Olen jo jonkin aikaa seuraillut tämän palstan keksusteluja ja päätin viimein kommentoida jotain itsekin.
Tiedättekö, että joskus aikoinaan neitsyys oli kunnioitettava asia, eikä kukaan nähnyt siinä mitään väärää? Ihmettelen mitä ihmettä maailmalle on tapahtunut, kun pitäisi kuusitoistavuotiaana olla kaikki mahdollinen koettuna. Ihminen joka on neitsyt ei ole poikkeava, ei koko maailman mittakaavassa ainakaan. Olen kuullut, että Suomi on kärkipäässä tällaisissa ikäkysymyksissä. Yhä nuoremmat hyppäävät sänkyyn, vaikkeivat edes välttämättä haluaisi, koska "niin kuuluu tehdä".
Minä uskon, että jokaiselle on se joku, jota voi rakastaa ja jolle haluaa oikeasti antaa neitsyytensä. Kun se on kerran mennyt ei se takaisin tule. Kuvitteletteko te hyvät ihmiset, että keski-ikäiset ihmiset eivät harrasta seksiä? Mihin teillä on hoppu?
Sanottakoon tähän, että olen itse 20 ja vielä neitsyt. En ole vielä katsokaas kohdannut tarpeeksi fiksua ja luotettavaa miestä. Siltikin, vaikka myönnän että joskus on vaikeaa, uskon että jonain päivänä se oikea kävelee elämääni. Hänelle kun on silloin aivan sama olenko kokenut vai en.
Niin ja tytöt, jos jätkä jättää teidät sen takia ettette antaneet, ei se ole teidän arvoisenne.
Ja jotain jätkille. Vaikka olisitte kuinka kiimaisia, niin antakaa tytön itse päättää milloin hän haluaa sänkyyn. Hän arvostaa sitä varmasti.
Tiedättekö, että joskus aikoinaan neitsyys oli kunnioitettava asia, eikä kukaan nähnyt siinä mitään väärää? Ihmettelen mitä ihmettä maailmalle on tapahtunut, kun pitäisi kuusitoistavuotiaana olla kaikki mahdollinen koettuna. Ihminen joka on neitsyt ei ole poikkeava, ei koko maailman mittakaavassa ainakaan. Olen kuullut, että Suomi on kärkipäässä tällaisissa ikäkysymyksissä. Yhä nuoremmat hyppäävät sänkyyn, vaikkeivat edes välttämättä haluaisi, koska "niin kuuluu tehdä".
Minä uskon, että jokaiselle on se joku, jota voi rakastaa ja jolle haluaa oikeasti antaa neitsyytensä. Kun se on kerran mennyt ei se takaisin tule. Kuvitteletteko te hyvät ihmiset, että keski-ikäiset ihmiset eivät harrasta seksiä? Mihin teillä on hoppu?
Sanottakoon tähän, että olen itse 20 ja vielä neitsyt. En ole vielä katsokaas kohdannut tarpeeksi fiksua ja luotettavaa miestä. Siltikin, vaikka myönnän että joskus on vaikeaa, uskon että jonain päivänä se oikea kävelee elämääni. Hänelle kun on silloin aivan sama olenko kokenut vai en.
Niin ja tytöt, jos jätkä jättää teidät sen takia ettette antaneet, ei se ole teidän arvoisenne.
Ja jotain jätkille. Vaikka olisitte kuinka kiimaisia, niin antakaa tytön itse päättää milloin hän haluaa sänkyyn. Hän arvostaa sitä varmasti.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Opit kyllä iän myötä pois tuosta harlekiinimaisesta rakkauskäsityksestäsi, ei siitä sen enempää.
