Luther säätiö tarvitsee tukeamme

Perinteiseen virkakäsitykseen pitäytyneet ovat jatkuvasti naispappeusvoimien pihdeissä.

Raamattu pian varmaan kiell... kirjoitti:

Perinteiseen virkakäsitykseen pitäytyneet ovat jatkuvasti naispappeusvoimien pihdeissä.

meille on opetettu, jo muistan varhaisesta lapsuudesta saakka, että Kristitty ei lua/hakeudu
papin vakansseille ja kun nainen saarnaa kirkossa on silloin Kristityn paikka tyhjä.

Niin yksinkertaista se on.

Ei meillä esikoisissa ole naispappeusongelmaa, koska oppi on puhdas.

oppilas., kirjoitti:

meille on opetettu, jo muistan varhaisesta lapsuudesta saakka, että Kristitty ei lua/hakeudu
papin vakansseille ja kun nainen saarnaa kirkossa on silloin Kristityn paikka tyhjä.

Niin yksinkertaista se on.

Ei meillä esikoisissa ole naispappeusongelmaa, koska oppi on puhdas.

Mutta pitäisi olla puhdas, noista opeista olen toista mieltä seurustelin joskus nais teologin kanssa, hän luki vaikka oli tiedossa kielteisyys .? Ehkä uskonnon opettajaksi en tiedä, kyllä sitä vieläkin on tiedonhalua yms. Kristityn paikka tyhjä? niinhän se on yleensäkin koska me käymme rukoushuoneella useammin kuin kirkossa. Ei tarvi sen asian suhteen paisutella,eikä minkään muunkaan .

oppilas., kirjoitti:

meille on opetettu, jo muistan varhaisesta lapsuudesta saakka, että Kristitty ei lua/hakeudu
papin vakansseille ja kun nainen saarnaa kirkossa on silloin Kristityn paikka tyhjä.

Niin yksinkertaista se on.

Ei meillä esikoisissa ole naispappeusongelmaa, koska oppi on puhdas.

Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi laestadiolainen oppi ei ole sama kuin luterilaisilla. Vaikka he luterilaisia kai
ajattelevat olevansa. Tai näin ainakin väitetään ja mielestäni ihmisiä harhautetaan. (Tietämättömyydestä vai tahallaan, ken tietää?) Luulisi kyllä, että laestadiolaiset paimenet pitäisivät huolen, että tietävät, millainen oppi heillä on ja mihin se pohjautuu (muuhunkin kuin isien perinnäissääntöihin/oppeihin.

Kirkon tilahan on tällä hetkellä sellainen, että sinne mahtuvat kaikki muut paitsi (Koivistoa kai lukuunottamatta) raamattuun ja kirkon 2000-vuotiseen perintöön pitäytyvät. Luther-Säätiö on vastannut niiden seurakuntalaisten tarpeisiin, jotka haluavat kuulla oikeaa raamatullista ja luterilaista opetusta ja nauttia turvallisella mielellä myös ehtoollista. Mutta koska se tietenkin häiritsee, että jotkut eivät pidä kirkon nykymenoa oikeana, niin nämä häiritsijät pitää poistaa. Eli kirkon suvaitsevaisuus ei ulotu raamattuun pitäytyviin.

No huhhuh. Kyllä taidat olla TOSI kovan linjan liberaali (tai sitten radikaalifeministi tai jotain vastaavaa), kun kutsut naispappeuden vastustajia luopioiksi ja toivot heidän kuolemaansa. Taitaa pitää paikkansa tämä vanha sanonta: "Mikään ei ole niin suvaitsematon kuin liberaali". No, ehkä talebaanit, Al-Qaida ja muut muslimifundamentalistit pääsevät asennettasi lähelle, joskaan eivät ihan välttämättä siihen asti yllä... :).
No jaa, niin kauan kuin et suoranaisesti ole (vielä?) yllyttämässä rikokseen, olet oikeutettu mielipiteeseesi. Saa tänne toki kirjoitella kuka hyvänsä, vaikkei olekaan lestadiolainen eikä elävässä uskossa, mikä viestistäsi käy selvääkin selvemmin esille.
Mutta vakavasti puhuen: sinun, kuka sitten oletkaan, olisi ihan oikeasti aihetta mennä itseesi. Tuollainen viesti ei nimittäin kerro mitään hyvää sinun sieluntilastasi. Ei kukaan joka tuntee noin mieletöntä vihaa joitakin ihmisiä (siis tässä tapauksessa naispappeuden vastustajia kohtaan) voi mitenkään olla elävässä uskossa. Tuollaisessa, noin suurta vihaa ja katkeruutta täynnä olevassa sieluntilassa et kyllä ole nyt matkalla kohti Taivasta vaan jonnekin ihan muualle.
En voi antaa sinulle, nimettömälle ihmiselle jossain nettiavaruudessa, elävää uskoa. Voin vain yrittää muistaa rukoilla puolestasi, että joskus käsittäisit elävän uskon. Toivon, että toisetkin tekisivät niin.

