Et koskaan kuule enää hänestä.Miten ajattelisit
pärjääväsi? Itselläni kävi näin.
pärjääväsi? Itselläni kävi näin.
Tästä päivästä
eteenpäin:
71126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
musertuisin,mutta eihän kaikki ole meidän käsissämme.
mitä tapahtui?
kertomaan..
tuntuu et mulle on käyny ihan samalla tavalla.. Tai ehkä kuulen jotakin kautta mut en varmaankaan näe häntä enää. Tunteet ei ole vielä kuollu mut.. Ei auta ku unohtaa.. :( Toisaalta, eipä hänkään taida ajatella mua enää.
Näin on käynyt, hän on unohtanut...minä en pysty siihen.
me selvitä tästä, kumpikin..? :) Minulla ainakin on jo menossa ihan hyvä "toipuminen" hänestä... Ellei hän sit taas jostain yhtäkkiä tupsahda silmieni eteen, niin kuin hän on usein tehnyt.
surisin, niikuin vain voi surra, mutta varmaan toipuisin, ajan kanssa, ystävien tuella.
Mutta jos tietäisin hänen vain olevan jossain, tekisin kaikeni etä näkisin tai kuulisin hänenstä jotain, ja hän minusta.
Mutta jos hän ei haluaisi minua elämäänsä millään asteella, kai minä vain yrittäisin elää, ja löytää lohtua muualta.
Itse olen rakastunut, mutta kohde ei tunne samoin. Emme näe kovinkaan usein, joskus menee vuosikin, etten näe häntä. Seurustelen erään miehen kanssa, ja se menee ihan kivasti, vaikka en häntä kohtaan rakkautta tunnekkaan.
Mutta se on jo toinen juttu.
Puolisen vuotta tässä ollaan jo eletty kuulematta mitään, ja ei ole vieläkään pää suostunu periksi antamaan ja luovuttamaan turhien toiveiden elättelyt.
Ei näin. Mut pakko se on yrittää potkia itteään eteenpäin.