Demarit ovat nyt hyvin hädissään, kun kepu on livahtanut irti SAK/SDP:n liekanuorasta, on Heinäluoman kurinpitopiiskan ulottumattomissa ja kokoomus tukee Matti Vanhasta kaikilla rintamilla.
Tämä ilmeni demareiden vappupuheista miltei riemastuttavan selkeästi.
Heinäluoma sen kun räksyttää hallitukselle vanhan vallantäyteytensä jälkilämmössä ja suorastaan valehtelee siinä, että keskitetty tupo olisi muka kaatunut hallituksen tekemisiin.
Ihalainen on sentään pikkusen järkevämpi kun pyytelee hallitusta mukaan kolmikantaan vahtimaan liittokierroksen ratkaisuja.
Minusta Matti Vanhasen kannattaa nyt pitää pää kylmänä eikä enää kertaakaan astua SAK/SDP:n kolmikantaliukumiinaan niin kuin viimeksi kävi yt-lain valmistelussa. Nyt kannattaa katsoa onko demareista vastuullisiksi työmarkkinaneuvottelijoiksi vai ei.
Minun mielestäni hallituksen tulee seurata tilannetta siten, että se lähettää seuraavaksi työministeri Tarja Cronbergin työmarkkinajärjestöjen kanssa palaveriin esittämään näille hallituksen toivomuslistan, jossa voisi olla ainakin muutama asia:
- Vastuulliset, kunkin toimialan kannattavuuskehityksen raameissa pysyvät, palkankorotusvaatimukset. Eisiis mitään työttömyyttä lisäävää minkään toimialan kilpailukyvyn murentavia, ylikorkeita vaatimuksia, ei edes neuvottelutaktisesti.
- Ei tippaakaan minkäänlaista vanhanaikaista meille kans'-henkeä, jos jokin hyvin menestynyt toimiala tekee paremman sopimuksen kuin taantuvat toimialat.
- Asiattomien lakkouhkailujen ja muunkin perinteisen pullistelun lopettaminen eli liittokierroksen käyminen rakentavassa ja työllisyyden hyvää kehitystä tukevassa henkessä
- Tasa-arvotupon toteuttaminen, eli sen hyväksyminen, että julkisen alan koulutetuille, matalapalkkaisille naisaloille tehdään muita aloja korkeammat palkankorotukset.
- Pelinsäännöt aiheettoman pätkätyön karsimisesta, ennen muuta sosiaali- ta terveysministeriön sektorilla, jossa jonkin lehtijutun mukaan naisten työsuhteista kolmannes on määräaikaisia ja ketjutettuja työsopimuksia
Tämän tapaisten toiveiden lisäksi hallitus voisi ilmaista mielipiteensä siitä, että SAK, STTK ja Akava voisivat lopettaa itsensä tarpeettomina ja perustaa yhteisen koordinointielimen EK:n tapaan.
Sille voisi nimeksi tulla vaikka Palkansaajien keskusliitto, PAK. Säännöissä pitäisi taata sen poliittinen riippumattomuus puoluepolitiikasta ja etenkin se, ettei PAK sekaannu mihinkään vaaleihin millään sellaisella tavalla kuin SAK on sekaantunut. Ihalainen, Mäenpää ja Piekka voisivat muodostaa ensimmäisen puheenjohtajiston, mutta uuden keskusliiton organisaatiosta tulisi tehdä toimitusjohtajavetoinen, kuten EK on.
Lopuksi Cronberg voisi ilmoittaa työmarkkinaosapuoliööle, että hallitus aikoo lopettaa laittoman lakkoilun sen täysin estävällä lainsäädännöllä, koska ei uusi Palkansaajien keskusliitto tietenkään voi olla SAK:n tapaan minkäänlaista laittomuutta kannattamassa.
Tässä olisi keskustalle mainio startti Ihalaisen Vappupuheiden kolmikantayhteistyöhön, eikö vaan?
Tämä ilmeni demareiden vappupuheista miltei riemastuttavan selkeästi.
Heinäluoma sen kun räksyttää hallitukselle vanhan vallantäyteytensä jälkilämmössä ja suorastaan valehtelee siinä, että keskitetty tupo olisi muka kaatunut hallituksen tekemisiin.
Ihalainen on sentään pikkusen järkevämpi kun pyytelee hallitusta mukaan kolmikantaan vahtimaan liittokierroksen ratkaisuja.