Svärdfisk kirjoitti:

No huhhuh. Kyllä taidat olla TOSI kovan linjan liberaali (tai sitten radikaalifeministi tai jotain vastaavaa), kun kutsut naispappeuden vastustajia luopioiksi ja toivot heidän kuolemaansa. Taitaa pitää paikkansa tämä vanha sanonta: "Mikään ei ole niin suvaitsematon kuin liberaali". No, ehkä talebaanit, Al-Qaida ja muut muslimifundamentalistit pääsevät asennettasi lähelle, joskaan eivät ihan välttämättä siihen asti yllä... :).
No jaa, niin kauan kuin et suoranaisesti ole (vielä?) yllyttämässä rikokseen, olet oikeutettu mielipiteeseesi. Saa tänne toki kirjoitella kuka hyvänsä, vaikkei olekaan lestadiolainen eikä elävässä uskossa, mikä viestistäsi käy selvääkin selvemmin esille.
Mutta vakavasti puhuen: sinun, kuka sitten oletkaan, olisi ihan oikeasti aihetta mennä itseesi. Tuollainen viesti ei nimittäin kerro mitään hyvää sinun sieluntilastasi. Ei kukaan joka tuntee noin mieletöntä vihaa joitakin ihmisiä (siis tässä tapauksessa naispappeuden vastustajia kohtaan) voi mitenkään olla elävässä uskossa. Tuollaisessa, noin suurta vihaa ja katkeruutta täynnä olevassa sieluntilassa et kyllä ole nyt matkalla kohti Taivasta vaan jonnekin ihan muualle.
En voi antaa sinulle, nimettömälle ihmiselle jossain nettiavaruudessa, elävää uskoa. Voin vain yrittää muistaa rukoilla puolestasi, että joskus käsittäisit elävän uskon. Toivon, että toisetkin tekisivät niin.

Kullakin on omat käsityksensä ja oma uskonsa, mitä näistä sen enempää vouhkaa.

Olen yrittänyt etsiä viesteistäsi sinun omaa uskontunnustustasi? Mihin sinä uskot?

Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan ilosanomaa hänestä. Tulkaa kaikki Karitsan suurelle hääaterialle, sillä kaikki on valmistettu. Jumala valmisti Pojassaan Kristuksessa syntiuhrin, joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Aamen!

Tälläkin sivulla on pääasiassa kaikenlaista vouhkaamista, ja joutavaa väittelyä ihmisten aikojen saatossa omaksumista traditioista ja arvomaailmoista. Sellaisella vouhkaamisella ei Kristusta kirkasteta yhdellekään. Maailma on jo valmiiksi tuomittu, sitä ei tarvitse enää tuomita. Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen keskellemme siksi että maailma pelastuisi. Jumala toimi siksi näin, koska hän rakastaa jokaista luomaansa ihmistä.

Pahin vika taitaa ollakin siinä, että itseään uskoviksi kutsuvat ihmiset ovat hukanneet Jeesuksen elämästään ja todistuksestaan?

Jeesuksen tilalle on tullut kaikenlainen omahyväisyyttä heijasteleva traditionaalisuus ja muu vouhkaaminen.

Totta kai sillä on valtava merkitys, millaisen kuvat uskosta osattomat saavat Jeesuksen uskoa tunnustavista ihmisistä. Turha sitä aitoa vaikutelmaa on yrittää pois selitellä uskosta osattomien syyttelemisellä ja tuomitsemisella.

Agust Vaano kirjoitti:

Kullakin on omat käsityksensä ja oma uskonsa, mitä näistä sen enempää vouhkaa.

Olen yrittänyt etsiä viesteistäsi sinun omaa uskontunnustustasi? Mihin sinä uskot?

Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan ilosanomaa hänestä. Tulkaa kaikki Karitsan suurelle hääaterialle, sillä kaikki on valmistettu. Jumala valmisti Pojassaan Kristuksessa syntiuhrin, joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Aamen!

Tälläkin sivulla on pääasiassa kaikenlaista vouhkaamista, ja joutavaa väittelyä ihmisten aikojen saatossa omaksumista traditioista ja arvomaailmoista. Sellaisella vouhkaamisella ei Kristusta kirkasteta yhdellekään. Maailma on jo valmiiksi tuomittu, sitä ei tarvitse enää tuomita. Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen keskellemme siksi että maailma pelastuisi. Jumala toimi siksi näin, koska hän rakastaa jokaista luomaansa ihmistä.

Pahin vika taitaa ollakin siinä, että itseään uskoviksi kutsuvat ihmiset ovat hukanneet Jeesuksen elämästään ja todistuksestaan?

Jeesuksen tilalle on tullut kaikenlainen omahyväisyyttä heijasteleva traditionaalisuus ja muu vouhkaaminen.

