VL-papista kantelu?

Nyt on mahdollista tehdä kantelu tuomiokapitulille, jos vl-pappi julistaa eri tavalla uskovat kirkon jäsenet "epäuskoisiksi".

Kirkko ei enää salli palveluksessaan olevilta papeilta ev.lut.kirkon luterilaisen opetuksen vastaista julistusta.

Tampereen tuomiokapituli on kieltänyt Nokia Mission johtajaa Markku Koivistoa levittämästä oppia, että oma uskonyhteisö olisi ainoa oikea seurakunta ja sen oppi ainoa pelastava oppi, verrattuna tavalliseen luterilaiseen seurakuntaan.

Kirkko ei siis salli sellaisen opin julistamista, että jotain pikkuryhmittymää lukuun ottamatta kaikki muut kristityt joutuvat helvettiin. Ja että vain "omassa joukossa" pelastuu. (Kotimaa 13.4.2007; HS 14.4.2007, A9.)

Päätöstä on pidettävä ennakkotapauksena, joka ohjannee kirkon seuraavia ratkaisuja.

Jos joku kirkon jäsen tekee seurakunnassa kantelun vanhoillislestadiolaisen papin muut kristityt epäuskoisiksi julistavasta opetuksesta, tuomiokapitulilla on ratkaisun pohjana tämä ennakkopäätös.
271854
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Onkohan Markun herätysliike vain ajojahdin kohde? Muille esim. vl on vuosikaudet sallittu opettaa että on ainoa oikea ja nyt kun joku toinen opettaa samaa, niin ollaan heti sysäämässä kirkosta ulos.

Äänestä
  • Koiviston tapauksessa opetukseen on liitetty karismaattisuuspiirteitä, kuten sairaiden parantamista ja sen sellaista humpuukia.

    Vanhoillislestadiolaisuus on siihen nähden vanha kirkon herätysliike. Siinä ei ole aina opetettu näin kuten nyt, seurakuntaopista. Yhteydet kirkkoon olivat tiiviit ja luontevat ns. pappishajaannukseen saakka. Eristäytyminen kirkosta alkoi silloin ja hoitokokoukset ovat vieneet yhä kauemmas. Vain Me -oppi alkoi maallikkolinjan noustua opilliseksi linjanvetäjäksi 1960-luvulla.

    Viime aikoina on kylläkin esiintynyt hyvinkin sovittelevia äänenpainoja eräiden vl-pappien kirjoituksissa Siionin lähetyslehdessä ja Päivämiehessä - mutta on myös ihan vastakkaisella kannalla olevia vl-pappeja (kuten Alaranta).

    Nykyisen vl-opin sovittaminen kirkon luterilaiseen opetukseen on täysi mahdottomuus, niin jyrkkä muut kirkon jäsenet epäuskoiseksi tuomitseminen vl-liikkeen opissa on.

    Ehkä SRK kuitenkin senkin silmänkääntötempun vielä tekee. SRK:lla ei ole tarkoitus päästää valtaa käsistään kirkossa.

    Äänestä

  • Utelias nro 3 kirjoitti:

    Koiviston tapauksessa opetukseen on liitetty karismaattisuuspiirteitä, kuten sairaiden parantamista ja sen sellaista humpuukia.

    Vanhoillislestadiolaisuus on siihen nähden vanha kirkon herätysliike. Siinä ei ole aina opetettu näin kuten nyt, seurakuntaopista. Yhteydet kirkkoon olivat tiiviit ja luontevat ns. pappishajaannukseen saakka. Eristäytyminen kirkosta alkoi silloin ja hoitokokoukset ovat vieneet yhä kauemmas. Vain Me -oppi alkoi maallikkolinjan noustua opilliseksi linjanvetäjäksi 1960-luvulla.

    Viime aikoina on kylläkin esiintynyt hyvinkin sovittelevia äänenpainoja eräiden vl-pappien kirjoituksissa Siionin lähetyslehdessä ja Päivämiehessä - mutta on myös ihan vastakkaisella kannalla olevia vl-pappeja (kuten Alaranta).