Minusta Matti Vanhasen kannattaa nyt pitää pää kylmänä eikä enää kertaakaan astua SAK/SDP:n kolmikantaliukumiinaan niin kuin viimeksi kävi yt-lain valmistelussa. Nyt kannattaa katsoa onko demareista vastuullisiksi työmarkkinaneuvottelijoiksi vai ei.
Minun mielestäni hallituksen tulee seurata tilannetta siten, että se lähettää seuraavaksi työministeri Tarja Cronbergin työmarkkinajärjestöjen kanssa palaveriin esittämään näille hallituksen toivomuslistan, jossa voisi olla ainakin muutama asia:
- Vastuulliset, kunkin toimialan kannattavuuskehityksen raameissa pysyvät, palkankorotusvaatimukset. Eisiis mitään työttömyyttä lisäävää minkään toimialan kilpailukyvyn murentavia, ylikorkeita vaatimuksia, ei edes neuvottelutaktisesti.
- Ei tippaakaan minkäänlaista vanhanaikaista meille kans'-henkeä, jos jokin hyvin menestynyt toimiala tekee paremman sopimuksen kuin taantuvat toimialat.
- Asiattomien lakkouhkailujen ja muunkin perinteisen pullistelun lopettaminen eli liittokierroksen käyminen rakentavassa ja työllisyyden hyvää kehitystä tukevassa henkessä
- Tasa-arvotupon toteuttaminen, eli sen hyväksyminen, että julkisen alan koulutetuille, matalapalkkaisille naisaloille tehdään muita aloja korkeammat palkankorotukset.
- Pelinsäännöt aiheettoman pätkätyön karsimisesta, ennen muuta sosiaali- ta terveysministeriön sektorilla, jossa jonkin lehtijutun mukaan naisten työsuhteista kolmannes on määräaikaisia ja ketjutettuja työsopimuksia
Tämän tapaisten toiveiden lisäksi hallitus voisi ilmaista mielipiteensä siitä, että SAK, STTK ja Akava voisivat lopettaa itsensä tarpeettomina ja perustaa yhteisen koordinointielimen EK:n tapaan.
Sille voisi nimeksi tulla vaikka Palkansaajien keskusliitto, PAK. Säännöissä pitäisi taata sen poliittinen riippumattomuus puoluepolitiikasta ja etenkin se, ettei PAK sekaannu mihinkään vaaleihin millään sellaisella tavalla kuin SAK on sekaantunut. Ihalainen, Mäenpää ja Piekka voisivat muodostaa ensimmäisen puheenjohtajiston, mutta uuden keskusliiton organisaatiosta tulisi tehdä toimitusjohtajavetoinen, kuten EK on.
Lopuksi Cronberg voisi ilmoittaa työmarkkinaosapuoliööle, että hallitus aikoo lopettaa laittoman lakkoilun sen täysin estävällä lainsäädännöllä, koska ei uusi Palkansaajien keskusliitto tietenkään voi olla SAK:n tapaan minkäänlaista laittomuutta kannattamassa.
Tässä olisi keskustalle mainio startti Ihalaisen Vappupuheiden kolmikantayhteistyöhön, eikö vaan?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Hädissään oleva näkee hättää muuallakin, jotta oma hätä tuntusis pienemmältä. Sontalinko näkee sontaa muilla, mutta ei itsellään. Ja silleen. Sinä ja keverisi keris olette parhaat esimerkit.
Jabalta asiaakin tulee.
Asia ei aina kaikkia miellytä.
Jostain syystä Jäbä ei nykyään tee juuri muuta kuin herjaa. Taisi kusi nousta päähän, kun Kokoomus viimein voitti jotkut vaalit?
neljä vuotta ennen vaaleja tuntuu joskus hieman liioitellulta.
SAK on harjoittanut sisäistä itsekritiikkiä viime viikkoina. Sillä suunnalla on vihdoin ymmärretty ettei ammattiyhdistysliikkeen ja SDP:n tiivis kytkös palvele kummankaan etua. Järjestäytymistä arvostetaan, mutta moniarvoistuminen on saavuttanut myös ammattiliitot eivätkä ne enää ole SDP:n tahdottomia käskyläisiä, ihmiset vierastavat demarityyppistä holhousta.
