Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä:
Minulla 1,5v ja 4v lapset,mies matkatöissä,saadaan kolmas lapsi,lastenhoito apua ei ole...joten kannattaisiko harkita isommille päivähoitoa sillointällöin?
Minulla 1,5v ja 4v lapset,mies matkatöissä,saadaan kolmas lapsi,lastenhoito apua ei ole...joten kannattaisiko harkita isommille päivähoitoa sillointällöin?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Nykyaikana puhutaan paljon lasten perusoikeudesta olla päivähoidossa. Minä haluaisin kuitenkin herättää keskustelua lasten perusoikeudesta olla kotona. Ja jos minulla olisi tilaisuus jäädä hoitovapaalle - mieheni tekee sen ensi syksynä - sekin on äidin suuri oikeus olla lapsen kanssa.
Olen sitä mieltä, että toisia lapsia ei ole reilua vielä laitokseen sillä aikaa kun äiti on vauvan kanssa kotona. Varsinkin jos esikoinen on pieni, hän voi ihmetellä, miksi vauva saa jäädä äidin kanssa kotiin ja hänet itsensä savustetaan pihalle.
Vaikka minulla on vauvakuume ja rakastan pieniä, tyttömme on ollut sen verran työllistävä tapaus, etten jaksa selvitä käytännön arjesta kahden kanssa. Silloin valitsen sen, että hoidan yhden kunnolla kuin että teen henkihieverissä lapsia ja sitten etäännyttäisin esikoiseni minusta ja pikkusisaruksestaan.
Tiedän olevani mustavalkoinen tässä suhteessa, mutta reilut kaksi vuotta lastentarhanopettajana on näyttänyt minulle päiväkodin realiteetit. Olen nähnyt, että päiväkodissakin voi olla työssä vaikka minkälaista viheltäjää. Ja paljon enemmän ne lapset saavat kotona huomiota: mietipä vaikka 1,5-vuotiastasi ryhmässä! Jos lapselta itseltään kysyttäisiin, niin varmasti hän haluaisi olla äitinsä kanssa. Sitä kai jokainen terve lapsi haluaa! (Ja en muuten lähtisi myöskään vapaaehtoisesti hakemaan tauteja päiväkodista, joita siellä on liikkeellä aivan valtavasti.)
Tietysti osittainen päivähoito on eri asia. Mutta kannattaako sitä varten varata päivähoitopaikkaa, jos haluaisit muutaman tunnin vapaata isommista lapsista. Olisiko esim. MLL:n hoitaja silloin tällöin tai seurakunnan päiväkerho mahdoton ajatus?
Tietysti jos väsymys oikeasti alkaa painaa päälle, niin parempi ottaa apu irti sieltä mistä sen saa ennen kuin kilahtaa oikeasti. Tajuan kyllä, että uupumukset eivät ole leikin asioita.
Ootko miettiny semmosta juttua, että ei niitä lapsia ole pakko tehdä enempäänsä mitä itse jaksaa hoitaa. Jos nainen haluaa 3 lasta, niin eiköhän silloin pitäisi ottaa vastuu tekosistaan ja antaa asiaan syyttömien lasten olla sitten äitinsä kanssa.
Kaikkea olen miettinyt ja itsekin olen aina sitä mieltä ollut ettei isompia mielellään hoitoon jos äiti kotona...lasten kanssa ollut raskasta,molemmilla pahat uhmaiät,pienempi todella vilkas lapsi ja tuntuu että miten jaksan yksin,itse olen tottakai kaiken valinnut ja halunnut,mutta tätä pitkä aikasita väsymystä ja masennusta en olisi toivonut,en haluaisi olla lapsilleni paha huutava äiti...jos saisin jostain voimaa jaksaa ja parantua niin en harkitseisi lasten viemistä hoitoon...
Niin, mun mielestä voisit laittaa lapset hoitopaikkaan heti. Varsinkin, kun vaikuttaa,että tarviit sitä apua heti. Just tämän takia se subjektiivinen päivähoito-oikeus on olemassa. Että oman tilanteen mukaan katsotaan tilanne!
Sitten toinen syy tähän on, että isommat lapset ehtis tottua tähän hoitojärjestelyyn ennen vauvan syntymää ja eivät sitten kokisi, että "joutuvat" hoitoon vauvan takia. Vauvan synnyttyä hoidossa olo olisi jo rutiini ja se toisi sitä pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta, kun muut asiat kotona vähän muuttuisikin.