    Nykyisen vl-opin sovittaminen kirkon luterilaiseen opetukseen on täysi mahdottomuus, niin jyrkkä muut kirkon jäsenet epäuskoiseksi tuomitseminen vl-liikkeen opissa on.

    Ehkä SRK kuitenkin senkin silmänkääntötempun vielä tekee. SRK:lla ei ole tarkoitus päästää valtaa käsistään kirkossa.

    Ensinnäkin mitään väärää ei ole rukoilla sairaitten puolesta. Toiseksi Raamattu sanoo, että uskosi tekee sinut terveeksi ja kolmanneksi, Raamatussa kerrotaan ihmeparantumisista. Jos ihmeparantumiset on humpuukia, silloin väitetään, että Raamattu on humpuukia.

    Äänestä

  • Raamattuko humpuukia? kirjoitti:

    Ensinnäkin mitään väärää ei ole rukoilla sairaitten puolesta. Toiseksi Raamattu sanoo, että uskosi tekee sinut terveeksi ja kolmanneksi, Raamatussa kerrotaan ihmeparantumisista. Jos ihmeparantumiset on humpuukia, silloin väitetään, että Raamattu on humpuukia.

    Et kai tosiaan pidä Raamatun tarinoita yksi yhteen faktoina??!!

    Nehän on tarinoita, vertausskuvallisia juttuja, suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle kerrottuja. Ihmetarinat kuuluvat kaikkiin uskontoihin ja yleensä kansanperinteeseen.

    Mitä sairaiden puolesta rukoilemiseen tulee, se on ihan kaunista. Jos sairas tietää että on ihmisiä jotka ajattelevat häntä ja rukoilevat hänen puolestaan, sillä voi olla mielialaa kohottava vaikutus. Ja mielialalla taas saattaa olla monissa sairauksissa paranemista edistävä merkitys. Ja ainakin sairaan olo kohenee.

    Äänestä

  • Naapurin mies kirjoitti:

    Et kai tosiaan pidä Raamatun tarinoita yksi yhteen faktoina??!!

    Nehän on tarinoita, vertausskuvallisia juttuja, suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle kerrottuja. Ihmetarinat kuuluvat kaikkiin uskontoihin ja yleensä kansanperinteeseen.

    Mitä sairaiden puolesta rukoilemiseen tulee, se on ihan kaunista. Jos sairas tietää että on ihmisiä jotka ajattelevat häntä ja rukoilevat hänen puolestaan, sillä voi olla mielialaa kohottava vaikutus. Ja mielialalla taas saattaa olla monissa sairauksissa paranemista edistävä merkitys. Ja ainakin sairaan olo kohenee.

    Eli mielestäsi Raamatun asiat eivät ole ollenkaan luotettavia? Mielestäsi koko kirja on pelkkää tarua ja huuhaata? Ahaa. No sitten tässä on kristikansa asioista kiistellyt tuhansia vuosia ihan turhaan, jos koko kirja onkin vain tarua.

    Äänestä

  • Raamattuko humpuukia? kirjoitti:

    Ensinnäkin mitään väärää ei ole rukoilla sairaitten puolesta. Toiseksi Raamattu sanoo, että uskosi tekee sinut terveeksi ja kolmanneksi, Raamatussa kerrotaan ihmeparantumisista. Jos ihmeparantumiset on humpuukia, silloin väitetään, että Raamattu on humpuukia.

    USA:ssa on tehty paljon yliopistollisia tutkimuksia rukouksella parantamisesta.

    Tässä yksi. Tutkimusraportti on julkaistu viime vuonna lääketieteellisessä lehdessänimeltä American Heart Journal.

    Tutkimus tehtiin kuudessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistui 1800 potilasta, jotka olivat olleet sydänleikkauksessa. Osalle laikkauspotilaista pyydettiin rukouksia kahdelta katoliselta ja yhdeltä protestanttiseen kirkkoon kuuluvalta ryhmältä.

    Rukoukset aloitettiin leikkauspäivän aamuna ja niitä jatkettiin kaksi viikkoa.
    Potilaat jaettiin kolmeen joukkoon. Ensimmäiselle ryhmälle kerrottiin, että heidän puolestaan ehkä rukoillaan. Tälle joukolle tilattiin rukouksia.
    Toisellekin joukolle kerrottiin, että heitä ehkä muistetaan rukouksissa. Todellisuudessa tälle joukolle ei kuitenkaan pyydetty rukouksia.