Ihalaisen sanoma oli rakentavaja hänen näkemyksissä esiintyy vasemmiston ainut viisaus. Paineet liittokohtaisiin ratkaisuihin on syytä purkaa nyt ja hallituksen kanssa keskustellaan ja toimitaan asiallisesti.
Tampereella taisi olla kova tuuli joka heilutti Heinäluoman huulia, niin kovin sisällyksetön hänen puheensa oli. SDP ei ilmeisesti itse tajua millainen imagokatastrofi heillä on puheenjohtajana. Hallituksen taival tulee olemaan turhankin helppo jos Heinäluoma jatkaa demarien johdossa. Demareilla on hätä kun eivät kahteentoista vuoteen saaneet edes ehdotusta tasa-arvon lisäämisestä palkkauksessa, nyt on haukuttava kaikkea mikä liikkuu.
SAK:laiset liitot ovat epäonnistuneet jäsenhankinnassaan. Nuoret ovat epäpoliittisia eivätkä ole liittyneet ammattiyhdistyksiin, kun ne leimataan vanhakantaisiin tryöväenaatteen ukkodemareihin. Taannoinen SAK:n tv-kampanja apinalaumasta ja "viidakon laiesta" oli vielä epäuskottavampi kuin sdp:n kampanja, jossa naista käytettiin työpaikan tikkataulutelineenä.
SAK on jo pitkään ollut pulassa, kun se menettää eläköitymisten ja saneerausten kautta enemmän jäseniä, mitä nuorista ikäluokista viitsii liittyä. Paperiliiton pullistelut saivat jo yli kymmenen vuottaq sitten aikaan sen, että paperiliiton jäsenmäärä puolittui vuosien 1990-2000 välillä. Syynä oli duunaripuolen täydellinen joustamattomuus, mikä vei tuotannon ulkomaille, ja vie edelleen.
Ihalaisen puheesta olen kuullut vain osia, mutta ne tuntuivat minusta olevan suht OK. Heinäluoman puheesta näin vain sen pätkän, missä hän väitti hallituksen kaataneen keskitetyn tupo-ratkaisun, mikä on täysi valhe.
Tyrmistyin siitä, että Heinäluoma valehtelee julkisesti, vaikka tekeekin sen omille kannattajilleen. Tuollainen käytös ei kuulu enää tämän päivän politiikkaan, vaikka taitaa olla edelleen jokin jäänne demarien keskuudessa, jos muistamme, mitä Lipponen intoutui valehtelemaan Natosta, jos Niinistö valittaisi presidentiksi.
Demareilla on edessään iso pyykinpesu ja pöyjen tomutus, jos aikovat palata takaisin asialliseen politiikkaan.
Jos Heinäluoma nimittäin tavoittelee kannatuksen kasvua, niin se on saavutettavissa vain SDP:n ulkopuolelta eikä sitä saada niillä samoilla konsteilla, joilla se on viimeisten 3-4 vuoden aikana menetetty.
voi tietää huonoa tasa-arvotupolle.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/05/524156
Niinistö "suora sitaatti uutisesta):
Niinistö katsoo, ettei liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin päätyminen välttämättä vesitä tavoitetta, joka tasa-arvotupolle asetettiin
- Onkohan tilanne sittenkään tasa-arvotavoitteiden suhteessa kovin paljon muuttunut. Niistä tasa-arvoaloista on keskusteltava myös liittokierroksella. Niitä koskee aivan sama hallituksen tarjous olla mukana tukemassa kuntasektoria, joka on palkanmaksajana pääsääntöisesti mukana tukemassa palkanmaksajaa uudessa tilanteessa ja palkankorotusten osalta, Niinistö sanoi."
- - -
Hallituksen tarjous ei ole mihinkään kadonnut. Liittojen kesken hienosäätö olisi siinäkin tapauksessa tapahtunut, että tuloratkaisun muoto olisi ollut keskitetty. Nyt jää vain keskiarvoisen kompromissin jauhaminen alusta pois ja mennään suoraan liittotasolle.
Se tässä tuntuisi kuitenkin minusta selvältä, ettei kuntasektori voi avata paliä, vaan tasa-arvotupo allekirjoitetaan vasta liittokierroksen viimeisten joukossa, ellei aivan viimeisenä sopimuksena.
Kolmikanta ei jatku enään,siitä pitää EK huolen hakemalla palkka- sekä sopimusehtoihin paikallisen sopimisen kautta joustoja joilla yritysten on vielä mahdollista sinnitellä Suomessa muutama vuosi eteenpäin.
