Ihmettelijän rahamenokirjoituksen innoittamana kysyisin, miten muut uusperheet jakavat menot, jos toisella on lapsia ennestään tai toinen omistaa esim. asunnon?
Omistan talon, jossa asuu myös yksi lapsi edellisestä liitostani. Avomieheni kanssa meillä on yksi yhteinen lapsi. Maksan vielä asuntolainaa n. 8 vuotta, nyt korko ja lyhennys n. 600 euroa/kk. Yhteisen lapsen hoidon maksamme puoliksi, lapsilisä yhteisestä tulee minun tililleni. Vaatteita ym. hänelle ostamme molemmat, mies ehkä enemmän, koska hän on tuhlaavaisempi. Ruuasta mies maksaa noin kolmanneksen. Yhteiset kulut (kaikki asuminen sisältäen myös vakuutukset ja remontit, sanomalehdet, tv, netti) hoidan minä, niistä mies maksaa minulle 220 € kuussa. Autokulut maksamme molemmat autoistamme itse, samoin muut omat menot. Mies omistaa kesäkäytössä olevasta perintömökistä puolikkaan, siitä maksan hänelle joskus 100-200 € vuodessa, en joka vuosi.
Mielestäni avomiehen osuus kuluista on hyvin pieni, hän oli vihainen jo tuosta vuosi sitten pyytämästäni 20 € korotuksesta. Tuo alkuperäinen 200 € summa perustui siihen, että tuloni olivat suuremmat kuin hänen. Nyt hän saa n. 1600-1700 € nettona kuukausi, minä vain 400-500 € kuukaudessa. Pitkään menojen jako ei voi näin jatkua, kun vanhat säästöni on syöty, ellen saa uutta työtä. Miehen ehdotus on myydä talo! Ei ole kyllä minusta järkevää, kun yli puolet on jo maksettu.
Mielipiteitänne ja kertomuksia, miten jaatte menot?
Omistan talon, jossa asuu myös yksi lapsi edellisestä liitostani. Avomieheni kanssa meillä on yksi yhteinen lapsi. Maksan vielä asuntolainaa n. 8 vuotta, nyt korko ja lyhennys n. 600 euroa/kk. Yhteisen lapsen hoidon maksamme puoliksi, lapsilisä yhteisestä tulee minun tililleni. Vaatteita ym. hänelle ostamme molemmat, mies ehkä enemmän, koska hän on tuhlaavaisempi. Ruuasta mies maksaa noin kolmanneksen. Yhteiset kulut (kaikki asuminen sisältäen myös vakuutukset ja remontit, sanomalehdet, tv, netti) hoidan minä, niistä mies maksaa minulle 220 € kuussa. Autokulut maksamme molemmat autoistamme itse, samoin muut omat menot. Mies omistaa kesäkäytössä olevasta perintömökistä puolikkaan, siitä maksan hänelle joskus 100-200 € vuodessa, en joka vuosi.
Mielestäni avomiehen osuus kuluista on hyvin pieni, hän oli vihainen jo tuosta vuosi sitten pyytämästäni 20 € korotuksesta. Tuo alkuperäinen 200 € summa perustui siihen, että tuloni olivat suuremmat kuin hänen. Nyt hän saa n. 1600-1700 € nettona kuukausi, minä vain 400-500 € kuukaudessa. Pitkään menojen jako ei voi näin jatkua, kun vanhat säästöni on syöty, ellen saa uutta työtä. Miehen ehdotus on myydä talo! Ei ole kyllä minusta järkevää, kun yli puolet on jo maksettu.
Mielipiteitänne ja kertomuksia, miten jaatte menot?
Vastaukset 6
Vanhimmat
SUN lapsillesi,sillä eihän AVO-miehelläsi ole osaa eikä arpaa talon maksuihin. Siis lainaan tarkoitin. Mutta kuuluis kyllä kuluja maksaa. Jakakaa uudelleen!
Sähköt,vesi,tv,ruoka jos muut on omia kuluja.
Vaikka asunto on toisen omistuksessa, kai toisenkin pitää asunnon käyttöoikeudesta (="vuokra") jotain maksaa, vai onko oikein, että toinen maksaa asuntovelkoja kituuttaen muiden kulujen kanssa, ja toinen saa asunnon ilmaiseksi käyttöönsä? Miten uusperheet ovat tämän yleensä ratkaisseet?
siitä alkuperäisestä ostohinnasta, nykyinen myyntihinta olisi jotain muuta, todennäköisesti paljon enemmän.
Se missä sen jälkeen asuu on tietenkin pähkinä, noin iso porukka vaatisi sen 3-4h+k joka pitäisi sitten saada edullisesti vuokrattua.
Toisaalta jos myyntihinta olisi jotain 200-300 tuhatta niin voisit käytännössä lakata stressaamasta toimeentulosta, kyllä se riittäisi, mikäli tulotaso ja menot säilyisivät entisellä tasolla.
Helsingin ulkopuolelta saa varmasti tuolla pyöreesti 600 e/kk vuokrattua sopivan asunnon.
Tällä hetkellä riskitön rahamarkkina rahasto talletuksen korko esim Op-Euro Plus on noin 4%, siis saisit 200 000 eurolle pelkkiä korkoja 8000 per vuosi, ja korot on nousussa joten todennäköisesti saisit jatkossa vielä enemmän. Veroa menee se 28% joten käteen jäisi pyöreesti 5600 per vuosi joka tekisi kuukautta päälle noin 465 euroa.
465+450=915 euroa per kk.
No, enhän tiedä asunnon arvoa, enkä alueen vuokrakämppien hintoja.
Mutta kyllä se asunnon myyntikin saattaisi olla vaihtoehto.
