Olen ihastunut mieheen, joka on edelleen kaipaa entistään. Hommaa sotkevat vielä toinenkin nainen joka on ihastunut myös tähän nallekarhuun, ja minun hidas ja vaikea koko ajan meneillään oleva ero miehestäni. "nalle" tietää tunteistani, olen hänelle "tärkeä ja todella hyvä ystävä". Me naiset vielä tiedämme toistemme tunteista, mutta silti aina nähdessämme olemme "hyviäkin kamuja", mutta silti mustasukkaisuus kaivaa molempia.
Haen tarkoituksella kahdenkeskisiä hetkiä nallen kanssa, jotta saisin vastauksen kysymyksiini..
Kaiken lisäksi vietin kerran hänen kanssaan yön "niissä" merkeissä. Tämän jälkeen, kuten tavallista, nalle on ollut etäisempi, mutta avautunut enemmän.. Kysyin häneltä, nolottaako häntä se mitä teimme. Ei nolottanut, mutta ei kuulemma ollut oikein minua kohtaan.. Miten niin? antauduin mukaan, en laittanut vastaan!
Halusin sitä! Nautin siitä!
En edes haaveile seurustelusta, koska nallen tilanne on niin hankala, ja hän on sanonut ettei tahdo vakiintua kenenkään kanssa. . .
Kuitenkin tuntuu, että se toinen hänet vie, vaikka kuinka nalle yrittäisi olla seurustelematta.. Toinen on vanhempi, monipuolisempi(kokenut kaikenlaista), älykkäämpi.. Melkein mitä vaan, jään kakkoseksi. Paitsi yhdessä; olen oma itseni. Toinen ei.
Ja hänellä ei ole muuta ajanvietettä kuin työ.
Minun on hoidettava suhdettani loppuun ja hoidettava koiraa ja asuntoa. Liian vähän aikaa!!
Tahtoisin vain viettää hänen kanssaan aikaa, rakentaa sellaisen kaveruussuhteen, että ei tarvitsisi kadota maan alle vaikka vähän tulisikin pussailtua.. (en kuitenkaan pysty vastustamaan kiusausta)
Tämä on ihan kamalaa:( Se toinen on vielä niin kovin nättikin.. Olen huomannut, että jos olen nallen kanssa, toinen lähtee pois, ja jos toinen saapuu, minä lähden pois.. Silti saatamme lähteä yhdessä toisen kanssa esim. ajelemaan.
-------------------------------------------
Nalle vain leikkii meidän molempien kanssa?
-------------------------------------------
(voi miten tästä tuli pitkä.. Sainpahan purettua tunteeni!! Tsemppiä kaikille jotka jakavat saman tilanteen..
Haen tarkoituksella kahdenkeskisiä hetkiä nallen kanssa, jotta saisin vastauksen kysymyksiini..
Kaiken lisäksi vietin kerran hänen kanssaan yön "niissä" merkeissä. Tämän jälkeen, kuten tavallista, nalle on ollut etäisempi, mutta avautunut enemmän.. Kysyin häneltä, nolottaako häntä se mitä teimme. Ei nolottanut, mutta ei kuulemma ollut oikein minua kohtaan.. Miten niin? antauduin mukaan, en laittanut vastaan!
Halusin sitä! Nautin siitä!
En edes haaveile seurustelusta, koska nallen tilanne on niin hankala, ja hän on sanonut ettei tahdo vakiintua kenenkään kanssa. . .
Kuitenkin tuntuu, että se toinen hänet vie, vaikka kuinka nalle yrittäisi olla seurustelematta.. Toinen on vanhempi, monipuolisempi(kokenut kaikenlaista), älykkäämpi.. Melkein mitä vaan, jään kakkoseksi. Paitsi yhdessä; olen oma itseni. Toinen ei.
Ja hänellä ei ole muuta ajanvietettä kuin työ.
Minun on hoidettava suhdettani loppuun ja hoidettava koiraa ja asuntoa. Liian vähän aikaa!!
Tahtoisin vain viettää hänen kanssaan aikaa, rakentaa sellaisen kaveruussuhteen, että ei tarvitsisi kadota maan alle vaikka vähän tulisikin pussailtua.. (en kuitenkaan pysty vastustamaan kiusausta)
Tämä on ihan kamalaa:( Se toinen on vielä niin kovin nättikin.. Olen huomannut, että jos olen nallen kanssa, toinen lähtee pois, ja jos toinen saapuu, minä lähden pois.. Silti saatamme lähteä yhdessä toisen kanssa esim. ajelemaan.
-------------------------------------------
Nalle vain leikkii meidän molempien kanssa?
-------------------------------------------
(voi miten tästä tuli pitkä.. Sainpahan purettua tunteeni!! Tsemppiä kaikille jotka jakavat saman tilanteen..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.