Totta kai sillä on valtava merkitys, millaisen kuvat uskosta osattomat saavat Jeesuksen uskoa tunnustavista ihmisistä. Turha sitä aitoa vaikutelmaa on yrittää pois selitellä uskosta osattomien syyttelemisellä ja tuomitsemisella.

SVÄRDFISK, A. VAANO , teidän kirjoituset kyllä allekirjoitan , ,., Mutta tuo luopio en kanssa ymmärrä.? Tai jos yritän niin :KURKI KEVÄÄLLÄ TULEE, YHDEKSÄN PÄIVÄN SISÄLLÄ SUO SULAA, TAI KURKI KUOLEE. Olisiko vanhan kansan viisaudesta mittää appuu ei kai, se on vissiin se tosiasia että täällä saa käydä kaikki eronneet ja karanneet ja vähän muutkin .

Agust Vaano kirjoitti:

Kullakin on omat käsityksensä ja oma uskonsa, mitä näistä sen enempää vouhkaa.

Olen yrittänyt etsiä viesteistäsi sinun omaa uskontunnustustasi? Mihin sinä uskot?

Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan ilosanomaa hänestä. Tulkaa kaikki Karitsan suurelle hääaterialle, sillä kaikki on valmistettu. Jumala valmisti Pojassaan Kristuksessa syntiuhrin, joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Aamen!

Tälläkin sivulla on pääasiassa kaikenlaista vouhkaamista, ja joutavaa väittelyä ihmisten aikojen saatossa omaksumista traditioista ja arvomaailmoista. Sellaisella vouhkaamisella ei Kristusta kirkasteta yhdellekään. Maailma on jo valmiiksi tuomittu, sitä ei tarvitse enää tuomita. Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen keskellemme siksi että maailma pelastuisi. Jumala toimi siksi näin, koska hän rakastaa jokaista luomaansa ihmistä.

Pahin vika taitaa ollakin siinä, että itseään uskoviksi kutsuvat ihmiset ovat hukanneet Jeesuksen elämästään ja todistuksestaan?

Jeesuksen tilalle on tullut kaikenlainen omahyväisyyttä heijasteleva traditionaalisuus ja muu vouhkaaminen.

Totta kai sillä on valtava merkitys, millaisen kuvat uskosta osattomat saavat Jeesuksen uskoa tunnustavista ihmisistä. Turha sitä aitoa vaikutelmaa on yrittää pois selitellä uskosta osattomien syyttelemisellä ja tuomitsemisella.