Jos sen tekisi, niin sen jälkeen pitäisi olla itsekuria eikä tuhlata kaikkea uusiin autoihin, ulkomaan matkoihin ym. Tiedän muutaman tälläisen tapauksen.
Olisit ainakin paljon rauhallisemmin mielin etsimässä uutta työtä.
Yleisesti ottaen jos rahat ei riitä niin on karsittava menoja, jätettävä pois sellainen tarpeeton jota ilman tulee hyvin toimeen.
Oikean menoista tehdyn kirjanpidon pitäminen on tylsää, mutta kohtuullisen helppoa kun vaan lyö kuitit taskuun ja kotona kirjaa vaikka tietsikalle, netistä löytyy ilmaisia laskureita talouden menojen seurantaan.
Kuun lopussa voi pitää palaverin jossa katsotaan porukalla minne raha katosi ja pyritään parempaan sekä tasataan menot ja tehdään suunnitelma seuraavaksi kuukaudeksi.
Esim tällä tavalla voisi homma lähteä sujumaan paremmin.
Meillä on niin, että kun vaimolla on kaksi lasta aikaisemmasta suhteestaan. (Niiden ulkomaalainen isä teki katoamistemput). Vaimo huolehtii täysin vaateiden ostot, ruoat, viihde-elektroniikan, yms. perusjutut heille. Minä en laita euroakaan sinne suuntaan, koska minulla ei ole ollut mitään tekemistä heidän syntymisen kanssa. Eivät ole minun lapsiani.
Sitten meillä on yksi yhteinen lapsi. Minä ostan tyttärellemme kaikenlaista. Vaatteita, leluja, ruokaa ja muuta tarpeellista. Vaimokin ostaa hänelle asioita välillä mutta olen sanonut ettei ostaisi, koska hän ostaa jo ekasta suhteesta oleville lapsilleen kaikenlaista ja heihin uppoaa ihan liikaakin jo euroja. Vaimoni ostaa niille vaikka mitä, eivätkä he tyydy mihinkään.
Isättömät lapset kun ovat vielä vaativampia ja kiittämättömämpiä kuin isälliset lapset. Yhteinen lapsemme osaa arvostaa kaikkea mitä hän saa, vanhemmat sisarpuolet eivät muista edes kiittää. Eivätkä he osaa sitä arvostaa jos saavat jotain.
Olisinpa vaan tavannut naisen, jolla ei olisi ollut lapsia entuudestaan. Kyllä on raskasta ja ärsyttävää olla uusperheen "isi". Varsinkin se, että kuka ostaa mitäkin ja kenelle? On usein asia, joka laittaa hermot kireälle.
Suosittelen sinkuille ja lapsettomille, että älkää alkako olemaan sellaisen kanssa, jolla on entuudestaan jo lapsia. Tutustukaa mieluimmin ihmiseen, jonka kanssa voitte saada teille molemmille ensimmäisen lapsenne. Uusperheet ovat tie tuhoon ja stressaavaan elämään. Ne ovat todella suuri riski. Ei kannata pilata elämäänsä alkamalla olemaan uusperheen "isi" tai "äiti".
Voi mahoton miten halvalla avosi pääseekään.Missä voi asua 220€:lla kk? No sinun luonasi tietenkin.
Nyt äkkiä räknäämään kaikki yhteiset menot:sähköt, tv-luvat, kotivakuutukset, ruokamenot.Teitä on 4 henkeä taloudessa, sinä ja oma lapsesi sekä mies ja yhteinen lapsenne.
Miehen kuuluu maksaa mielestäni näistä tasan puolet sekä "vuokraa" myös.Ota selvää mitä maksaa asua vuokralla omistamasi kokoisessa talossa ja jaa se 2:lla, tai vaikkapa kolmella.Se on vähän suuntaa antava.Sitten vaan keskustelemaan siitä asiasta miehesi kanssa.
Teillä molemmilla on lapsia joten tasajako tässä on kaikille eduksi pidemmän päälle.
Olen myös avoliitossa ja oma nuoreni on vielä kotona.Mies asuu kanssamme ja hänen lapsensa käyvät vuoroviikoin.
Sovimme että ruoka asumismenot(Tv, vakuutus, sähkö,lehdet, ruoka) maksamme yhteisesti.Mies maksaa ns.vuokrana hoitovastikkeen (250€), joka on suunnilleen 1/3 tämän kokoisen huoneiston käyvästä vuokrasta tällä seudulla.
Itse maksamme oman automme kulut, ym omat menot.Asunnostani on vielä vähän velkaa joten sen hoitokulut maksan itse.Samoin kaikki asuntooni kohdistuvat rempat maksan, vaikkakin mies ne tekeekin.Kodinkoneet ostan itse jos ne rikkoontuvat.
Eli miehellä täysi käyttöoikeus kaikkeen tähän, joten hullu olisin jos miehen ei tarvitsisi paljonkaan tästä maksaa.
Maksaahan se vuokralla olokin!
Kiitos vastauksestasi! Itsekin olen sitä mieltä, että 200 € asumisesta kuluineen on vähän, kun ei se ei vuokraankaan riittäisi.
Ja miehelle, joka valittaa kohtaloaan lapset omistavan äidin kanssa: Jos on noin vaikeaa, on syytä miettiä, kannattaako olla yhdessä. Kyllä sinä itse olet valintasi tehnyt, ja tietänyt silloin, että naisella on lapset. Katsotkohan asioita vähän liikaa omasta näkövinkkelistäsi? Kun olet uuden perheen ottanut, pitäisi myös pyrkiä sopeutumaan siihen, tai onko sitten kaikille parasta erota.
Tiedän kyllä näin kokemuksesta, ettei se helppoa ole, mutta yleensä oma asenne (halu) on se ratkaisevin sovun rakentaja.