En nyt tietty tarkoita mitään kokopäivähoitopaikkaa, vaan ihan pari-kolme päivää viikossa. Lapsen kannalta on ehkä mielekkäämpää olla kokonaisia päiviä muutama/vko kuin joka päivä osapäiviä ja sitten he missaavat aina jotain...
Lapsesi ovat ihan hyvän ikäisiä aloittamaan hoidossa. Se vilkas 1,5 vuotias varsinkin pääsee oppimaan ryhmässä toimimista, ruttiineja ja saa (ilmeisesti)kaipaamaansa toimintaa päiviinsä. 4-vuotiaalle sosiaaliset suhteet on varmasti kaivattuja. Lisäksi on ihanaa, että lapselle muodostuu muitekin tärkeitä aikuissuhteita kuin vahhemmat.
Muista, että se väsymys ja masennus ei lähde itsekseen pois. Nyt vain toimenpiteisiin, että saat mahdollisuuden lepoon ja parenemiseen. Olethan jo hakenut apua tuohon masennukseesi?!
Todellakin jos tunnet olevasi yliväsynyt ja masentunut on parempi että viet lapsesi hoitoon. Väsynyt ja kärttyinen äiti ei ole hyvää seuraa leikki-ikäiselle lapselle.
Kun nyt puhutaan niin paljon siitä että saisiko lapsen viedä hoitoon jos on kotona vauvan kanssa (tai työtön) niin oma mielipiteeni on aina ollut että mikä ettei riippuen hieman tilanteesta ja erityisesti lapsen iästä.
Nimittäin on mielestäni ihan eri asia viedäänkö sinne 1-vuotias vai viisi-vuotias sisarus hankkimaan virikkeitä. Tosiasiahan on että alle kolme-vuotias ei paljon virikkeitä ja leikkikavereita kaipaa (tai näin ainakin kaikki hoitotädit itse paasaavat) mutta jokainen normaali yli kolmevuotias alkaa jo kaivata joten jo lapsen takia on hyvä mielestäni että tämän ikäinen pääsee hoitoon sillä tämän ikäisen on hyvä hieman irrottautua äidin helmoista ja saada myös kokemusta muista aikuisista ja yleisestä sosiaalisesta toiminnasta.
En nyt sano että kotona olevat lapset jäävät kaikesta tästä paitsi mutta se riippuukin paljon sitten äidin kontakteista (onko esim. tuttavapiirissä paljon äitejä saman ikäisíne lapsineen jne.) ja mahdollisuuksista viedä lapsi kerhoihin sun muuta joten vaarana on että joidenkin ei niin aktiivisten äitien lapset kyllä jäävät hieman turhan paljon äidin helmoihin pyörimään. Varmaan lapsen luonnekin vaikuttaa siihen kuinka paljon kaipaa muutakin kun kotona oloa mutta kun omaa kokemusta on erittäin vilkkaista ja sosiaalisita sanoisin että he kävelevät suurin piirtein seiniä pitkin jos leikkikavereita ei ole.
En ole valmis tuomitsemaan myöskään väsynyttä äitiyslomalla olevaa äitiä joka vie vasta vähän päälle 1 vuotiaan hoitoon. Joskus se tulee todella tarpeeseen (tällöin ehkä eniten äidin tarpeeseen) mutta jos tämä auttaa äitiä jaksamaan enemmän parempi sekin kun täydellinen hermoromahdus. Eihän se äitiyslomalaisen 1-vuotias siellä päiväkodissa "kärsi" sen enempää kun esim. työssäkäyvien vanhempien 1-vuotias lapsi.
Niitä jotka vastustavat jyrkästi lapsen viemiestä päiväkotiin jos vanhempi on kotona on mielestäni kaksi selkeää ryhmää.
Ns. kotiäitimafia joiden mielestä vain koti on lapselle ainoa oikea paikka ja päiväkoti on suurta kärsimystä verrattuna kotona olemiseen.
Tällaiset äidit eivät yleensä hyväksy päiväkotiin viemistä alle 3-vuotiaan kohdalla vaikka kyseessä olisi töihin meno!
Sitten on "valtion rahoista huolestuneet" jonka voisi jakaa vielä seuraavaan alaryhmään eli "huolestuneet siitä että äidillä olisi tällöin helpompaa" jotka ajattelevat että miksi se päivähoito pitäisi tarjota jos kerran toinen vanhempi on kotona ja pystyy hoitamaan lasta. (monethan kotona olevat maksavat erittäin pientä maksua ja hoito on melkein ilmaista)
No, kummaltakin ryhmältä näyttää unohtuneen todellakin ajattelu lapsen kannalta!!!