Sanot: "Jokaisella on omat käsityksensä ja oma uskonsa, mitä näistä sen enempää vouhkaa." tuohon voisi sanoa parikin asiaa.
Ensinnäkin: Suomessa vallitsee onneksi uskon- ja omantunnonvapaus. Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä (mukaanlukien sinä ja minä) on oikeus ilmaista mielipiteitään ja uskomuksiaan vapaasti, niin kauan kuin ei yllytä rikokseen, syyllisty kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen tai vastaavaa. Tällä palstalla, kuten tiedät, on tarkoitus keskustella lestadiolaisuudesta ja sitä sivuavista aiheista. Siis nimenomaan KESKUSTELLA (ja perustella väitteensä mahdollisimman pätevillä argumenteilla). Ei huutaa eikä öristä, kuten eräillä (en nyt tässä tietenkään puhu sinusta) näyttää olevan tapana.
Ja silloin kun keskustellaan näinkin tärkeistä asioista, on täysin väistämätöntä, että esiin tulee kannanottoja, joiden kanssa on pakko olla eri mieltä. Näinhän sivumennen sanoen sinäkin teet jatkuvasti, ilmaiset mielipiteesi, ja silloin tällöin vieläpä aika jyrkkään sävyyn. Sanon tähän esimerkin: Joku oli kirjoittanut lyhyen viestin, jossa haukkui lestadiolaisuutta varsin epäasialliseen sävyyn esittämättä minkäänlaisia perusteita ja asetti viestissään vastakkain kaksi ryhmää: lestadiolaiset ja "kunnon uskovat", joihin selvästikin koki itse kuuluvansa. Tässä vaiheessa, kun tuo kirjoittaja ilmaisi kuuluvansa omasta mielestään "kunnon uskoviin", en melkein ollut uskoa silmiäni ja ajattelin jokseenkin näin: "Ei voi olla totta! On uskomatonta, että joku voi noin avoimesti ja suoraan ilmaista olevansa oman kuvitellun vanhurskautensa ja kuolleen uskon varassa!" Erikoiselta tuntui, että tuo kirjoittaja kutsuu itseään nimellä Ex-Lessu, sillä silloin täytyy ajatella kyseisen henkilön istuneen aika monissa seuroissa ja varmasti lukeneenkin monta saarnaa. Jos on ollut EL, (tai mistä minä tiedän, ehkä se on entinen VL tai jotain muuta), on varmasti lukenut ainakin Rauhan Sidettä ja ehkä vanhoja Isän Ääniäkin on tullut joskus selattua. Ja jos näin on, niin kuitenkin on pakko ajatella, että kaiken, IHAN kaiken oleellisen on ollut pakko mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, sillä mitenkään muuten ei voi selittää sitä, että hän kokee kuuluvansa johonkin "kunnon uskovien" joukkoon. Nimittäin: jos joku alkaa pitää itseään "hyvänä kristittynä" eli sellaisena, jolla on omasta puolestaan edes muru omaa vanhurskautta Jumalalle tarjottavana Kristukselta saadun lahjavanhurskauden lisäksi, se ei kyllä hyvä merkki sieluntilan kannalta, sillä se on kuolleen uskon oire. Vai oletko koskaan kuullut muuta seuroissa saarnattavan? En kyllä totisesti usko, että olet...
Olin tosiaan niin ällistynyt lukemastani, että kirjoitin siihen pitkähkön, noita asioita erittelevän vastineen, jossa ilmaisin selkeästi ja mahdollisimman hyvin perustellen, miksi ei ole hyvä merkki uskon elävyydestä, jos pitää itseään "kunnon uskovana", siis sellaisena, jolla on edes muru kuviteltua omaa vanhurskautta Jumalalle tarjottavana. Kommentoit tätä pitkää, yksityiskohtaista erittelyäni lyhyellä viestillä, jonka aloitit seuraavalla, mielestäsi kai hyvinkin "asiallisella" tavalla: "Mitä sä oikein selität?" Ja sitten seurasi muutama irrallinen iskulauseenomainen lause, joilla ei tuntunut olevan kuin hyvin vähän mitään yhteyttä viestini asiasisältöön. Vaikutti suorastaan siltä, kuin kävisit debattia jonkin ihan toisen henkilön kanssa kuin minun, niin vähän noilla toistamillasi iskulauseilla (jossa oli joukossa pari kaikille kristityille täysin itsestäänselvää totuutta, jotka esitit ilman mitään perustetta siinä sävyssä, kuin en muka olisi niistä samaa mieltä kanssasi) tuntui olevan yhteyttä siihen mitä olin kirjoittanut. Viestisi vaikutti opillisessa mielessä melko sekavalta, mutta eräistä käyttämistäsi ilmaisuista pystyi päättelemään aika paljon siitä, millä linjoilla (ainakin osittain) olet. No, jos jaksan, kommentoin vähän ajan päästä noita lauseitasi yksityiskohtaisemmin, olen sen varmaan velkaa sinulle.
Keskeinen pointtini on tämä: vaikeistakin opillisista asioista on kyettävä keskustelemaan. On myös voitava ilmaista kantansa asioihin ja asioista voi olla jyrkästikin eri mieltä (joskus nimittäin täytyy olla, ja useimmat sinunkin viesteistäsi taitavat olla sellaisia, joissa olet eri mieltä jonkun kanssa), jos pystyy perustelemaan kantansa. Jos ei pysty, silloin ei oikeastaan ole kysymys keskustelusta sanan varsinaisessa mielessä.
Nyt siirryn siihen asiaan, joka oli tämän 05.32 lähettämäsi "vouhkaamisviestin" varsinaisena aiheena. Kerrataan: Joku nimetön ja nimimerkitön oli kirjoittanut oudon häirikköviestin, jossa kutsui naispappeuden vastustajia "luopioiksi" ja sanoi: "kuolkoot pois, jos ei omillaan pärjää." Ajattelet ilmeisesti, että tällaiseen ei pitäisi vastata millään tavalla. Sikäli olet oikeassa, että ei häiriköille aina kannatakaan vastata. Minulle tuli kuitenkin mieleen tällainen vertaus: Oleta, että olet bussissa, joka on täynnä keskenään juttelevia ihmisiä. He eivät aina ole keskenään samaa mieltä, ja jotkut väittelevät keskenään melko kiihkeästikin, kuitenkin suurin piirtein kohtuuden rajoissa pysyen. Sitten sisään tulee örisevä, vihaisen näköinen ja viinalta haiseva häirikkö (tuon "kuolkoot pois"-viestin epäasiallisuus on kyllä jo sitä luokkaa, että sitä tuskin on kirjoitettu selvin päin), alkaa oksennella ihmisten päälle ja uhata heitä väkivallalla (tuo "kuolkoot pois" on hyvin selväsanaisesti lausuttu toivomus naispappeuden vastustajien kuolemasta). Eräs matkustajista yrittää saada häirikön käsittämään, että tämän pitäisi vähän mennä itseensä ja miettiä, millaisesta sisäisestä tilasta tuollainen viha ja katkeruus kumpuaa. Silloin eräs toinen matkustajista, Agust Vaanoksi kutsuttu, alkaa moittia ei suinkaan häiriköivää ja vihaa täynnä olevaa juoppoa, vaan sitä matkustajaa, joka oli yritellyt puhutella häirikköä ja saada hänet vähän miettimään sielunsa tilaa, sillä juuri tällaisissa tilanteissa pätee Jeesuksen sana siitä, että kristittyjen kuuluu olla suolana maailmassa.
Olen yrittänyt ymmärtää mahdollisia motiivejasi, mutta täytyy sanoa, että se on hyvin vaikeaa. Ymmärtänetkö itsekään itseäsi kunnolla?
Kysyt mihin uskon, vaikka luulisi sinun jo tuosta pitkästä viestistäni johon edellä viittasin jo päätelleen sen: Uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Aivan erityisesti uskon Jumalan Poikaan omien syntieni sovittajana niin paljon kuin Taivaan Isä minulle siihen voimia antaa. Uskohan on alusta loppuun Jumalan teko. Ehkä tämä kuulosta sinusta hyvinkin oudolta ja erikoiselta. Sinähän sanoit tuossa viestissäsi olevasi kokonaan puhdas, pyhä ja vailla syntiä. Noin ei kyllä olisi puhunut ei Laestadius, ei Luther eikä Paavali (Luepa vaikka Roomalaiskirje oikein kunnolla, ehkä se siitä aukeaa). Meillä ei voi olla mitään omaa vanhurskautta, kaikki on lainaa Jumalan Pojalta. Ja juuri tässä on koko vanhurskauttamisopin ydin, jonka käsittäminen on meille elämän ja kuoleman kysymys.

