei johdu näissä tapauksissa työkyvyttömyydestä, vaan yksittäisen työpaikan olosuhteista. Myöskään työ- ja kansaneläkejärjestelmissä henkilöä ei pidetä yleensä työkyvyttömänä, mikäli este työhön paluulle johtuu yksittäisen työpaikan olosuhteista.
Kosteushomesairauksia koskevat ongelmat liittyvät suurelta osin julkisen sektorin heikkokuntoiseen rakennuskantaan ja kosteusvaurioiden vaatimien korjaustoimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Vastuun siirtäminen vakuutusjärjestelmälle ei ole perusteltua eikä ensisijainen keino näiden ongelmien ratkaisemiseen. Kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin selvitetään tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan asettamassa.
Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos näin on niin aika heikoissa kanttimissa ovat vaikutusmahdollisuudet ammattiyhdistyksen kautta, mutta niin kai se on aina ollut yksittäisen ihmisen tai pienen ryhmän kohdalla, olipa asia mikä hyvänsä.
Ammattiyhdistys on menettänyt sen arvonsa mille se joskus perustettiin. Nyt ne hoitavat vain johtoportaidensa etenemis- ja pätemisasioita rahvaan kustannuksella.
kertoi joskus saunaillassa, että kaikilla suuremmilla ammattiyhdistyspomoilla on eri vakuutusyhtiöiden antamia luottokortteja vapaassa käytössä ilman mitään saldorajaa!!!!
Joko nyt ymmärrätte, miksi ammattiliitot eivät tosimielessä auta esim. tapaturmissa vammautuneita jäseniään.
Vakuutusyhtiöiden sopiva "voitelu" sopiville esimiesasemassaoleville ay-pomoille riittää takaamaan sen, ettei vapaajäseniksi päässeille vammautuneille ay-taviksille heru apua ammattiyhdistysten taholta.
omalta ammattiyhdistykseltään, joka sinne on ollut yhteydessä? Itse en saanut koskaan edes vastausta omaan kysymykseeni, en sitten jaksanut hätyytellä heitä enempää, sillä sanoin vain itseni irti kun kuvittelin että ongelma hoituu vaihtamalla työpaikkaa. Vähänpä tuolloin tiesin, että KAIKKI työnantajani toimipisteet ovat homeessa.
Hän laati vakuutusoikeuteen valituksen ja vakuutusoikeuden kielteisen päätöksen jälkeen haki valituslupaa KKO:lta. Pikkusen jouduin painostamaan eli sanoin ettei jätetä leikkiä kesken. Katsotaan loppuun asti! Nyt odotellaan....
että ensin täytyy saada lääkäriltä lausunto sairauden työperäisyydestä, ennenkuin he voivat auttaa... ts. asiaa ei lakimies alkanut edes kunnolla tutkimaan. Lääkäri on siis korkeampi "herra" tehdessään vääränkin diagnoosin/tulkinnan (ainakin näissä ammattitautiasioissa) kuin lakimies. Sairastuneella ei siis ole epäselvässä tapauksessa käytännössä mahdollisuutta edes tutkia/tutkituttaa asiaansa lakimiehen (ehkä yksityisellä, sitä en tiedä) avulla, vaan saa edelleen odotella monesti turhaan, että asioihin tulisi minkaanlaista käännöstä parempaan.
Elämme kuulemma kuitenkin oikeusvaltiossa...niin, ja raha ratkaisee.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000022839652 Tehy on ollut aktiivinen.
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?q=Tehy
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=Terveydenhoitajaliitto
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000018372773 Työmarkkinajärjestöjen vastuu… Liisa/
Noissa linkeissä jotain aikaisempia kirjoituksia.
Hoitoalalla lienee aika paljon sairastuneita, kun TEHY näyttää olevan aktiivisin ??