Suurimpana huolenaiheena näyttää olevan jonkinlainen katkeruus ja kateus siitä että äidillä tulee olemaan helpompaa ja on jopa mahdollisuus levätä joskus jos esikoinen on päiväkodissa! Sepäs onkin hirveää ja suuri ongelma monelle ihmiselle!
Unohdetaan kokonaan se että ehkä esim. 5-vuotias tykkää olla päiväkodissa ja hänelle se on hyödyllistä varhaiskasvatusta!!! Saa mahdollisuuden olla ikäistensä kanssa! Saa osallistua sosiaaliseen ohjattuun toimintaan! Onneksi muissa maissa varhaiskasvatus alkaa aikaisemmin kun täällä eikä siellä todellakaan katsota kieroon sitä että lapsi menee esim. neljä-vuotiaana päiväkotiin vaan siellä se on normaalia. Ehkä vähemmän normaalia on se että tuon ikäinen nyhjää kotona seuranaan vastasyntynyt vauva ja äiti tai jos äiti on työtön niin todennäköisesti sitten seurana vain se äiti.
Useimmat neljävuotiaat kaipaavat toisten lasten seuraa. En tiedä paljonko helpottaisi, jos veisit 4-vuotiaan osapäivähoitoon ja pitäisit 1,5 vuotiaan kotona. Joku kerho tai puistotäti saattaisi olla kiva juttu 4-vuotiaalle, jos sellaisia on tarjolla.
Se on kumma, että Suomessa pitää pärjätä ihan yksin lasten kanssa. Keski-Euroopassa 3-4 vuotiaat menevät päiväkodinomaiseen kouluun, vaikka äiti olisi kotona pienemmän vauvan kanssa.
Lastenteko on rankkaa. Ja varsinkin niiden kanssa pärjääminen. Lapsen kanssa on joskus aivan sietämätöntä, kun silmät ovat ristissä. Sen olen saanut tuta jo tuon puolivuotiaan kanssa.
En oikein tiedä, onko tuo 4-vuotiaan laittaminenkaan hoitoon yksinään hyvä asia. Varsinkin, kun lapsia on kolme, niin vanhin voi ajatella, että miksi juuri hän joutuu pois kotoa. Mulla oli joskus hoidossa tuon ikäinen lapsi, kun äiti oli pienten kanssa kotona. Joka päivä hän leikki pienillä norsuilla sellaista leikkiä, että isä ja äiti sekä isosiskonorsu hylkäävät vauvan ja häipyvät kolmisin. Tätä leikkiä ei tarvinnut tulkita kahdesti.
Joku taas puhui, että 1,5-vuotias saa päivähoidosta tarvitsemaansa seuraa ja virikkeellisyyttä. Mikään tutkimus ei ole koskaan kumonnut sitä tosiasiaa, että alle 3-vuotiaan paras paikka on kotona. 1,5-vuotias ei osaa vielä kaivata seuraa eivätkä tuon ikäiset lapset kykene nk. kollektiiviseen leikkiin. Jos katsotte taaperoita hiekkalaatikoilla, niin yksinhän he lapioivat hiekkaa. Eivät he toistensa seurasta oikeasti välitä (vrt. mm. Piaget'n tutkimukset).
Mutta palataanpa taas maan pinnalle. Eli jos äiti on oikeasti noin masentunut ja väsynyt niin eiköhän olisi parasta laittaa lapset suosiolla hoitoon. Jos voimat palautuvat ja kiinnostusta on hoitaa omat kokopäiväisesti, niin voihan sen hoitopaikan irtisanoa. Kai miehesi aikoo pitää isyyslomat?
Eli taaperot eivät kaipaa vielä toistensa seuraa. Vanhempien seura on aivan eri asia. Vertaistoverit ja ryhmään sosiaalistaminen ei ole kuitenkaan mikään syy laittaa 1,5-vuotiasta hoitoon. 1,5-vuotiaan aivot eivät ole yksinkertaisesti riittävän kehittyneet siihen, että hän saisi hyödyn irti ryhmätoiminnasta. Sen sijaan äidin masennus voi olla erittäin hyvä syy laittaa 1,5-vuotias hoitoon.
varsin mustavalkoinen näkemys: voihan käydä niinkin että 4-vuotias tuntee itsensä etuoikeutetuksi, kun saa mennä silloin tällöin hoitoon leikkimään ikäistensä kanssa.