Svärdfisk kirjoitti:

Sanot: "Jokaisella on omat käsityksensä ja oma uskonsa, mitä näistä sen enempää vouhkaa." tuohon voisi sanoa parikin asiaa.
Ensinnäkin: Suomessa vallitsee onneksi uskon- ja omantunnonvapaus. Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä (mukaanlukien sinä ja minä) on oikeus ilmaista mielipiteitään ja uskomuksiaan vapaasti, niin kauan kuin ei yllytä rikokseen, syyllisty kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen tai vastaavaa. Tällä palstalla, kuten tiedät, on tarkoitus keskustella lestadiolaisuudesta ja sitä sivuavista aiheista. Siis nimenomaan KESKUSTELLA (ja perustella väitteensä mahdollisimman pätevillä argumenteilla). Ei huutaa eikä öristä, kuten eräillä (en nyt tässä tietenkään puhu sinusta) näyttää olevan tapana.
Ja silloin kun keskustellaan näinkin tärkeistä asioista, on täysin väistämätöntä, että esiin tulee kannanottoja, joiden kanssa on pakko olla eri mieltä. Näinhän sivumennen sanoen sinäkin teet jatkuvasti, ilmaiset mielipiteesi, ja silloin tällöin vieläpä aika jyrkkään sävyyn. Sanon tähän esimerkin: Joku oli kirjoittanut lyhyen viestin, jossa haukkui lestadiolaisuutta varsin epäasialliseen sävyyn esittämättä minkäänlaisia perusteita ja asetti viestissään vastakkain kaksi ryhmää: lestadiolaiset ja "kunnon uskovat", joihin selvästikin koki itse kuuluvansa. Tässä vaiheessa, kun tuo kirjoittaja ilmaisi kuuluvansa omasta mielestään "kunnon uskoviin", en melkein ollut uskoa silmiäni ja ajattelin jokseenkin näin: "Ei voi olla totta! On uskomatonta, että joku voi noin avoimesti ja suoraan ilmaista olevansa oman kuvitellun vanhurskautensa ja kuolleen uskon varassa!" Erikoiselta tuntui, että tuo kirjoittaja kutsuu itseään nimellä Ex-Lessu, sillä silloin täytyy ajatella kyseisen henkilön istuneen aika monissa seuroissa ja varmasti lukeneenkin monta saarnaa. Jos on ollut EL, (tai mistä minä tiedän, ehkä se on entinen VL tai jotain muuta), on varmasti lukenut ainakin Rauhan Sidettä ja ehkä vanhoja Isän Ääniäkin on tullut joskus selattua. Ja jos näin on, niin kuitenkin on pakko ajatella, että kaiken, IHAN kaiken oleellisen on ollut pakko mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, sillä mitenkään muuten ei voi selittää sitä, että hän kokee kuuluvansa johonkin "kunnon uskovien" joukkoon. Nimittäin: jos joku alkaa pitää itseään "hyvänä kristittynä" eli sellaisena, jolla on omasta puolestaan edes muru omaa vanhurskautta Jumalalle tarjottavana Kristukselta saadun lahjavanhurskauden lisäksi, se ei kyllä hyvä merkki sieluntilan kannalta, sillä se on kuolleen uskon oire. Vai oletko koskaan kuullut muuta seuroissa saarnattavan? En kyllä totisesti usko, että olet...
Olin tosiaan niin ällistynyt lukemastani, että kirjoitin siihen pitkähkön, noita asioita erittelevän vastineen, jossa ilmaisin selkeästi ja mahdollisimman hyvin perustellen, miksi ei ole hyvä merkki uskon elävyydestä, jos pitää itseään "kunnon uskovana", siis sellaisena, jolla on edes muru kuviteltua omaa vanhurskautta Jumalalle tarjottavana. Kommentoit tätä pitkää, yksityiskohtaista erittelyäni lyhyellä viestillä, jonka aloitit seuraavalla, mielestäsi kai hyvinkin "asiallisella" tavalla: "Mitä sä oikein selität?" Ja sitten seurasi muutama irrallinen iskulauseenomainen lause, joilla ei tuntunut olevan kuin hyvin vähän mitään yhteyttä viestini asiasisältöön. Vaikutti suorastaan siltä, kuin kävisit debattia jonkin ihan toisen henkilön kanssa kuin minun, niin vähän noilla toistamillasi iskulauseilla (jossa