    Kolmannelle koeryhmälle tilattiin rukouksia, ja se myös ilmoitettiin heille.

    Leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ilmeni ensimmäisessä ryhmässä 52 prosentilla, toisessa ryhmässä 51 prosentilla, ja kolmannessa ryhmässä 59 prosentilla.

    Eniten ongelmia parantumisessa olikin siis niillä potilailla, joilla oli varma tieto siitä, että heidän puolestaan todella rukoillaan.

    Tutkijoiden mukaan seurakunnan yleinen esirukous ei siis edistänyt paranemista. Tutkijat esittävät kuitenkin raportissaan, että tulokset eivät kumoa sitä uskomusta, jonka mukaan yksityinen tai perheen piirissä harjoitettu rukoilu vaikuttaa sairaudesta toipumiseen.

    Äänestä

  • tuolla periaatteella?? kirjoitti:

    Eli mielestäsi Raamatun asiat eivät ole ollenkaan luotettavia? Mielestäsi koko kirja on pelkkää tarua ja huuhaata? Ahaa. No sitten tässä on kristikansa asioista kiistellyt tuhansia vuosia ihan turhaan, jos koko kirja onkin vain tarua.

    You get points!

    Äänestä

  • Psykiatri Oulusta kirjoitti:

    USA:ssa on tehty paljon yliopistollisia tutkimuksia rukouksella parantamisesta.

    Tässä yksi. Tutkimusraportti on julkaistu viime vuonna lääketieteellisessä lehdessänimeltä American Heart Journal.

    Tutkimus tehtiin kuudessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistui 1800 potilasta, jotka olivat olleet sydänleikkauksessa. Osalle laikkauspotilaista pyydettiin rukouksia kahdelta katoliselta ja yhdeltä protestanttiseen kirkkoon kuuluvalta ryhmältä.

    Rukoukset aloitettiin leikkauspäivän aamuna ja niitä jatkettiin kaksi viikkoa.
    Potilaat jaettiin kolmeen joukkoon. Ensimmäiselle ryhmälle kerrottiin, että heidän puolestaan ehkä rukoillaan. Tälle joukolle tilattiin rukouksia.
    Toisellekin joukolle kerrottiin, että heitä ehkä muistetaan rukouksissa. Todellisuudessa tälle joukolle ei kuitenkaan pyydetty rukouksia.

    Kolmannelle koeryhmälle tilattiin rukouksia, ja se myös ilmoitettiin heille.

    Leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ilmeni ensimmäisessä ryhmässä 52 prosentilla, toisessa ryhmässä 51 prosentilla, ja kolmannessa ryhmässä 59 prosentilla.

    Eniten ongelmia parantumisessa olikin siis niillä potilailla, joilla oli varma tieto siitä, että heidän puolestaan todella rukoillaan.

    Tutkijoiden mukaan seurakunnan yleinen esirukous ei siis edistänyt paranemista. Tutkijat esittävät kuitenkin raportissaan, että tulokset eivät kumoa sitä uskomusta, jonka mukaan yksityinen tai perheen piirissä harjoitettu rukoilu vaikuttaa sairaudesta toipumiseen.

    Voipi olla, että jos minut kiidätettäisiin ambulla sairaalaan, lääkäri henkilökuntineen tutkailisi minua vähän aikaa, nakkaisivat instrumenttinsa nurkkaan ja polvistuisivat rukoukseen, niin vointini ei paranisi. Saattaisi jopa alkaa tuntumaan vakavalta.

    Äänestä

  • tuolla periaatteella?? kirjoitti:

    Eli mielestäsi Raamatun asiat eivät ole ollenkaan luotettavia? Mielestäsi koko kirja on pelkkää tarua ja huuhaata? Ahaa. No sitten tässä on kristikansa asioista kiistellyt tuhansia vuosia ihan turhaan, jos koko kirja onkin vain tarua.