Ap:lle: mä laittaisin kans 4-vuotiaan osapäivähoitoon, ja katsoisin tykkääkö olla vai ei. Yleensä tuonikäinen kyllä ennemmin peuhaa muiden kanssa kuin kökkii kotona hoitamassa äidin kanssa pikkusiskoja/-veljiä.
MLL:n lastenhoitajat on sen verran tyyriitä, et niitä ei köyhän kannata käyttää.
en ymmärrä että nykyään suomessa, jossa äidit ovat enemmän yksin kuin koskaan aiemmin (vanhanajan yhteisöjä, pihapiireja, tätejä ei enää ole, isovanhemmat elää omaa "itsekästä" aikaansa, miltei puolet äideistä ovat yksinhuoltajia, eivätkä miehet/isät kanna nykyään välttämättä edes taloudellista vastuutaan kotitaloudesta) odotetaan että äiti pärjää kauheen lapsiliudan kanssa yksin! musta se on järkyttävää. jos joku äiti onkin sen jaksanut, (eikä varmaan ole ollut helppoa) niin täällä ollaan heti tuomitsemassa niitä jotka ovat vain ihmisisä!
olen ainoan lapsen yksinhuoltaja, ja voin kertoa että kun lapseni oli 1,5 v. ja asuyimme alueella jolla on vain kerran viikossa kerho niin pienille (Helsingissä lasten asiat ovat todella huonosti), olimme tosi yksin, lapsi alkoi uhmata ja raivota, kunnes vein lapsen osa-aikaisena tarhaan. siellä sai ikäistään seuraa, jota lapsi JO 1,5 IÄSTÄ eteenpäin tarvitsee!!!
en tiedä puhuuko edellinen Jean Piaget'sta, lienee tietääkin (jos näin on) että lapsen kehityspsykologiaopit ovat jonkin verran kehittyneet sitten Jean Piaget'n.
Tosin mua pelottaa noi puheet kunnallisen päivähoidon puutteista; meillä on ilmeisesti käynyt todella hyvä tuuri, koska meillä on aivan ihana henkilökuunta tarhassa!
miksi äidit ovat niin aliarvostettuja ettei heillä ole samanalaisia ihmisoikeuksia kuin muilla? oikeutta lepoon, sairauslomaan, minimitoimeentuloon (=hoito"vapaa") jne? en yhtään ihmettele ettääiodit väsyvät nykyään. vaikka onkin kertakäyttövaipat ja pesukoneet. jos äiti voi huonosti, kukas muu silloin voi huonosti?
Siis pitäisi pärjätä!!??? Ellei pärjää lastensa kanssa, parempi olla hankkimatta yhtä enempää. Yhden jälkeen jo huomaa, onko pärjäilijä vai uusavuton. Varmoja ehkäisyjä kun on olemassa vaikka ja kuinka.
Ihmiset psyyken rakenne ei ole muuttunut vuosien saatossa yhtään mihinkään. Ihmiset kehittyvät edelleen fyysisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti samalla tavalla kuin ennenkin. Onhan kyse puhtaasti neurologisista asioista.
mikä se varma ehkäisy on? Lääkärit ja ehkäisyvälinevalmistajat kun ovat sitä mieltä että mikään ehkäisy ei ole varmaa, vain seksittömyys on :D onko sinulla salaisuus jota muu maailma ei tunne?
***
kehittyy jatkuvasti. Olihan ennen pyhä totuus ja tutkittua että lapsen autismi johtuu kylmästä äidistä :D vielä 60-70 -luvuilla muistaakseni.
***
taitaa meidän lapsi olla sitten tooosi erikoinen, kun 1,5 vuotiaana päiväkotiin mennessään leikki ihan toisten lasten kanssa. Ei mitään rinnakaisleikkejä, vaan ihan vuorovaikutusleikkejä, roolileikkejä...
Itse vastasin ap:lle noita 1,5 vuotiaan hoitoon viemisen hyviä puolia sen pohjalta, mitä itse olen kokenut hyväksi oman lapsen kohdalla, mm. ryhmässä olemisen taidot, puheen kehitys,toiminta (sisältää niin paljon muutakin kuin se paljon puhutu virikkeellisyys mm lasten omat leikit). Toistuvat rutiinit ovat tärkeitä. Toki niitä on kotonakin, mutta päiväkodissa ne vain korostuvat. Lisäksi päiväkodissa lapsi ottaa mallia esim. syöminen, pöytätavat, kuivaksi opettelu... meillä kaikki tälläinen on opittu ihan vauhdilla, sillä lapsi haluaa tehdä niin kuin muutkin. Mutta tämäkin riippuu niin paljon lapsen luonteesta. Meidän lapsi oli valmis aloittamaan päiväkodin.