oli joukossa pari kaikille kristityille täysin itsestäänselvää totuutta, jotka esitit ilman mitään perustetta siinä sävyssä, kuin en muka olisi niistä samaa mieltä kanssasi) tuntui olevan yhteyttä siihen mitä olin kirjoittanut. Viestisi vaikutti opillisessa mielessä melko sekavalta, mutta eräistä käyttämistäsi ilmaisuista pystyi päättelemään aika paljon siitä, millä linjoilla (ainakin osittain) olet. No, jos jaksan, kommentoin vähän ajan päästä noita lauseitasi yksityiskohtaisemmin, olen sen varmaan velkaa sinulle.
Keskeinen pointtini on tämä: vaikeistakin opillisista asioista on kyettävä keskustelemaan. On myös voitava ilmaista kantansa asioihin ja asioista voi olla jyrkästikin eri mieltä (joskus nimittäin täytyy olla, ja useimmat sinunkin viesteistäsi taitavat olla sellaisia, joissa olet eri mieltä jonkun kanssa), jos pystyy perustelemaan kantansa. Jos ei pysty, silloin ei oikeastaan ole kysymys keskustelusta sanan varsinaisessa mielessä.
Nyt siirryn siihen asiaan, joka oli tämän 05.32 lähettämäsi "vouhkaamisviestin" varsinaisena aiheena. Kerrataan: Joku nimetön ja nimimerkitön oli kirjoittanut oudon häirikköviestin, jossa kutsui naispappeuden vastustajia "luopioiksi" ja sanoi: "kuolkoot pois, jos ei omillaan pärjää." Ajattelet ilmeisesti, että tällaiseen ei pitäisi vastata millään tavalla. Sikäli olet oikeassa, että ei häiriköille aina kannatakaan vastata. Minulle tuli kuitenkin mieleen tällainen vertaus: Oleta, että olet bussissa, joka on täynnä keskenään juttelevia ihmisiä. He eivät aina ole keskenään samaa mieltä, ja jotkut väittelevät keskenään melko kiihkeästikin, kuitenkin suurin piirtein kohtuuden rajoissa pysyen. Sitten sisään tulee örisevä, vihaisen näköinen ja viinalta haiseva häirikkö (tuon "kuolkoot pois"-viestin epäasiallisuus on kyllä jo sitä luokkaa, että sitä tuskin on kirjoitettu selvin päin), alkaa oksennella ihmisten päälle ja uhata heitä väkivallalla (tuo "kuolkoot pois" on hyvin selväsanaisesti lausuttu toivomus naispappeuden vastustajien kuolemasta). Eräs matkustajista yrittää saada häirikön käsittämään, että tämän pitäisi vähän mennä itseensä ja miettiä, millaisesta sisäisestä tilasta tuollainen viha ja katkeruus kumpuaa. Silloin eräs toinen matkustajista, Agust Vaanoksi kutsuttu, alkaa moittia ei suinkaan häiriköivää ja vihaa täynnä olevaa juoppoa, vaan sitä matkustajaa, joka oli yritellyt puhutella häirikköä ja saada hänet vähän miettimään sielunsa tilaa, sillä juuri tällaisissa tilanteissa pätee Jeesuksen sana siitä, että kristittyjen kuuluu olla suolana maailmassa.
Olen yrittänyt ymmärtää mahdollisia motiivejasi, mutta täytyy sanoa, että se on hyvin vaikeaa. Ymmärtänetkö itsekään itseäsi kunnolla?
Kysyt mihin uskon, vaikka luulisi sinun jo tuosta pitkästä viestistäni johon edellä viittasin jo päätelleen sen: Uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Aivan erityisesti uskon Jumalan Poikaan omien syntieni sovittajana niin paljon kuin Taivaan Isä minulle siihen voimia antaa. Uskohan on alusta loppuun Jumalan teko. Ehkä tämä kuulosta sinusta hyvinkin oudolta ja erikoiselta. Sinähän sanoit tuossa viestissäsi olevasi kokonaan puhdas, pyhä ja vailla syntiä. Noin ei kyllä olisi puhunut ei Laestadius, ei Luther eikä Paavali (Luepa vaikka Roomalaiskirje oikein kunnolla, ehkä se siitä aukeaa). Meillä ei voi olla mitään omaa vanhurskautta, kaikki on lainaa Jumalan Pojalta. Ja juuri tässä on koko vanhurskauttamisopin ydin, jonka käsittäminen on meille elämän ja kuoleman kysymys.