Mutta tuosta tytön neitsyys vs. pojan neitsyys. Tytön ei tosiaan kannata murhetta kantaa, seksin saaminen on triviaalin helppoa, mutta tietenkin on vaikeaa löytää mies jota rakastaa ja jolta saa vastarakkautta. Poikuus taas ei ole mitään mistä vain voisi päättää luopuvansa, ja jos ikävuosia kertyy kolmattakymmmentä eikä vieläkään seksikokemuksia ole siunaantunut, voi todeta sukupuolisen vetovoimansa olevan suunnilleen nolla ja asioiden aivan vitun huonosti.
Turha puhua tästä asiasta niin kuin sukupuolet olisivat millään tavalla samanlaisessa asemassa.
"Harlekiinimainen rakkauskäsitys"? Minusta on parempi antaa neitsyys sellaiselle joka sen ansaitsee eikä millekään yhden illan kiimakallelle. Kutsu minua miten naiiviksi haluat, mutta minusta minulla on oikeus toivoa ja vaatiakin kunnollinen mies eikä mitään renttua.
Minulle seksi ei ole rakkaudesta erillinen käsite, en voisi edes kuvitellakaan hyppääväni sänkyyn jonkun tuntemattoman kanssa. Sitten kun minä joskus löydän sopivan miehen, olen hänen, myöskin ruumiiltani. Oletko itse rakastellut sellaisen naisen kanssa jota todella rakastat, vai oletko vain harrastanut yhden illan pikapanoja? Vaikeaa uskoa että olisit koskaan ollut rakastunut...
ei kukaan jaksa katella sellasta ihmistä joka pihtaa ilman syytä/ei pysty sanomaan syytä.
syyksi siis riitä se, ettei rakasta tai välitä riittävästi hypätäkseen sänkyyn? minusta riittää, mutta se taitaakin merkitä sitä, että olen outo ja nk.vanhanaikainen...
Saa suhteelta (jutulta) kuitenkin nykyäänkin mielestäni vaatia rakkautta ja välittämistä. Jos molemmat puuttuvat, saa seksikin jäädä sikseen.
>Tiedättekö, että joskus aikoinaan neitsyys oli kunnioitettava asia, eikä kukaan nähnyt siinä mitään väärää?<
- Todella joskus Aikoinaan muutama sata vuotta sitten, eli silloin kun useimmat Naiset Ei uskaltaneet kovan rangaistuksen pelossa edes nauttia rakastelusta aviomiehensäkkään kanssa se oli sitä aikaa kun papisto vielä piti valtaa suomessakin.
Todellinen elävä elämä ja uskomukset on aivan eri asia, kyllä nuorena on naitu kautta maailman sivu, Kaikissa Kulttuureissa, ja niin tehdään todellisuudessa tänäkin päivänä kaikkialla maailmassa.
Ei niitä kokemattomia tyttöjä tai poikia ole enää yli 20-vuotiaissa kuin kovin paljoa missään kulttureissa ja nekin jotka on ovat olosuhteiden ja/tai oman estoisuutensa sekä(saamansa kasvatuksen eli vanhempiensa estoisen seksielämän) takia.
Nauti hyvä ystävä myös seksistä aivan niin kuin itse haluat kyllä sinä sitten aikoinaan vakiinnuttuasi ehdit naiskennella sen vakituisesi kanssa kyllästymiseen saakka.
Takuulla myöhemmässä elämäsi vaiheessa kadut ja kadut kovasti jos ei ole kokemuksia muista miehistä kuin vakituisesta miehestäsi, ja siinä elämäsi vaiheessa olet enemmän kuin pahassa pulassa haaveillessasi toimivasta seksielämästä ja hankkimaan kokemuksia myös muiden kanssa, on pieniä lapsia jne.
Eikä aikuisena mahdolliset salaiset seksisuhteet ainakaan tee elämääsi helpommaksi.