Ymmärrän kyllä, että jos sinulla on puolivuotias, niin tälläiset ajatukset tuntuvat tosi kaukaisilta. Itse olin ihan kahden vaiheilla, voiko 1,5 vuotiasta viedä vielä hoitoon. Pakko oli, kun töihin oli mentävä ja nyt jälkikäteen täytyy vain nauraa omille ajatuksille.
Ja edelleen ohi ap:n aiheen haluaisin sanoa sinulle, että jokainen lapsi on ihan oma yksilö ja erilainen. Edes kokemus omista lapsista ei tee kenestäkään asiantuntijaa toisten lapsien suhteen, saati mikään kehityspsykologian teorian osaaminen...
sitä mieltä että isommat lapsesi ei siitä pahastu/tule mustasukkaisesksi eikä koe että ne jotenkin "hylättäis" niin tottakai hanki vaan vaikka pareille pv:lle viikossa.itsellä on kaksi lasta 2,5v poika ja 5kk tyttö ja puuhaa rittää.poikaa opetetaan potalle,tyttö seurallinen kun mikä! ja välillä itsestäkin tuntuu että joku lastenhoito apu ois tarpeen.jos tuntuu kovin väsyttävältä ja haluat joskus tehdä jotain ihan kokonaan loppuun ja rauhassa niin on kyllä lupa sitä apua mielestäni pyytää.
Ootko muuten käynyt perhekerhoissa? Ne on tosi kivoja paikkoja, joissa saat hetkeksi hengähtää. Kaverini vauva nukkuu aina päikkärit aamupäiväkerhossa ja tyttö leikkii ikätovereidensa kanssa. Äiti saa hetken juoruta muiden kanssa aikuisten asioita. Ymmärrän toki, että joskus olisi kiva relata yksin kotona.
tuntuu, älä välitä muiden mielipiteistä, päätös on yksin teidän perheen.
Minulla on kolme lasta, joista vanhin oli pitkään kotona, mutta muut nuoremmat vei jo aika varhaisessa vaiheessa hoitoon. (perhepäivähoitopaikka) Sen huomasin, että ne muutamat kerrat kun omat oli päiväkodissa (varahoitopaikka) niin aina joku flunssa tuli kotiin, mutta perhepäivähoidossa ovat terveitä ja iloisia, eivätkä niin väsyneitäkään. Tällä hetkellä vanhemmat lapset ovat jo koulussa, mutta nuorimainen hoidossa ja siellä näyttää olevan yksi lapsi vain muutamana päivänä viikossa ja hyvin on sopeutunut porukkaan.
Kannattaa varmaan alkaa jo kyseleen ja pikkuhiljaa totutteleen lapsia hoitoon, ennen kuin vaavinne syntyy..Onnea ja aurinkoista kevään jatkoa!!
Ja nyt ei sitten tartte syyllistää. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.
Mä laitoin vanhimman lapsen 1v. hoitoon, kun palasin opintojen pariin. Opintojen jälkeen jäin työttömäksi, mut lapsi sai silti jatkaa hoidossa. Menin sit opiskelemaan lisää, kun ei töitä heti löytynyt ja oli hyvä, kun lapselle oli hoitopaikka. Sitten, kun valmistuin toisesta opinahjosta jäin mammalomalle. Isompi jäi silloin osapäivähoitoon 10pv/kk. Ja näin on ollut nyt vuoden ajan ja se on toiminut hyvin.
Syksyllä isompi menee eskariin ja olen pienemmälle hakenut osapäivähoitopaikkaa (myös sen 10pv/kk). Syksyllä meille syntyy kolmas vauva ja ajattelin, että 1v.5kk sais enemmän virikkeitä hoitopaikasta kuin se että se on kaiket päivät kotona sisällä väsyneen ja kärttyisen äidin ja vauvan kanssa. Toki päivittäin varmasti sen verran tulisi lähdettyä ulos, että vie ja hakee isoimman eskarista. Ja kauheaa, kun olen itsekäs, mutta samalla saisin parina päivänä viikossa ehkä nukkua vauvan kanssa päikkärit, kun keskimmäinen on hoidossa ja vanhin eskarissa.