    Raamatussa on paljon kertomis- ja kirjoittamisajankohtansa aikaan ja tapoihin liittyviä tarinoita sekä kansainvälistä alkuperää olevia, kulttureissa kiertäviä juttuja. Nämä Raamatun syntyhistoriaan liittyvät tosiasiat tuntee ainakin jokainen tieteellisen pappiskoulutuksen saanut.

    Mutta mikä on Raamatun ydin? Pitää kysyä, mikä on kristinuskon ydin. Eikö se ole armon evankeliumi ja Jumalan rakkaus, joka velvoittaa meitä lähimmäisenrakkauteen. Muuten ei Raamatun jutuilla ole niin suurta väliä, eikä sitä suinkaan pidä lukea kirjaimellisena Juamaln sanana.

    Viittaan arkkipiispa Jukka Paarman sanoihin:

    - - Raamattu ymmärretään kuitenkin helposti väärin, jos se käsitetään kirjaksi, joka sinänsä on pyhä ja läpikotaisin jumalallinen ja unohdetaan, että se on syntynyt ihmisten välityksellä erilaissa ihmisten historian tilanteissa. Silloin Raamatusta tulee lakikirja, eikä Elämän kirja. Raamatun inhimillisyys on aiheuttanut sen, että historian aikana sitä on tulkittu ja luettu niin monin tavoin, on syntynyt erilaisia kirkkokuntia vaikka kuinka paljon, ja samassakin kirkossa ymmärretään sen yksityiskohdat eri tavoin.

    On löydettävä ja ymmärrettävä Raamatussa oleva Jumalan sana. Pelkkä kirjain ei riitä. Kirjain kuolettaa, henki tekee eläväksi, sanoi jo apostoli Paavali.

    Meille on kirkossa aina opetettu että Raamattua on luettava ja selitettävä hengellisesti. Sitä ei tule lukea kuin laki- tai reseptikirjaa, vaan niin kuin rakkauskirjettä. Siinä on sanoma, elämän sanoma meille. Kun sanoma kohtaa ihmisen, silloin voi ”sydän hehkua innosta”, kuten kerran Emmauksen tiellä.

    Luther oli opettanut että eri raamatunkohdat ovat tärkeydeltään erilaisia. Olennaista on nähdä koko Raamatun tarkoitus ja keskus. Se on Kristus ja ilmoitus siitä, miten ihminen tulee vanhurskaaksi, eli miten hän löytää Jumalan.- -
    http://www.evl.fi/arkkipiispa/Saarna09042007.htm

    Äänestä

  • oysiiin menossa kirjoitti:

    Voipi olla, että jos minut kiidätettäisiin ambulla sairaalaan, lääkäri henkilökuntineen tutkailisi minua vähän aikaa, nakkaisivat instrumenttinsa nurkkaan ja polvistuisivat rukoukseen, niin vointini ei paranisi. Saattaisi jopa alkaa tuntumaan vakavalta.

    Ymmärsitkö väärin. Tutkimus nimenomaan osoitti ettei rukoilemisella saavutettu mitään paranemistuloksia!

    Lähimpien ihmisten tuella ja rukoilemisella sattaa olla vaikutusta potilaan mielialaan. Ei muuta. Yleinen rukoileminen milloin kenenkin puolesta ei vaikuta yksityisen sairaan kroppaan eikä mieleen suuntaan eikä toiseen.

    Rukoilemalla parantaminen on täyttä humpuukia, siinä olen toisen kirjoittajan kanssa yhtä mieltä. Mutta se on menestyvää liiketoimintaa.

    Äänestä

  • Psykiatri Oulusta kirjoitti:

    Ymmärsitkö väärin. Tutkimus nimenomaan osoitti ettei rukoilemisella saavutettu mitään paranemistuloksia!

    Lähimpien ihmisten tuella ja rukoilemisella sattaa olla vaikutusta potilaan mielialaan. Ei muuta. Yleinen rukoileminen milloin kenenkin puolesta ei vaikuta yksityisen sairaan kroppaan eikä mieleen suuntaan eikä toiseen.

    Rukoilemalla parantaminen on täyttä humpuukia, siinä olen toisen kirjoittajan kanssa yhtä mieltä. Mutta se on menestyvää liiketoimintaa.