On täysin selvää ja fakta asiaa ettei seksi suju kaikkien kanssa lähimainkaan yhtä hyvin tai edes välttävästikkään (alussahan kaksi kokematonta tyytyy mihin tahansa ja huonoimillaankin alkuaikoina seksi on nautinnollista, kokemattomat ei edes voi Aavistaa kuinka ihanaa on Kunnollinen ja Toimiva seksi elämä ihmiselle ja seksistä saa molemmat orgasmin joka ainoa rakastelukerta) ja entäpä jos se kenelle viimeinkin neitsyytesi lopulta luovutat onkin muutaman vuoden kuluttua juuri sellainen tumpelo seksissä kuin vain ikinä voi tumpelo olla, laukeaa muutamassa minuutissa,ei seiso kunnolla ei halua naiskennella koskaan kuin yhdessä ja samassa asennossa, halunne ovat aivan eri paria toinen haluaa monta kertaa viikossa toinen kerran kuukaudessa yms. ongelmia joita et varmasti nyt pysty edes järkevästi tiedostamaankaan.
On enemmän kuin Lottovoitto jos molemmille elämänsä ensimmäinen seksisuhde muodostuisi vuosien myötä edes joltisenkin tyydyttäväksi.
Sellaiset miehet jotka höpisee naisen neitsyydestä ovat heikolla itsetunnolla varustetuja niitä KAIKKEIN tumpelompia ja ahdasmielisimpiä/taitamattomimpia rakastajia eivätkä He opi naiselle kunnon orgasmeja tuottamaan edes vuosikymmeniä myöhemminkään, Heidän hauras itsetunto ei yksinkertaisesti kestä sitä tosiasiaa, jotta miehen pitää huolta myös naisen nautinnosta joka ainoa rakastelukerta tavalla tai toisella.
Nauti hyvä ystävä seksielämästäsi ja nuoruudestasi sekä naisellisuudestasi ollessasi vielä nuori.
Muutaman vuoden päästä se on todella myöhäistä LOPULLISESTI ja elämätöntä elämääsi Et Todella Saa koskaan Takaisin.
Ihan asiallinen viesti, mutta sanonpa silti. Myönnän, että olen saanut baareissa useampiakin ehdotuksia, mutta minä en halua että ensimmäinen kertani tapahtuu jonkun ties kuinka ääliömäisen miehen kanssa.
Onko väärin toivoa kunnollista miestä? Sellaista johon voisi luottaa ja joka ei pettäisi.
Voit kutsua minua naiiviksi ja kaikkea muuta kuin järkeväksi, mutta onko siinä jotain vikaa? Minä en todellakaan odota meneväni naimisiin sen miehen kanssa josta käytän termiä Oikea. En tarkoita todellakaan elämän kestävää sitoutumista. Tarkoitan vain sellaista luonnollisen tuntuista yhdessäoloa, jossa ei tarvitsisi miettiä miten pitää olla. Jutun pituudella ei ole merkitystä. En usko että se on mitenkään väärin. Vai voitko väittää toisin?
Siinä, että pitää kiinni periaatteistaan ei ole mitään vikaa. Mutta kannattaa silti antaa mahdollisuus rakkauteen. Tuntuu, että sinulla on aika korkeat käsitykset "kunnollisesta suhteesta" tai siitä "oikeasta miehestä". Kannattaa olla tarkkana, että etsit oikeasti sitä mitä luulet etsiväsi. Etkä vain ole juuttunut yhteen kohtaan tavoitteitasi, tyytymään tilanteeseen.
Romanttisimmatkin suhteet muuttuvat jos ei viikoissa niin ainakin kuukausien aikana arkipäiväisiksi. Tärkeintä ei ole oikeasti shakespearemainen rakkaus vaan se että viihtyy yhdessä.
Tämä on se mitä monet ehkä yrittävätkin täällä sanoa, ei niinkään puolustella yhden illan suhteita vaan rennosti elämistä. Turhien velvoitteiden välttämistä. Koska sellaisten ihmisten kanssa sitä lopulta vakiintuu ja viihtyy parhaiten.
Minusta sinulla on ihan hyvin asiat, silti, mutta ehkä sun kannattaisi etsiä sitä luonnollisen tuntuista yhdessäoloa jostain muualta kun ääliömäisten miesten seurasta, jos kaikki ehdotukset ovat olleet sen kaltaisia. Varmasti mukavaa seuraa löytyy, ei se niin harvinaista ole.