Merkittävin muutos työelämän rakenteissa näyttää olevan kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet josta haetaan ratkaisua niille palveluille joita kunnan,valtion tai yrityksen ei ole järkeevää tuottaa tai ylläpitää.
Käytännössä näin toimitaan jo useassa kunnassa.
Vastuullisuutta on hieman myöhäistä peräänkuuluttaa enään tässä vaiheessa,jos sillä pyritään edes osinkaan huolehtimaan kaikkien kansalaisten eduista.Solidaarisuuden aika on ohi,sen näyttää jopa Heinäluoma ymmärtävän,kuten myös elinkeinoelämä.
Mitä liittokierroksiin tulee niin pöytään lyödään kullakin alalla avoimesti tosiasiat ja laskelmat tulevaisuudesta,jolloin todelliset jakovarat selviävät ja niiden kanssa on eletävä.
Käytännössä se tulee tarkoittamaan usealla toimialalla palkankorotusten sijaan/yhteydessä joustojen hyväksymistä.
Palkanmaksajat keskittyvät niiden toimintojen ylläpitämiseen joita tekniikalla ei voi korvata tai ulkoistaa, ja mikä on toisarvoista siiretään kolmannen sektorin hoidettavaksi.
Pätkätöiden osalta pelisääntöjä voi vaatia,mutta se ei ole ollut tähänkään asti yhdenkään kolmikantaan kuuluvan sopijaosapuolen mielestä tarpeellista,enkä usko sen tulevan paikallisessakaan sopimisessa ainakaan työnantajapuolen esityksenä pöytään.
Tähänkin asti on luotettu lainsäädäntöön ja uskottu sen toimivan jos palkansaajien keskusjärjestö ei asiaa ota hoitaakseen niin ei sitä hoida kukaan muukaan.
Hallitus toki voi tapojensa mukaan esittää toiveita mutta todellisuudessa yhteiskunnan rooli ja hallinnon jäykkyys sekä lainlaatimisen hitaus eivät kykene seuraamaan työmarkkinoiden kehitystä.Joten Vanhasen ei tarvitse muuta kuin katsoa kuinka neuvotteluissa käy,sillä valtion lupaamat porkkanat on otettavissa verotuksella takaisian korkojen kanssa.
Edustuksellisen demokratian tehtäväksi jää huolehtia lainsäädännöstä ja päättää,ettei vastikkeetonta rahaa anneta, vaan nykyinen työttömyyskorvaus annetaan kolmannella sektorilla tapahtuvaa yhdyskuntapalvelua vastaan.
Joten demarijohtajan kritiikki oli vain turhan ennenaikaista ja kääntyi näinolleen taas yhdenkerran itseään ja puoluettaan vastaan......onneksi.
Kolmikanta jatkuu ilman muuta, koska ei mikään riko hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä. Siihen saattaa neljäntenä nousta Suomen yrittäjät ikään kuin hallituksen kutsusta.
Keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen aika puolestaan on ohi, eli palkat eivät enää tule kolmikannan pöytään, koska niistä sovitaan jatkossakin isojen liittojen kesken. Sekä palkansaaja- että työnantajapuolella tapahtuu liittojen yhdistymistä sellaisiksi klustereiksi, joilla on saman tapaisia asioita sovittavana keskenään.
Ay-puolella tämä tuottaa eniten vaikeuksia, koska siellä on paljon vanhakantaista asennetta saako hissisähköasentaja kuulua hissisähköasentajaliittoon, jos hän tulee asentamaan hissiä paeritehtaaseen, jolloin hänen pitäisi kuulua paperisähköasentajaliittoon. (Karrikoitu esimerkki oli hihasta temmattu, mutta kuvaa ay-puolen reviirimerkkien kuseksimishenkeä).
Kolmas sektori omii kansalaisten solidaarisuuden. Järjestöt ottavat vastuuta yhteiskunnan palveluista niiden osatuottajina. Esimerkkinä vaikkapa monilla paikkakunnilla hyvin toimiva esikoululaisten iltapäivätoiminta, jota on monipuolisesti tarjolla erilaisten urheiluseurojen ja kulttuurijärjestöjen toimesta. - Tämän yhteistyön kehittämistä on jatkettava ja lajennettava lapsista vanhuksiin ja miksei työttömiinkin, vaikkei heitä pian enää olekaan.
