Helvetillinen viikko takana ryyppäämistä.Telonu oon itteni niin henkisesti kuin fyysisestikin.vierotukset tulee olemaan aivan hirveät.nyt jo hikoilee kun pikkusika.
On outoo, että sitä hetkessä muuttaa mielensä ja tyhjentää päänsä ja kävelee alkoon.Silloin kun menee parhaiten, on sekin hyvä fiilis heti tuhottava, koska nythän menee hyvin.Sitten herää siihen kun ottaa sen ekan huikan.sitten ei enää vituta.Haluisin todellakin sen yli.Haluanhaluanhaluan.hirvittävää itsepetosta.Haluan, mutten tee mitään.Onko se silloin haluamista.Jumalauta, en halua ainakaan olla se josta sanotaan, että se kuoli viinaan.surku.muusta sua ei muisteta.
Aina vain toivoo, että olis joku taikaisku.tulispa vaikka uskoon.aa:s käyny muutaman kerran, oli jotenkin outoo ja luovutin.kai se työ on itse tehtävä.apua kai saa sitten aa:sta.Luulen että olisi hyvä käydä sellainen vierotus/kuntoutusjakso.Onko kukaan löytänyt siitä voimaa?Paljon maksaa jos pääsisi vaikka kaupungin kautta tmv.onko uskonnollisia siis kristillisiä aa/tmv keskusteluryhmiä? helsingissä?entä nuorten aa ryhmiä.
juotteko siksi että teillä ei ole elämässä mitään päämäärää?Onko joku löytänyt sen päämäärän ja mikä se oli?Onko saanut elämästä otteen sitten?
ehkä sekavaa, mutta niin on kirjoittajakin.
On outoo, että sitä hetkessä muuttaa mielensä ja tyhjentää päänsä ja kävelee alkoon.Silloin kun menee parhaiten, on sekin hyvä fiilis heti tuhottava, koska nythän menee hyvin.Sitten herää siihen kun ottaa sen ekan huikan.sitten ei enää vituta.Haluisin todellakin sen yli.Haluanhaluanhaluan.hirvittävää itsepetosta.Haluan, mutten tee mitään.Onko se silloin haluamista.Jumalauta, en halua ainakaan olla se josta sanotaan, että se kuoli viinaan.surku.muusta sua ei muisteta.
Aina vain toivoo, että olis joku taikaisku.tulispa vaikka uskoon.aa:s käyny muutaman kerran, oli jotenkin outoo ja luovutin.kai se työ on itse tehtävä.apua kai saa sitten aa:sta.Luulen että olisi hyvä käydä sellainen vierotus/kuntoutusjakso.Onko kukaan löytänyt siitä voimaa?Paljon maksaa jos pääsisi vaikka kaupungin kautta tmv.onko uskonnollisia siis kristillisiä aa/tmv keskusteluryhmiä? helsingissä?entä nuorten aa ryhmiä.
juotteko siksi että teillä ei ole elämässä mitään päämäärää?Onko joku löytänyt sen päämäärän ja mikä se oli?Onko saanut elämästä otteen sitten?
ehkä sekavaa, mutta niin on kirjoittajakin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
apua A-klinikan suunnalta. Siellä on ammattinsa osaavaa henkilökuntaa.
nyt aluksi ainakin pyrkiä saamaan itsesi kuntoon fyysisesti ja psyykkisesti. Itse muistan ne karmeat olotilat, jotka kesti sitten useita päiviä lopettamisen jälkeen. Silloin tuntui, että jos tästä selviän, niin en ikinä ota pisaraakaan. Mutta kyllä se sitten taas maistui, kun oli parantunut.
Itse ehdottaisin sinulle keskusteluapua (AA ja muut), paljon liikuntaa (kun tulee viinanhimo niin ulos hölkkäämään, se saa hyvän olon hormonit liikkeelle), ja kun aikaa kuluu, huomaat että oma keho alkaa voimistua ja voit alkaa vaikka matkustelemaan niillä rahoilla, jotka menisi viinaan! Kyllä se elämä on ihan mukavaa ilman viinaakin, ehkä 'vähän' turvallisempaa ja tasaisempaa..