    En ymmärtänyt väärin ja olen tutustunut ennenkin vastaavan tyyppiseen tutkimusaineistoon. En usko mihinkään yliluonnolliseen. Tuli vain tuollainen ajatusleikki mieleen.

    Äänestä

  • Naapurin mies kirjoitti:

    Raamatussa on paljon kertomis- ja kirjoittamisajankohtansa aikaan ja tapoihin liittyviä tarinoita sekä kansainvälistä alkuperää olevia, kulttureissa kiertäviä juttuja. Nämä Raamatun syntyhistoriaan liittyvät tosiasiat tuntee ainakin jokainen tieteellisen pappiskoulutuksen saanut.

    Mutta mikä on Raamatun ydin? Pitää kysyä, mikä on kristinuskon ydin. Eikö se ole armon evankeliumi ja Jumalan rakkaus, joka velvoittaa meitä lähimmäisenrakkauteen. Muuten ei Raamatun jutuilla ole niin suurta väliä, eikä sitä suinkaan pidä lukea kirjaimellisena Juamaln sanana.

    Viittaan arkkipiispa Jukka Paarman sanoihin:

    - - Raamattu ymmärretään kuitenkin helposti väärin, jos se käsitetään kirjaksi, joka sinänsä on pyhä ja läpikotaisin jumalallinen ja unohdetaan, että se on syntynyt ihmisten välityksellä erilaissa ihmisten historian tilanteissa. Silloin Raamatusta tulee lakikirja, eikä Elämän kirja. Raamatun inhimillisyys on aiheuttanut sen, että historian aikana sitä on tulkittu ja luettu niin monin tavoin, on syntynyt erilaisia kirkkokuntia vaikka kuinka paljon, ja samassakin kirkossa ymmärretään sen yksityiskohdat eri tavoin.

    On löydettävä ja ymmärrettävä Raamatussa oleva Jumalan sana. Pelkkä kirjain ei riitä. Kirjain kuolettaa, henki tekee eläväksi, sanoi jo apostoli Paavali.

    Meille on kirkossa aina opetettu että Raamattua on luettava ja selitettävä hengellisesti. Sitä ei tule lukea kuin laki- tai reseptikirjaa, vaan niin kuin rakkauskirjettä. Siinä on sanoma, elämän sanoma meille. Kun sanoma kohtaa ihmisen, silloin voi ”sydän hehkua innosta”, kuten kerran Emmauksen tiellä.

    Luther oli opettanut että eri raamatunkohdat ovat tärkeydeltään erilaisia. Olennaista on nähdä koko Raamatun tarkoitus ja keskus. Se on Kristus ja ilmoitus siitä, miten ihminen tulee vanhurskaaksi, eli miten hän löytää Jumalan.- -
    http://www.evl.fi/arkkipiispa/Saarna09042007.htm

    Raamatun varsinainen sanoma on:

    1) Jumalan armo ja syntien anteeksi antamus kaikille jotka uskovat ne anteeksi:
    "Niin on Jumalan maailmaa rakastanut että hän antoi ainoa poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

    2) Lähimmäisenrakkaus:
    "rakasta Jumalaasi kaikesta sydämsetäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

    Muu Raamatussa on tillpehööriä historiallista tarinaa, jolla on osittain yhteyksiä historiallisiin tapahtumiin mutta Raamattua ei voi suinkaan pitää luotettavana, ei historiallisesti eikä asiatiedoiltaan.

    Äänestä

  • Psykiatri Oulusta kirjoitti:

    USA:ssa on tehty paljon yliopistollisia tutkimuksia rukouksella parantamisesta.

    Tässä yksi. Tutkimusraportti on julkaistu viime vuonna lääketieteellisessä lehdessänimeltä American Heart Journal.

    Tutkimus tehtiin kuudessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistui 1800 potilasta, jotka olivat olleet sydänleikkauksessa. Osalle laikkauspotilaista pyydettiin rukouksia kahdelta katoliselta ja yhdeltä protestanttiseen kirkkoon kuuluvalta ryhmältä.