Meidän lähellä on kyllä avoin päiväkoti ja siellä varmasti tulee käytyä. Epäilen vaan, että innostus lähteä sinnekään hiipuu syksyn mittaan, kun pitää pukea useammalle lapselle kuravaatteita ja talvivaatteita päälle.
Jokainen tekee kuitenkin omat ratkaisunsa. Mä ajattelin, että 1v 5kk sais olla sit ainakin pihalla, kun äiti ei kuitenkaan viitsi olla pihalla sellaisia aikoja kuin mitä ne hoitopaikassa on. Ja kyllä se hoitopaikka kuitenkin nopeuttaa varmasti pottaopetteluakin (äiti on taas vähän laiska eikä jaksa olla johdonmukainen siinä suhteessa) ja muitakin taitoja. Ja loppujen lopuksi se 10 pv/kk on todella vähän.
Ja nyt joku tietenkin heti valittaa, että sysää sitä vastuuta jollekin toiselle. Mut totuus on se, että ryhmässä oppii paremmin syömään itse ja pottailu sujuu nopeammin ja paremmin. Ja mulla ei ainakaan ole ne parhaimmat hermot. Mä en jaksa kovin kauan katsoa ruualla sottaamista. Pottailusta en saa rutiininomaista (lieneekö syynä noi väsyttävät raskaushormonit vai missä vika? päässäkö?).
Mä olen ainakin nyt ollut tyytyväinen tähän järjestelyyn, että 1v on kotona ja 5v. on osapäivähoidossa. Jos mulla ei olis yhtään kertaa viikossa hetkenkään hiljaisia hetkiä niin tulisin hulluksi. Mulla kans mies tekee reissuhommia ja olen välillä useitakin viikkoja yksin niin päivähoitopaikka on kyllä pelastus. Silloin on edes joskus hetken hiljaisuus, kun 1v on päikkäreillä.
kun ette VIITSI pukea ulos tai opettaa potalle tms.?? Uskomatonta tekstiä. Ja on astianpesukoneet ym.. nykypäivänä. Juu; päiväkotiin vaan niin pääsee ITSE helpommalla. Minä minä minä- mentaliteetti. Ettekö ymmärrä, että päiväkodin henkilökunta toimii äärirajoillaan kun nykyään äidit tukevat rakkaat lapsensa toisten kasvatettaviksi kun se kasvatus olikin aika rankka juttu..
Jos äiti on terve, miksei hoida lapsiaan itse kotona? Kamalaa lukea moista tekstiä, mutta olitpahan ainakin rehellinen. Olet laiska ja uusavuton.
No kyllä muakin ihmetytti, kun joku hehkutti, kuinka tarhassa opitaan paremmin potalle ja ollaan enemmän ulkona. Kun luovuin ehkäisystä, niin tiesin tasan tarkkaan, kuka on päävastuussa lapsestani: minä ja aviomieheni. Tarhan tehtävänä on pitää huolta lapsen perustarpeista sillä aikaa kun minä en ole lapsen saatavilla. Mutta kyllä minä ihan itse päätän, milloin lapseni alkaa opetella kuivaksi yms.
prosut siitä.
että myös aviomiehesi on lapsestasi vastuussa, et pysähtynyt miettimään minkälaista on vastuunkantaminen miltei puolelle suomen äideistäjotka ovat yksin, mies on tod näk lähtenyt?
miksi äidin velvollisuus on kärsiä ja raataa itsensä mielisairaaksi? miksei se ole miehen velvollisuus? miksi äiti ei saa pitää hauskaa ja vaurastua ja levätä, kuten isät? kun äidit jo luontausestikin uhrautuu lapsensa eteen enemmän kuin kukaan muu maailmassa, miksi naiset piiskaavat täällä toisiaan?
esikoinen on menossa syksyllä tarhaan,täyttää 2v syksyllä.toinen vaavi tulossa joulukuussa laskettu aika.esikoinen kaipaa jo leikki kavereita yms yms...
on jäämässä äitiyslomalle ja vanhempainrahakaudelle, niin saako vanhemmasta lapsesta alle 3v mitään lisärahaa sinäaikana,muutakuin sitten hoitovapaalla? Jos ei niin sittenhän se voisi periaatteessa olla hoidossa kunnallisessa silloin tällöin...olenko mukana ?