Moni on aina kysellyt, että miten sinne lääkikseen sitten oikeasti päästään. Moni kyselee myös lukion matikasta, fysiikasta ja kemiasta, mutta myös itse Galenoksesta. Toisaalta on aivan tarpeetonta pohtia, riittääkö pääsykokeeseen kun on opiskellut lukiossa niin vähän kursseja taikka vain lyhyen matikan. Lukio on kuitenkin pääsykokeeseen menevällä jo taakse jäävää/jäänyttä elämää, ja siltä osin tietopohja on jo kerätty.
Nyt on siis aika ponnistaa sisään haluamaasi tiedekuntaan!
Minusta kaikista parhaiten Galenos-pohjaisen pääsykokeen selvittää, kun
1) Tietää fysiikan, kemian ja biologian teorioita edes jollain tasolla (vaikkapa vaan kuvailevalla tasolla!).
2) Osaa soveltaa maalaisjärkeä pääsykokeessa. Galenos-pohjaisessa pääsykokeessa ei koskaan kysellä mitään suoraan ko. kirjasta, vaan aina pitää osata yhdistellä ma fy ke bg galenoksen tietoja, jotta vastauksista saa tarpeeksi pisteitä.
3) Muista, että joka asiaan pitää osata ottaa jonkinlainen oikeansuuntainen kanta. Jos et ota johonkin kysymykseen mitään kantaa (=tyhjä vastaus) tai vastaat täysin metsään, peli on pelattu. Yritä edes pohtia siihen paperiin sitä asiaa joka tuntuu täysin utopistiselta. Voit saada pisteitä yllättävän paljon.
4) Kuvailevan kielen käyttö on sallittua. Ei joka asiaa tarvitse osata perustella kaavojen ja laskujen kautta! Lääketiede ei missään nimessä ole eksakti tiede -- toisin kuin esim matematiikka.
5) Koeta ymmärtää, mikä ajatus on kysymyksen taustalla. Kysymys itsessään on vain "kuori", jonka taakse pitää pystyä näkemään. Kysymyksissä monesti pitää pystyä tulkitsemaan esim jonkin lääkärin työssään käyttämän menetelmän toimintaperiaatetta fysiikan keinoin TAI johtaa jonkin fysiikan teorian taustalta jokin menetelmä.
Sama koskee esim. solukalvojen jännite-eroja ja natriumin ja kaliumin kulkua kalvojen läpi, ja sitä kautta esim. nestetasapainon ylläpito- ja syntymekanismeja. Hyvänä esimerkkinä voisi olla esim. vastaus kysymykseen, mitä tapahtuu jos ihmisen elimistöön ruiskutetaan pelkkää steriiliä vettä, jonka osmolaliteetti on olematon solunulkoiseen ja -sisäiseen nesteeseen verrattuna. Mikä johtaa solukuolemaan ja ongelmiin? Miksi fysiologinen suolaliuos ei johda samaan tulokseen? Verenkierron osalta vastaava peruskysymys on, että miksi massiiveihin verenvuotoihin voidaan akuuttivaiheessa käyttää aivan alkuvaiheen ensiapuna fysiologisen keittosuolan tiputusta? Miksi munuaisten toiminta hiipuu jos kiertävä verimäärä vähenee? Mitä on kolloidinen liuos ja miten sen tiputtaminen vaikuttaa intra- ja ekstrasellulaaritiloihin?
Hormoniosastosta olisi ihan kiva kyetä selvittämään vaikkapa palautesäätelyn idea (negatiivinen feedback) yleisellä tasolla. Toinen ihan perustason kysymys voisi olla, että minkä ihmeen takia insuliinia tarvitaan elimistössä aina (edes vähän), vaikka veren glukoosipitoisuus olisi reilun hypoglykemian puolella. Mitä on ketoasidoosi ja miten se eroaa ketoosista?
Menestystä pääsykokeeseen!
Nyt on siis aika ponnistaa sisään haluamaasi tiedekuntaan!
Minusta kaikista parhaiten Galenos-pohjaisen pääsykokeen selvittää, kun
1) Tietää fysiikan, kemian ja biologian teorioita edes jollain tasolla (vaikkapa vaan kuvailevalla tasolla!).