...olet oikeassa. Minulla on todennäköisesti ollut vain hemmetin huono onni, mutta yksikään fiksu mies ei todellakaan ole ikinä tullut tekemään tuttavuutta. Mutta toivon että olet oikeassa.
Niin, olen tietoinen siitä että suhteitten tyyli muuttuu ajan kuluessa, niin naiivi en ole että odottaisin "shakespearemaista" rakkautta.
"Minulla on todennäköisesti ollut vain hemmetin huono onni, mutta yksikään fiksu mies ei todellakaan ole ikinä tullut tekemään tuttavuutta. "
Sehän on tietenkin ihan mahdotonta, että itse menisit tekemään tuttavuutta? Tai sitten olet vaan niin hirmuisen fiksu itse, että kaikki miehet ovat alapuolellasi.
Minä menen tekemään tuttavuutta jos mies kiinnostaa, en ole niin tyhmä etten menisi. Mutta valitettavasti kiinnostuksenkohteet ovat aina menneet ristiin. Ne joista olen kiinnostunut eivät ole minusta ja päinvastoin. Mitä muuta kuin se on kuin huonoa onnea tai todella ilkeää kohtalon ivaa?
"Ne joista olen kiinnostunut eivät ole minusta ja päinvastoin. Mitä muuta kuin se on kuin huonoa onnea tai todella ilkeää kohtalon ivaa? "
Syyttele vain kohtaloa, siitä tulee varmasti hyvä fiilis. Varmasti parempi kuin sen myöntämisestä, ettet ole tarpeeksi kiinnostava sellaisille miehille joista olet kiinnostunut, vaan sellaiset saavat parempiakin.
äläs ala haukkumaan syyttä. Mitä olen tehnyt sinulle, että noin ilkeäksi alat?
Toisekseen, sinä et tunne minua, etkä näinollen voi sanoa mitään siitä miten kiinnostava olen.
Eikö ole parempi, että olen rehellinen itselleni, enkä teeskentele tuntevani jotain mitä en oikeasti tunne?
Minun elämäni päätarkoitus ei ole löytää kumppania, se on vain mukava bonus. Siksi, jos en löydä ketään, ei se maailmaani kaada. Minulla on niin paljon muutakin kiinnostavaa elämässäni.
kai sitten. Noilla sanoilla argumentoivat naiset ovat vain muutamaankin kertaan repineet sydämen rinnasta, kun en ole pystynyt olemaan se unelma, vaan vain ihminen.
En kyllä koske enää tikullakaan alle 25 vuotiaisiin naisiin.
Minkä ihmeen takia kannattaa nostaa noin hirvittävä haloo siitä, että joku on asioista eri mieltä kuin itse olet? antaisit olla ja kiinnittäisit huomiota vain omaan seksielämääsi...
Tyypillinen jakauma: fyysisemmät miehet tukevat nykytilannetta ja kehitystä (jos se sitä sitten on). Enemmän henkisesti suuntautuneet naiset kritisoivat (sukupuoliolettamukset perustuvat nimimerkkeihin ja kannanottojen sisältöön). Kumpikin osapuoli on tietyissa asioissa oikeassa ja toisissa väärässä. Tai ainakin minä näen asian näin. Meddiellä on kieltämättä ehkä, romattinen näkemys asioista, joskin jaan osittain hänen näkemyksiään tässä asiassa. Asioiden pitäisi olla noin. Mutta toisaalta ei miehen tarvitse olla yli 30 vuotias jotta toteaisi olevansa helvetissä. Minulle riitti jo hieman päälle 20 vuotta. Ja siinä mielessä Meddiellä varmasti olisi ollut jo tilaisuutensa, oma valintansa. Minä taas olen vastakkainen esimerkki. Tässä nähdään tämä sukupuolien suurin ero, eli toiselle kelpaa lähes kaikki, toinen on nirsompi. Myös monet, monet, monet täälläkin keskustelualueilla olleet gallubit tukevat näkemystä. Pelottavan paljon. Mutta nähdäkseni tässä keskustelussa on unohdettu yksi merkittävä pointti. Kun nykyisenkaltainen seksuaalinen vapautuminen tapahtui Suomessa ja muissa länsimaissa 1960-luvulta lähtien, on myöskin avioerot kasvaneet verrannollisessa linjassa. Uskon, että tämä nykyinen seksuaalisesti entistä vireämpi kulttuuri heikentää perinteisen parisuhteen onnistumista. Ja kun parisuhteet hajoavat, lapset saavat todistaa kuinka isä ja äiti hankkivat uusia petikavereita ja/tai lapsia. Lieneekö tämän vapaamman sukupuolielämän yhä kiihtyvät tavat ja toimintamuodot saaneet alkunsa jo tuosta kehityksestä? Jotain tarttis tehdä, mutta mitä?
