olen tällä hetkellä 8 5 viikolla ja oireet katosivat jo tuossa pari päivää sitten kokonaan...
ekassa raskaudessa mikä minulla oli joulukuussa, todettiin tuulimunaksi viikoilla 12 3 oli enemmän oireita kun tässä raskaudessa (rinnat kipeet, väsy,palelu, nälkä, huimaus...) ja nyt mulla ei ole ollut kuin nälkä ja vessahätä yllättää... onko teillä loppunut oireet vaikka kaikki olisi hyvin vai onko tämä nyt se keskeytynyt keskenmeno...
ekassa raskaudessa mikä minulla oli joulukuussa, todettiin tuulimunaksi viikoilla 12 3 oli enemmän oireita kun tässä raskaudessa (rinnat kipeet, väsy,palelu, nälkä, huimaus...) ja nyt mulla ei ole ollut kuin nälkä ja vessahätä yllättää... onko teillä loppunut oireet vaikka kaikki olisi hyvin vai onko tämä nyt se keskeytynyt keskenmeno...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis alkoiko sinulla jo vuoto vai pelkäätkö vain keskenmenoa? Minulla hävisi rv 9 kaikki oireet vain palatakseen takaisin kahta kauheampana. Oireiden katoaminen kuuluu myös normaaliin raskauteen. Jos sinulla ei ole vuotoa ja olet vain hädissäsi oireiden katoamisesta, käy yksityisellä ultrassa. Mielesi paranee, kun saat varmistuksen asialle.
ei ole vielä vuotoa... pelkään kamalasti keskenmenoa... en halua kokea sitä heti perään tuulimunan jälkeen... :( perjantaina olis eka neuvola mutta siellä ei asialle selvyyttä saa kuitenkaan... mahassa ei ole minkäänlaisia tuntemuksia enään... vielä 4 päivää sitten tunsin pientä nipistelyä ja vihlaisuja sillon tällön mutta nyt on ollut niin hiljaista... tämä on niin väärin kun ekassa ultrassa jonka kävin rv 7 yksityisellä pikkuisella oli jo sydän ja olin niin onnellinen... nyt olen taas niin surullinen... en tiedä jaksanko eteenpäin...
viime to alkoi kirkas vuoto joka oli ajoittaista. Siteelle ei paljoa tullut, lähinnä paperille. Eka lääkärikäynnillä lääkäri totesi, että vuoto on normaalia ja loppumassa.
Pe iltana sama jatkui, lauantaina tuli pyyhittäessä runsaammin tummaa vuotoa (siteelle hyvin vähän). Muutaman kerran tuli isoja hyytymiäkin. Lääkärissä kävin, taas, ei osanut sanoa juuta eikä jaata. Ei suostunut päivystyksenä ultraamaan kun ei ole akuuttia kun vuoto on hyvin vähäistä. Raskausoireetkin loppuivat lauantaina. Sunnuntaina ja maanantaina on tullut vain pikkuisen verta pyyhittäessä. Kipuja ei ole ollut koko aikana. Ultra on vasta huomenna ja olo on todella epävarma. Oisin raskaana n. rv6 !
Itkettää jo valmiiksi. Olenhan kuullut paljon juttuja vuotavista eteisistukoista ynm. mutta kun vuoto tulee omalle kohdalle, niin sitä on aika pessimistinen. Mä oon psyykannu itteni siihen, ettei siellä mitään o. Silti takaraivossa on pieni toivonkipinä minkä vuoksi en ole vielä romahtanut. Saas nähdä sitten huomenna.
Itselläni kaksi lasta keskenmeno rv 8 ja Ku jonka vuoksi minulta poistettu toinen munanjohdin ja munasarja on vioittunut. Tasan eivät käy onnen lahjat =(!
Minä luulen, että sinulla ja vauvalla on kaikki hyvin. Minä olen menettänyt lapsen rv24 ja tiedän, että seuraava raskaus on pelottava tapahtuneen jälkeen. Pitäisi vain osata iloita raskaudesta, mutta se ei ole helppoa.
Minulla on tässä raskaudessa ollut myös useitakin päiviä, ettei raskaus tunnu miltään. Vaikka se on normaalia, pelko hiipii takaraivoon ja sitä alkaa valmistautua pahimpaan. Uskon että lapsesi voi hyvin. Mikäli syke on näkynyt alkuraskaudesta, raskaus jatkuu loppuun asti 96%:n varmuudella. Näin meille äitiyspolilla sanottiin. Koska edellinen raskautemme päättyi kohtukuolemaan, olemme äitiyspolilla seurannassa. Siellä olemme saaneet nähdä lapsemme ultrassa useita kertoja. Se helpottaa tätä odotusta.Mikäli sinulla on todella kova pelko, suosittelen, että menet ultraan yksityiselle. Puhu ainakin neuvolassa pelostasi. Varaudu myös siihen, että syke ei vielä ensi viikolla neuvolassa kuulu. Ekassa raskaudessa syke kuului meillä jo rv9, mutta nyt tässä raskaudessa sitä ei kuunneltu ennen kuin rv16. Neuvolatäti tajusi, ettei kuunnella ennen kuin varmasti kuuluu. Olisin vain hermostunut turhasta kaiken tapahtuneen jälkeen.
Olen ihan varma, että vauvasi voi hyvin. Raskaushormonit tekevät sinulle vain tepposiaan ja olet siksi surullinen.
olen kyllä henkisesti valmistautunut jo pahimpaan...mutta kuitenkin toivon kaiken olevan hyvin... huomenna soitan neuvolaan ja pyydän saada perjantaille sitä ultraa niin saisin mielenrauhan... kun ei töistäkään meinaa tulla mitään ja unta en saa...