2) Osaa soveltaa maalaisjärkeä pääsykokeessa. Galenos-pohjaisessa pääsykokeessa ei koskaan kysellä mitään suoraan ko. kirjasta, vaan aina pitää osata yhdistellä ma fy ke bg galenoksen tietoja, jotta vastauksista saa tarpeeksi pisteitä.
3) Muista, että joka asiaan pitää osata ottaa jonkinlainen oikeansuuntainen kanta. Jos et ota johonkin kysymykseen mitään kantaa (=tyhjä vastaus) tai vastaat täysin metsään, peli on pelattu. Yritä edes pohtia siihen paperiin sitä asiaa joka tuntuu täysin utopistiselta. Voit saada pisteitä yllättävän paljon.
4) Kuvailevan kielen käyttö on sallittua. Ei joka asiaa tarvitse osata perustella kaavojen ja laskujen kautta! Lääketiede ei missään nimessä ole eksakti tiede -- toisin kuin esim matematiikka.
5) Koeta ymmärtää, mikä ajatus on kysymyksen taustalla. Kysymys itsessään on vain "kuori", jonka taakse pitää pystyä näkemään. Kysymyksissä monesti pitää pystyä tulkitsemaan esim jonkin lääkärin työssään käyttämän menetelmän toimintaperiaatetta fysiikan keinoin TAI johtaa jonkin fysiikan teorian taustalta jokin menetelmä.
Sama koskee esim. solukalvojen jännite-eroja ja natriumin ja kaliumin kulkua kalvojen läpi, ja sitä kautta esim. nestetasapainon ylläpito- ja syntymekanismeja. Hyvänä esimerkkinä voisi olla esim. vastaus kysymykseen, mitä tapahtuu jos ihmisen elimistöön ruiskutetaan pelkkää steriiliä vettä, jonka osmolaliteetti on olematon solunulkoiseen ja -sisäiseen nesteeseen verrattuna. Mikä johtaa solukuolemaan ja ongelmiin? Miksi fysiologinen suolaliuos ei johda samaan tulokseen? Verenkierron osalta vastaava peruskysymys on, että miksi massiiveihin verenvuotoihin voidaan akuuttivaiheessa käyttää aivan alkuvaiheen ensiapuna fysiologisen keittosuolan tiputusta? Miksi munuaisten toiminta hiipuu jos kiertävä verimäärä vähenee? Mitä on kolloidinen liuos ja miten sen tiputtaminen vaikuttaa intra- ja ekstrasellulaaritiloihin?
Hormoniosastosta olisi ihan kiva kyetä selvittämään vaikkapa palautesäätelyn idea (negatiivinen feedback) yleisellä tasolla. Toinen ihan perustason kysymys voisi olla, että minkä ihmeen takia insuliinia tarvitaan elimistössä aina (edes vähän), vaikka veren glukoosipitoisuus olisi reilun hypoglykemian puolella. Mitä on ketoasidoosi ja miten se eroaa ketoosista?
Menestystä pääsykokeeseen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen vähintään 90% samaa mieltä kanssasi ja olet tosi perusteellisesti pohtinut näitä asioita.
Fy ja ke ovat tosiaan taustatietoa; ponnahduslauta soveltamiseen jota koe vaatii. Vaikka kaiken valintamateriaalin osaisi ulkoa mutta ei osaa soveltaa ei opiskelupaikasta kannata edes haaveilla.
Mitään tahallaan harhaanjohtavia kysymyksiä ei kokeessa ole vaan haetaan ihan perusjuttujen ymmärtämistä.
"Toinen ihan perustason kysymys voisi olla, että minkä ihmeen takia insuliinia tarvitaan elimistössä aina (edes vähän), vaikka veren glukoosipitoisuus olisi reilun hypoglykemian puolella."
Niin tosiaan, miksi? Ei simahuuruissani keksinyt ainakaan itseäni tyydyttävää vastausta. :/
..että vastaus pälkähtää mieleen sillä samalla hetkellä kun heittää kysymyksen ilmoille. Syynä siis lienee ihan vaan että muussa tapauksessa rasvat palavat epätäydellisesti -> ketoasidoosi.
Vappuja! :P
"1) Tietää fysiikan, kemian ja biologian teorioita edes jollain tasolla (vaikkapa vaan kuvailevalla tasolla!). "
Mitäs jos en o lukiota käyny. KAnnattaako pakertaa iltalukiossa kaikki lukion fys-kemia ja matikan kurssit?