Kenen luulet lukevan tuollaisia?
Katso ettes keskity liikaa ittsees.

Rukoile Kristusta ilmestymään elämääsi, hän antaa myös rahan, ettei tarvitse turhista vouhkata. Jeesus antaisi sinullekin varmuuden pelastuksesta, saisit kokea todellisen pääsiäisilon. Sen jälkeen saisit kateuden sijasta sydämen halun todistaa syntisille Jeesustasta Kristusta, joka pelastaa syntisiä.

Svärdfisk kirjoitti:

Sanot: "Jokaisella on omat käsityksensä ja oma uskonsa, mitä näistä sen enempää vouhkaa." tuohon voisi sanoa parikin asiaa.
Ensinnäkin: Suomessa vallitsee onneksi uskon- ja omantunnonvapaus. Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä (mukaanlukien sinä ja minä) on oikeus ilmaista mielipiteitään ja uskomuksiaan vapaasti, niin kauan kuin ei yllytä rikokseen, syyllisty kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen tai vastaavaa. Tällä palstalla, kuten tiedät, on tarkoitus keskustella lestadiolaisuudesta ja sitä sivuavista aiheista. Siis nimenomaan KESKUSTELLA (ja perustella väitteensä mahdollisimman pätevillä argumenteilla). Ei huutaa eikä öristä, kuten eräillä (en nyt tässä tietenkään puhu sinusta) näyttää olevan tapana.
Ja silloin kun keskustellaan näinkin tärkeistä asioista, on täysin väistämätöntä, että esiin tulee kannanottoja, joiden kanssa on pakko olla eri mieltä. Näinhän sivumennen sanoen sinäkin teet jatkuvasti, ilmaiset mielipiteesi, ja silloin tällöin vieläpä aika jyrkkään sävyyn. Sanon tähän esimerkin: Joku oli kirjoittanut lyhyen viestin, jossa haukkui lestadiolaisuutta varsin epäasialliseen sävyyn esittämättä minkäänlaisia perusteita ja asetti viestissään vastakkain kaksi ryhmää: lestadiolaiset ja "kunnon uskovat", joihin selvästikin koki itse kuuluvansa. Tässä vaiheessa, kun tuo kirjoittaja ilmaisi kuuluvansa omasta mielestään "kunnon uskoviin", en melkein ollut uskoa silmiäni ja ajattelin jokseenkin näin: "Ei voi olla totta! On uskomatonta, että joku voi noin avoimesti ja suoraan ilmaista olevansa oman kuvitellun vanhurskautensa ja kuolleen uskon varassa!" Erikoiselta tuntui, että tuo kirjoittaja kutsuu itseään nimellä Ex-Lessu, sillä silloin täytyy ajatella kyseisen henkilön istuneen aika monissa seuroissa ja varmasti lukeneenkin monta saarnaa. Jos on ollut EL, (tai mistä minä tiedän, ehkä se on entinen VL tai jotain muuta), on varmasti lukenut ainakin Rauhan Sidettä ja ehkä vanhoja Isän Ääniäkin on tullut joskus selattua. Ja jos näin on, niin kuitenkin on pakko ajatella, että kaiken, IHAN kaiken oleellisen on ollut pakko mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, sillä mitenkään muuten ei voi selittää sitä, että hän kokee kuuluvansa johonkin "kunnon uskovien" joukkoon. Nimittäin: jos joku alkaa pitää itseään "hyvänä kristittynä" eli sellaisena, jolla on omasta puolestaan edes muru omaa vanhurskautta Jumalalle tarjottavana Kristukselta saadun lahjavanhurskauden lisäksi, se ei kyllä hyvä merkki sieluntilan kannalta, sillä se on kuolleen uskon oire. Vai oletko koskaan kuullut muuta seuroissa saarnattavan? En kyllä totisesti usko, että olet...
Olin tosiaan niin ällistynyt lukemastani, että kirjoitin siihen pitkähkön, noita asioita erittelevän vastineen, jossa ilmaisin selkeästi ja mahdollisimman hyvin perustellen, miksi ei ole hyvä merkki uskon elävyydestä, jos pitää itseään "kunnon uskovana", siis sellaisena, jolla on edes muru kuviteltua omaa vanhurskautta Jumalalle tarjottavana. Kommentoit tätä pitkää, yksityiskohtaista erittelyäni lyhyellä viestillä, jonka aloitit seuraavalla, mielestäsi kai hyvinkin "asiallisella" tavalla: "Mitä sä oikein selität?" Ja sitten seurasi muutama irrallinen iskulauseenomainen lause, joilla ei tuntunut olevan kuin hyvin vähän mitään yhteyttä viestini asiasisältöön. Vaikutti suorastaan siltä, kuin kävisit debattia jonkin ihan