No nyt ne on laskenu nuo kaikki peästökoasut kohilleen.Jos ammuttas kaekki ronsut ja muut piereskelevät isot elukat ni myö elettäs toas tuhat vuotta iliman panniikkia.Ee tulis aenakkaa otsoonireikijä. Mutta jos ihmiskunta hävitettäs, ni norsu sais syyvä aenaki 3tuhatta vuotta raohassa timoteitä. Sitten iso möhkäle ossuis toas tähän meijän rakkaaseen kot planneettaan, jota myö niin hyvin hoijetaan. No meijän luut on sillon jo aeka valakoset, mutta entäpä meijän jäläkeläiset. Yritettäskö jokkaine pikkuse seästeä ja hillitä tuota kulutusta. Laittakea ainaki tietokonneet ja telekkarit yöks kokonaan poes peältä. Siinä on telekkarissa semmonen nappi etupanneelissa josta voi painoa virran pois. Push the putton. Push the putton...
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On semmoinen tunne, että tämä meitiin säästäminen ei paljon pitemmälle kaikkia oon puolella vähentäny. Tupakinpolttoakin, poltan vain yhtä kerrallaan nykyisin. Joukkovoimahan se näissäkin asioissa sais jotain aikaan, ois aika pienillä toteutuksilla tehtävissä isoja säästöjä. Mutta se aikapommi joka tikittää näissä ns. kolmansissa, erittäin väkirikkaissa maissa. Sielläkös kuluttaja saa tilipussin kasvamaan tarpeeksi, sitä ollaan siinä ihtesään aika nopiasti täälläkin. Epäkohtahan se on tämä köyhyys siellä maissa, mutta raha siellä tuhoaa tämän pallon aika nopeasti. On se perskuti ku mikkään ei oo hyvä.
Aenaki tynnörsaona kohta. Se on tunti ja kylypyvalamis. Suomen aenutloatuseen järveen pulahan kohta löylyn peälle. Istun kuistilla ja naotin kylymästä.Myö uijaan kohta kusessa jos moalimassa kaikilla on yhtä hyvin asiat ku sulla ja willerillä.
Esi-isämme ajattelivat meidän parastamme kun metsästivät Etelä- ja Pohjois-Amerikan preerioiden, Afrikan savannien ja Aasian arojen sadat miljoonat luonnonvaraiset märehtijät sukupuuttoon tai sukupuuton partaalle. Kiitos heille! Nämäkin ovat nyt poissa piereskelemästä ja kasvihuonekaasuja päästelemästä. Ihminen on koettanut korvata näitä omalla karjallaan, mutta ne valtavat laumat joita preerioilla, savanneilla ja aroilla nähtiin ovat vain kaukainen muisto. Laiduntaminen yleensä lisää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa maaperän laatua jos se tehdään laidunten kestokyvyn rajoissa eikä ruveta ylilaiduntamaan.