Niinpä.Olisin onnellinen ilman viinaa.Ne neljä viikkoa mitkä pystyn olemaan aina selvinpäin, tosin työllä ja tuskalla ovat, loistavia.Sitten aina ryyppään itseni melkein sairaalaan.varmasti olisi joku kerta pitänyt mennäkin.Ensin aina, että vaan yhden päivän ja vedän niin tiukasti että seur.päivänä ei pysty kauppaan kävelemään.sitten yksi kaksi päivää taukoa ja kolmen päivän dokaus.nyt meni viikko.Ei mitään järkeä ja haluaisin olla niin voimakas että saisin asialle jotain tehtyä.En ole kuitenkaan muussakaan elämässäni erityisen tavoitteinen tai että olisi jotain minkä takia taistella.Kuitenkin se selvänä oleminen on selkeästi hienompaa kuin kännääminen.Pää kirkastuu ja asiat luistaa.Kuitenkin aina parhaimmalla ja "varmimmalla" hetkellä sitä painuu tappamaan itseään vähäsen lisää.Olen ottanut selvää kuntoutus yms.prosesseista ja käynytkin niissä hommissa.Kuitenkin ne tuntuvat niin isoilta,aikaa vieviltä jne, että olen nekin luovuttanut.Oma halu on jonkinnäköinen, mutta missä se "oikea" halu..Olen kuitenkin huomannut että helpottaa kertoa jollekin asiasta ja että se joku ymmärtää tai ainakin haluaa.Yritän kai nörtyä ja mennä sinne AA:n jälleen..
mun meni niin että pariviikko reenaisin punteilla ja juoksin kuin ajokoira. Site verin 3-4päivää näkäräistä. Taas pari päivää kevyesti möröt pois ja punttia ja lenkkiä pariviikkoa päättäen nyt se ryypiskely loppuu. Sit taas mentiin ja rokki soi. Tota jatku aika monta vuotta ja se on ihan vitun raskasta henkisesti ja fyysisesti. täsä lähemmäks neljänkympin iässä toi kropan aineenvaihdunta ei pelaa enää sillai kun nuorena ja sitä neljänpäivän juopottelua ei saanutkaan enää pois kahdenviikon reenamisella. Välillä pää oli niin turvoksissa että piti laittaa se yöseeks viilapenkkiin puristuksiin jotta sai pipon mahtuun päähän aamulla. Liekö jo munuaisetkin laiskistunut kun söin kaiken maailman nesteenpoistajia ja rasvanpolttajia. Kamalaa paskaa ja kokoelämä pyöri viinan ympärillä.
tunnustamisesta. Tosiasioiden tunnustaminen on nöyryyttä = viisautta. Kaikkea hyvää sinulle.
näinhän se on.kiitos.
kyllä se asia ajan kanssa kehittyy. Ei kukaan voi sinua pakottaa: se on ihan olennaista minun mielestäni, että sinä itse sen päätät. Minulla se vaan tapahtui eräänä päivänä, kun sain siitä tuhosta tarpeekseni. Yksinkertaisesti vaan loppui. En olisi ikinä uskonut sellaisen tapahtuvan. Olin aina kuvitellut, että raittiit ovat joko uskovaisia tai muuten vaan hulluja ja tylsiä. Sitten huomasin, että minä olen jo tarpeeksi itseäni tuhonnut, ettei se enää ole minun kohdallani järkevää (teloin itseni joka kerta).
Alussa oli tietysti houkutuksena lähteä ryyppäämään, mutta sekin sitten hiipui pikku hiljaa. Kun katkaisee kaikki välit ryyppyremmeihin, sekin helpottaa.
Palkitse itsesi jollakin tavalla. Minulla ne ovat matkat ja niillä matkoillakin olen tietty selvin päin. Nautin kahvin juonnista, kuntosalista, ja erityisesti mukavin palkinto on se, kun aamulla herää raittiina ja keittää kahvit. Se on oikeasti vapauttava tunne. Itse olen muuten yli 40-kymppinen ja tässä iässä viimeistään pitää ajatella, haluaako tuhota elämänsä viinalla.
Toivon sinulle rohkeutta ja sitkeyttä ja erityisesti armollisuutta omaa itseäsi kohtaan. Jos epäonnistut, älä luovuta vaan anna itsellesi uusi mahdollisuus.
hyvä kirjoitus.kiitos.Kun käy tosiaankin tekemässä jotain silloin kun olisi esim.krapulassa tai juomassa, niin osaa nauttia niistäkin eri tavalla.Toivottavasti mahdollisuuksien käyttökomero ei ole vielä tyhjä..