toisen henkilön kanssa kuin minun, niin vähän noilla toistamillasi iskulauseilla (jossa oli joukossa pari kaikille kristityille täysin itsestäänselvää totuutta, jotka esitit ilman mitään perustetta siinä sävyssä, kuin en muka olisi niistä samaa mieltä kanssasi) tuntui olevan yhteyttä siihen mitä olin kirjoittanut. Viestisi vaikutti opillisessa mielessä melko sekavalta, mutta eräistä käyttämistäsi ilmaisuista pystyi päättelemään aika paljon siitä, millä linjoilla (ainakin osittain) olet. No, jos jaksan, kommentoin vähän ajan päästä noita lauseitasi yksityiskohtaisemmin, olen sen varmaan velkaa sinulle.
Keskeinen pointtini on tämä: vaikeistakin opillisista asioista on kyettävä keskustelemaan. On myös voitava ilmaista kantansa asioihin ja asioista voi olla jyrkästikin eri mieltä (joskus nimittäin täytyy olla, ja useimmat sinunkin viesteistäsi taitavat olla sellaisia, joissa olet eri mieltä jonkun kanssa), jos pystyy perustelemaan kantansa. Jos ei pysty, silloin ei oikeastaan ole kysymys keskustelusta sanan varsinaisessa mielessä.
Nyt siirryn siihen asiaan, joka oli tämän 05.32 lähettämäsi "vouhkaamisviestin" varsinaisena aiheena. Kerrataan: Joku nimetön ja nimimerkitön oli kirjoittanut oudon häirikköviestin, jossa kutsui naispappeuden vastustajia "luopioiksi" ja sanoi: "kuolkoot pois, jos ei omillaan pärjää." Ajattelet ilmeisesti, että tällaiseen ei pitäisi vastata millään tavalla. Sikäli olet oikeassa, että ei häiriköille aina kannatakaan vastata. Minulle tuli kuitenkin mieleen tällainen vertaus: Oleta, että olet bussissa, joka on täynnä keskenään juttelevia ihmisiä. He eivät aina ole keskenään samaa mieltä, ja jotkut väittelevät keskenään melko kiihkeästikin, kuitenkin suurin piirtein kohtuuden rajoissa pysyen. Sitten sisään tulee örisevä, vihaisen näköinen ja viinalta haiseva häirikkö (tuon "kuolkoot pois"-viestin epäasiallisuus on kyllä jo sitä luokkaa, että sitä tuskin on kirjoitettu selvin päin), alkaa oksennella ihmisten päälle ja uhata heitä väkivallalla (tuo "kuolkoot pois" on hyvin selväsanaisesti lausuttu toivomus naispappeuden vastustajien kuolemasta). Eräs matkustajista yrittää saada häirikön käsittämään, että tämän pitäisi vähän mennä itseensä ja miettiä, millaisesta sisäisestä tilasta tuollainen viha ja katkeruus kumpuaa. Silloin eräs toinen matkustajista, Agust Vaanoksi kutsuttu, alkaa moittia ei suinkaan häiriköivää ja vihaa täynnä olevaa juoppoa, vaan sitä matkustajaa, joka oli yritellyt puhutella häirikköä ja saada hänet vähän miettimään sielunsa tilaa, sillä juuri tällaisissa tilanteissa pätee Jeesuksen sana siitä, että kristittyjen kuuluu olla suolana maailmassa.
Olen yrittänyt ymmärtää mahdollisia motiivejasi, mutta täytyy sanoa, että se on hyvin vaikeaa. Ymmärtänetkö itsekään itseäsi kunnolla?
Kysyt mihin uskon, vaikka luulisi sinun jo tuosta pitkästä viestistäni johon edellä viittasin jo päätelleen sen: Uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Aivan erityisesti uskon Jumalan Poikaan omien syntieni sovittajana niin paljon kuin Taivaan Isä minulle siihen voimia antaa. Uskohan on alusta loppuun Jumalan teko. Ehkä tämä kuulosta sinusta hyvinkin oudolta ja erikoiselta. Sinähän sanoit tuossa viestissäsi olevasi kokonaan puhdas, pyhä ja vailla syntiä. Noin ei kyllä olisi puhunut ei Laestadius, ei Luther eikä Paavali (Luepa vaikka Roomalaiskirje oikein kunnolla, ehkä se siitä aukeaa). Meillä ei voi olla mitään omaa vanhurskautta, kaikki on lainaa Jumalan Pojalta. Ja juuri tässä on koko vanhurskauttamisopin ydin, jonka käsittäminen on meille elämän ja kuoleman kysymys.

Heillä on sellainen "ensin täytyy tehdä"- Jeesus.

Agust Vaano kirjoitti:

Heillä on sellainen "ensin täytyy tehdä"- Jeesus.

USKO Jeesukseen, niin sinä ja vielä sinun perhekuntasikin pelastuvat.