Koska munkin mielestäni "nykymaailmassa" on nostettu liian tärkeäksi olla kokenut. Cosmopolitan kertoo miten harrastaa seksiä kymmenessämiljoonassa eri asennossa ym... Lehtikin tarkoitettu vain niille, jotka harrastavat seksiä milloin missäkin ja kenenkin kanssa. HUHHUH! Ei herranjumala...
Nyt voisi ehkä todellakin sanoa, että seksi on yliarvostettua. Itse olen 18 ja neitsyt. Enkä myöskään ole törmännyt mieheen, jonka tuntisin olevan sellainen, jonka kanssa haluaisin "ekan kertani" kokea... En odota sen olevan mikään kynttiläillallinen romanttisine kynttilöineen ja ruokineen, mutta odotan sen tapahtuvan ihmisen kanssa, josta todella välitän ja jonka tiedän välittävän minusta.
On ärsyttävää lukea tyttöjen ja poikien kirjoituksia siitä, onko naurettavaa tms...että on esim.16 ja neitsyt :(
Uskon myös, että se "oikea" tulee joskus vastaan. Ei välttämättä se, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni (koska nykyään sekin on varmasti todella harvinaista) vaan sen, joka tuntuu sillä hetkellä oikealta:))
Kiitos...oli hienoa lukea, että joku ajattelee noin!
Mukavaa, että on todellakin joku joka ajattelee samoin. Tähän mennessä vastanneet ovat kaikki olleet tavalla tai toisella vastaan periaatettani. Mutta kaikki tähän mennessä vastanneet ovatkin olleet miehiä :) Sattumaako vain? Ei millään pahalla tosin teille armaat miekkoset, pistää vain miettimään...
ihan mielenkiinnosta tuossa noita muitakin mielipiteitä ja vaikutti siltä, että jos on neitsyt, se tarkoittaa automaattisesti myös sitä, ettei ole viehättävä...(ainakin jonkun kirjoituksesta sain tuollaisen kuvan...)
Mutta löytyy maailmasta vielä niitäkin, jotka eivät ole valmiita sitä neitsyyttään kännissä jollekin toiselle jurrissa olevalle ja ehkä vielä jossakin puskassa luovuttamaan... Enkä toki tarkoita, että kaikki tekevät noin, mutta tuntuu se olevan liian yhdentekevää. Ja kuten aiemmin mainittu, miehen täytyy vain sillä hetkellä tuntua oikealta ja jutun siltä, että se jatkuisi vielä ainakin seuraavan päivän :)
Sen pidemmittä puheitta (olen saattanut ärsyttää tälläkin viestillä jo tarpeeksi monta ihmistä) voisin tästä marssia kevätlaitumille miehiä narraamaan:) Uskon, että jostain vastaan tulee sellainenkin,joka ei muistuta näitä palstalla olevia, ja jonka mielipiteet ovat edes hieman lähempänä omiani:)
Lämpimiä kevään jatkoja!