Kun työehtosopimusneuvottelut liikkuvat keskusjärjestöiltä liitto-, toimiala ja yritystasoille, niin niissä otetaan entistä paremmin huomioon kunkin toimialan omat erityispiirteet. palkat nousevat eri tavalla mahdollisuuksien ja edellytysten mukaan ja muistakin ehdoista sovitaan toimialakohtaisesti.
Joustotkin lisääntyvät, mikä tarkoittaa sitä, että aletaan sopia myös reagointiherkkyydestä ja reaginnin toleransseista, koska markkinatilanne, eli kysynnän vaihtelut aiheuttavat vaihteluja yritysten myyntituloihin eri tavalla, minkä täytyy saada näkyä samanaikaisina vaihteluina myös kulupuolella, että yritys säilyttää kilpailuedellytyksensä ja pystyy työllistämään saman porukan myös tilapäisten aallonpohjien jälkeen.
Lainsäädännöllä luodaan edelleen puitteet sekä työmarkkinasektorin että julkishallinnon ostojen ja ulkoistettavien palvelujen suhteen. Puitteista tulee väljempiä. Holhous ja tiukka sääntely vähenevät.
Edustuksellinen demokratia korostuu, kun eduskunnan valta laajenee sitä kautta, että etujärjestökorporaatiot eivät enää ole sorvaamassa jokaisen pykälän alaviitettä erillisenä kompromissinä.
Demarijohtajat sopeutuvat tähän - näin uskon - vaikka vielä nyt laahaavatkin pahasti jälkijunassa sen tajuamisessa, että maailma ennätti muuttua ennen kuin se työväenliikkeessa haluttiin tajuta.
Siis kolmikanta korvautuu eli loppuu.
Liittojen yhdistyminen ja kasvattaminen ei ole todenbäköistä jos palkka ja erityisehtospoimuksia tehdään yritystasolla,enemmänkin on todennäköistä liittojen toimiminen yleisellä tasolla yhteisenä työntekijäosapuolten yleisitovien sopimusten solmijoina joissa käsitellään lähinnä tasa-arvo ym. huuhaat.Suomen elinkeinorakenne on sen verran hajanainen ettei mitään merkittäviä suurikokoisia työntekijäryhmien ylläpitämiä mammuuttiliittoja tai etujärjestöjä pysty syntymään kun vielä otta huomioo jatkuvasti muuttuvat toimintaympäristöt.
Kolmas sektori on euroopassa laajentunut jo aikoja sitten merkittäväksi toimijaksi työllisyyden ja työttömyyden välimaastossa.
Kolmannen sektorin ongelmana on ne peräänkuuluttamasi pelisäännöt koska ainakaan Suomessa heidän toimiaan ei ole rajattu vaan ennemminkin sitä on pyritty työllisyyden hoidon nimissä kasvattamaan yhteiskunnan tukemana.
Onko se hyvä vai huono asia riippuu aivan siitä kenenkä kannalta asiaa katsoo.
Työntekijän kannalta se on lähinnä terapiaa ja jopa heikentää työnsaantimahdollisuuksia.
Mikäli toiminta kolmannella sektorilla keskittyisi siihen mikä sen alkuperäinen toimintaympäristö ja periaate oli niin asia olisi hallittavissa,mutta nythän on menty siihen että kyseisiä järjestöjä ja säätiöitä pystytetään siinä toivossa että heikon tuottavuuden ja matalampaa osaamistasoa vaativia töitä voitaisiin siirtää varsinaisten työmarkkinoiden ulkopuolelle.Tämä pyritään pyhittämään hurskastelemalla sillä että saadaan vajaakuntoiset mukaan takaisin hyödylliseen toimintaan.
Tämäkö on sitä politiikkaa jossa kaikki työ on arvokasta?
Todellakin jos tällaisen työn kunta,yritys tai valtio joutuisi teetättämään ja rahoittamaan itse olisi sen arvo syynä toiminnan lopettamiseen.
Kolmannen sektorin ongelma on ihan samanlainen kuin minkä muun heikosti kannattavan toiminnan tahansa.
Rahoitus..rahoitus...ja rahoitus.
Toiminnan aloittaminen ei ole ongelma vaan se mistä jatkorahoitus saadaan.Kolmannella sektorilla se joudutaan tekemään varainkeruu periaatteella ja rajoitteena on ettei toiminta saa olla voitollista.
Ei vaikuta kestävältä ratkaisulta kenenkään kannalta katsottuna,ja ongelmaksi voi muodostua työvoiman riittävyys ellei sitte tuoda ulkoa tai pakoteta lainsäädännöllä esim.toimintakuntoista eläkeläistä auttamaan toimintakyvytöntä.
Suomalaisen kolmannen sektorin ominaispiirteenä on se, että se sisältää enemmän vapaaehtoistyötä kuin muissa Euroopan maissa. Suomessa järjestöjen omarahoitusosuus on myös eurooppalaista järjestökenttää korkeampi. Järjestötoiminta meillä ei ole siten yhtä paljon julkisen rahoituksen varassa kuin muualla Euroopassa.
Kolmikanta jatkaa mm. lainsäädännön valmistelussa ja yhteistyömuotona, keskitetyt tulopoliittiset sopimukset, eli palkkaratkaiisut sisältävät tupot loppuvat, kun palkoista ja työehdoista sopiminen luistaa keskusliittotaslolta toimialoille ja yrityksiin.
Liittojen yhdistymistä on tapauhtunut työnantajan puolella; ay-puoli seuraa perässä, koska muuten se häviää neuvotteluasetelmissa.
Kolmannen sektorin mukaantulo julkisten palvelujen täydentäjäksi yhteiskunnan tuella ja valvonnassa on vain hyvä asia, koska sitä kautta kanavoidaan paljon hyvää kansalaisaktiivisuutta ja solidaarisuutta hyvinvointiyhteiskunnan tukijalaksi.
Työntekijöiden kannalta kolmas sektori on hyvä varsinkin, jos sitä kautta osattaisi tarjota oppisopimuskoulutusta ja uusiin ammatteihin valmentautumista. Kouluttihan esim Helsingin kaupunki suuren joukon yksityisiä perhepäivähoitajia päiväkoteihin lastenhoitajiksi vajaat 20 vuotta sitten.
Kolmannen sektorin rahoitus voi olla yhteiskunnalle edullisempaa kuin esim uuden työvoiman värvääminen ulkomailta. Ei hyväkuntoisia eläkeläisiä tarvitse mihinkään pakottaa, kun maksetaan heille palkkaa, joka korottaa myös eläkettä. Ikääntyneiden työllisyys on jo nyt parantunut puolella, mikä osin johtuu siitä, etytä ns. "hiljaista tietoa" on ymmärretty alkaa siirtämään niiltä, joilla on kokemusta niille, joille siitä on myös hyötyä.
Kolmannen sektorin järjestöjen rahoituksen yksi kynnys madaltuu, jos yritysten lahjoitukset hyväntekeväisyyteen tehdään laajemmin verovapaiksi. Tämä on nyt mahdollista, kun demarit eivät ole jarruna perässä.
ovat järkeviä, mutta nyt takerruin kuin piikkilanka aitaan tuohon, minkä mainitsit huuhaana. Tasa-arvo!
Onko mielestäsi huuhaata, että yhtä pätevät mies ja nainen saa samaa palkkaa?
irti piikkilanka-aidasta.
Huuhaata siksi ettei moista eroa edes olisi jos naiset oppisivat pitämään puolensa työelämässä.
Mistä muusta tässä samaa työtä koskevassa palkkausasiassa voisi olla kyse?
Ellei kyseessä ole se että naiset ovat joillakin aloilla vasta valtaamassa alaa.
Aivan eri asia on ne naisvaltaiset alat jotka eivät ole tai niiden merkitys ei ole tupo-pöydässä yhtä suuri kuin avainasemassa olleiden teollisuuden alojen painoarvo on ollut.
Tähän asti järjestöillä ja niiden vahvuuksilla on ollut merkitystä palkka ja työsuhdeneuvotteluissa,jatkossa niillä ei välttämättä enään ole samanlaista vaikutusvaltaa.
Tasa-arvo voi lähinnä palkka-asioissa naisvaltaisilla aloilla toteutua miesten palkkojen jouston kautta.Kyeessähän pitäisi olla aina työn tuottavuuden mittaaminen yhdistettynä toimenkuvan vaatimuksiin eikä sukupuoli.
missään pallkavertailuissa ei mennä niin tarkasti toimenkuvien ja konkreettisten työtehtävien tasolle, että palkkavertailu todistaisi mitään siitä, että kyse on "samasta työstä sama palkka" tavoitteen toteutumattomuudesta.
Olen ollut sen varran monipuolisesti vaativien palvelualojen työnantajapuolella, että voin täysin varmasti sanoa, että palkka riippuu ainoastaan osaamisesta ja kokemuksesta sekä toimenkuvan sisällöstä, eli vastuualueista, jonkin verran myös koulutuksesta, muttei tippaakaan siitä onko työntekijällä munat vai ei.
IT-alalla? Tuskinpa. En viitsi edes enempää kommentoida.
""Liittojen yhdistymistä on tapauhtunut työnantajan puolella; ay-puoli seuraa perässä, koska muuten se häviää neuvotteluasetelmissa. ""
Mielestäni työnantajapuoli on vasta saanut tasoitettua epäkohtaa joka on johtunut ammattiyhdistysliikkeiden keskittymisistä yhtenäisiksi usean alan kattavaksi järjestöksi joka on pystynyt haavoittamaan yhteiskuntaa sallimalla pienen yksittäisen toimialan työtaistelutilanteen luisumisen siihen pisteeseen että siitä ovat sivullisetkin joutuneet kärsimään.
Kolmas sektori voi olla hyvä ja ennenkaikkea tarpeellinen toimija,mutta kyse on kuitenkin osasta työmarkkinoita eikä urheiluseuratoiminnasta jossa talkoo-ja vapaaehtoistyön merkitystä seuralle on mittaamattoman arvokas,puhumattakaan vappaehtoistyön merkityksestä itse lajin harrastajille ja lajin tulevaisuudelle kuten myös kasvatustyölle.
Teiltähän näyttää löytyvän kykyä ymmärtää kolmannen sektorin tuomat mahdollisuudet,mutta kuinka moni hyvä asia on pystytty pilaamaan niiden puutteellisten säädösten vuoksi ?
Luulisin, että tämä hallitus on hyvin aktiivinen työmarkkinaosapuolten suhteen, kun se aikoo toteuttaa tasa-arvotupon, pätkätöiden vähentämisen ja muunkin tasa-arvon työelämässä sekä panna työllisyysmäärärahat lisäämään työllistymistä eikä vain siirtämään työttömiä tilastonimikkeeltä toiselle.
Kolmannen sektorin rooli työllistäjänä oli vahvasti esillä kokoomuksen vaaliteemoissa, etten usko sen unohtuvan.
Työnantajalla on mahdollisuus asettaa työntekijöitä heidän asemansa perusteella tietynlaiseen järjestykseen.
Omalla toimialallana palkkaus määräytyy tehtävänimikkeen ja kokemuksen sekä erityisosaamisen mukaan,sukupuolella ei ole vaikutusta.
Tosin naisille soisin työn-ja työtehtävien luonteesta johtuen jopa jonkinlaisen lisäkorvauksen jos he sitä ymmärtäisivät olla vailla.
En mutta toinen pojistani on edelleen ja edelleen ja edelleen.
Tuon tasa-arvotupon levittäminen koskemaan kunta-ja valtionsektorin koulutettuja työntekijöitä johtaa vain kuntien taloudellisen tilanteen kurjistumiseen josta on vääjäämättä seurauksena kunnallisverojen nosto.Eikä asia paranna valtion lupaama lisäraha mikäli tasa-arvotupo toteutuu,koska lisärahoitushan kattaa vain murto-osan kohonneista rahoitustarpeista.
Mutta alkuperäinen tasa-arvolisähän kosketti lähinnä terveydenhuollon vaateista tulleita tarpeita nostaa tietyn naisvaltaisen alan houkuttelevuutta.
toinen pojistasi ei taida olla tietoinen siitä että alalla on naisia paljon, koulutettuja (mikä ei korvaa työkokemusta) osaajia, joidenka palkka raahaa rankasti jäljessä.
Jopa johtavassa asemassa olevien naisten palkka on naurettava IT-allalla, miehiin verrattuna.
Johtuisikohan osittain siitä, että kun palkoista neuvotellaan esim. saunassa, ei kehityskeskusteluissa.
Omalla alallani sukupuoli ei vakuta palkkaukseen mitään. Naiset saavat yhtä vaativasta ja vastuullisesta tehtävästä aina saman palkan kuin miehet.
Kuntien palvelukustannukset ovat nousseet 2000-luvulla n. 5% vuodessa, mikä pyritään painamaan bkt:n keskimääräisen kasvun tasolle 2-3%:iin palvelu- ja kuntarakenneuudistuksella, joka jatkuu Vanhasen 21. hallituksen laatiman puitelain pohjalta.
Valtio on sitvasti luvannut korvata kunnille sen, mikä palkankorotuksissa menee yli muiden alojen palkkojen korotuksen.
Terveydenhoitoaljojen houkuttelevuuden lisäys liittyy juuri tähän korotukseen, koska koulutetut hoitajat ovat nyt hakeutuneet muualle, josta saavat parempaa palkkaa kuin omalta alaltaan ja koulutetuista hoitajista on pula, mistä kärsii palvelujen taso. Näiden kustannusten taas odottaisi olevan kuntien budjeteissa, koska se, ettei täyttämättömiä vakansseja ole saatu täytetyksi pitäisi olla nyt vain säästöä kunnille.
tuntee alan ongelmallisuuden mm.naisten osaltakin.
Syitä löytyy useita ja yleiseksi käytännöksi on päässyt muodostumaan paljonkin sellaisia asioita jota yhteisön sisällä ei pitäisi esiintyä.
Mutta saat luultavasti uusia näkemyksiä oheisesta linkistä jos vaivaudut katsomaan esim s.4 tietojenkäsittelyalan osiota yritykseen palkattu äitiysloman sijaisuuksia.
Uskoisin että johtopäätökset joita ko.alan kyseisestä työvoimantarpeista ei välttämättä ole positiivinen asia alalle,saatikka naiselle joka alalla toimii,tai sille aikoo.
http://www.mol.fi/toimistot/jamsa/Alustavia tuloksia_ Osaavan tyovoiman saatavuus -kyselysta.pdf
Edellen ongelmaksi jää rahoitus jatkossa ja alan osalta houkuttelevuus johon voit lisätä alueelliset ongelmat jotka ei tue h-alan työllisyyttä.
Mutta itse alkuperäiseen asiaan palatakseni, odottaisin opposition pystyvän tuomaan rakentavia esityksiä pöytään eikä esim.d-marien johtajan alentuvan hakkumaan suoraltakädeltä tehtyjä linjauksia sen kummemmin perustelematta saatikka esittämättä omia näkemyksiään asioiden kuntoon saattamiseksi.
näkemyksiä asiasta hyvinkin paljon.
Syksyllä julkaistaan eräs kirja, jonka sisällöstä tiedän melkoisen paljon.
En kehu tiedoillani, koska ne ovat niin surullisia.
Elämäni on kaiketi nivottu yhteen surullisten asioiden kanssa, mutta siltikin yritän hymyillä.
naisten vahvuus ja arvokkuus.
""Elämäni on kaiketi nivottu yhteen surullisten asioiden kanssa, mutta siltikin yritän hymyillä.""
Kyky kestää,uskoa ja ymmärtää.
Hallituksen rahaa jukisten naisalojen palkanmaksuun tuskin jaetaan tätä vaalikautta pidempään, koska se on tarkoitus hoitaa jatkossa palvelu- ja kuntarakenteen uudistuksen kautta, kun kuntien palkanmaksukyky saadaan kohdalleen.
Lauantaiseurassa puolitoista viikkoa sitten Heinäluoma lupasi juuri sitä, mitä toivot: sdp:n omia näkemyksiä asioiden kuntoon saattamiseksi.
Eivät ehtineet vielä vappupuheeseen.
nopeasti,eikä sanomaa ennättänyt saada perille.
H-luoma varmaan laski ettei vielä kannata kalastella äänestäjiä,koska seuraaviin vaaleihin asti ei pysty pysymään esitystensä takana.
Päästelköön vain rauhassa höyryjään,siitähän ei hallitukselle koidu vahinkoa vaan päinvastoin.
Mieshän on kunnioitettavan nopeasti pystynyt luomaan julkisuuskuvan josta ei muille pitäisi olla haittaa.
Palkka riippuu ainoastaan osaamisesta ja kokemuksesta sekä toimenkuvan sisällöstä, eli vastuualueista, jonkin verran myös koulutuksesta sekä "henkilökohtaisista ominaisuuksista" mitä se sitten tarkoittaneekin, ehkä tuota viimeistä.
kirjoitettu. Kiitos.