    Rukoukset aloitettiin leikkauspäivän aamuna ja niitä jatkettiin kaksi viikkoa.
    Potilaat jaettiin kolmeen joukkoon. Ensimmäiselle ryhmälle kerrottiin, että heidän puolestaan ehkä rukoillaan. Tälle joukolle tilattiin rukouksia.
    Toisellekin joukolle kerrottiin, että heitä ehkä muistetaan rukouksissa. Todellisuudessa tälle joukolle ei kuitenkaan pyydetty rukouksia.

    Kolmannelle koeryhmälle tilattiin rukouksia, ja se myös ilmoitettiin heille.

    Leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ilmeni ensimmäisessä ryhmässä 52 prosentilla, toisessa ryhmässä 51 prosentilla, ja kolmannessa ryhmässä 59 prosentilla.

    Eniten ongelmia parantumisessa olikin siis niillä potilailla, joilla oli varma tieto siitä, että heidän puolestaan todella rukoillaan.

    Tutkijoiden mukaan seurakunnan yleinen esirukous ei siis edistänyt paranemista. Tutkijat esittävät kuitenkin raportissaan, että tulokset eivät kumoa sitä uskomusta, jonka mukaan yksityinen tai perheen piirissä harjoitettu rukoilu vaikuttaa sairaudesta toipumiseen.

    Kristinuskon mukaan kuitenkin on niin, että Jumala voi jättää parantamatta ihmisten rukouksista huolimatta. Mikäli ihmisen päivät ovat luetut, niin silloin elämä on tullut päätepisteeseensä.

    Kuten sanottu, ei tuo tutkimus todista mitään.

    Omasta kokemuksesta tiedän, että vakavassa sairaudessa on tärkeää omaisten ja läheisten tuki. Jos kukaan ei välitä, niin ei sitä edes halua parantua tai ei jaksa enää tsempata itseään, tulee mieli, että sama vaikka kuolisi. Mutta kun on rakkaita ihmisiä lähellä, tulee olo, että haluaa taistella ja selvitä, parantua. On jotain syytä herätä aamuisin ja avata silmänsä.

    Äänestä

  • oysiiin menossa kirjoitti:

    En ymmärtänyt väärin ja olen tutustunut ennenkin vastaavan tyyppiseen tutkimusaineistoon. En usko mihinkään yliluonnolliseen. Tuli vain tuollainen ajatusleikki mieleen.

    On ollut Suomessakin aika jolloin käytiin shamaanin luona...ja saatettiinpa saada apuakin. Joillakin kansanparantajilla oli jo varhaisina aikoina tietoa luonnonlääkkeistä ja ihmisen anatomiasta tms. Saatoivathan he loitsunkin siihen mukaan luikauttaa, niin kuulosti vakuuttavammalta. Kuten me lääkärit nykyisn aina sen latinakielisen diagnoosin tai operaation nimen... :-)

    Toivotan sinulle voinnin paranemista, kun ole OYS:iin menossa. Pääset ammattimaisten ja koulutettujen shamaanien käsiin!

    Äänestä

  • sivusta seuraillut.. kirjoitti:

    Kristinuskon mukaan kuitenkin on niin, että Jumala voi jättää parantamatta ihmisten rukouksista huolimatta. Mikäli ihmisen päivät ovat luetut, niin silloin elämä on tullut päätepisteeseensä.

    Kuten sanottu, ei tuo tutkimus todista mitään.

    Omasta kokemuksesta tiedän, että vakavassa sairaudessa on tärkeää omaisten ja läheisten tuki. Jos kukaan ei välitä, niin ei sitä edes halua parantua tai ei jaksa enää tsempata itseään, tulee mieli, että sama vaikka kuolisi. Mutta kun on rakkaita ihmisiä lähellä, tulee olo, että haluaa taistella ja selvitä, parantua. On jotain syytä herätä aamuisin ja avata silmänsä.

    Voit fatalistina ja uskomuksiin uskovana ihan vapaasti pitää uskomuksesi. Tieteellinen tutkimus ei tuo näkemyksiäsi.

    Sen sijaan sinun tapaisellasi asennoitumisella voit aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä sairaudesta kärsivälle lähimmäiselle, jolle voidaan uskotella sairauden jotenkin "johtuvan" Jumalasta, ja myös sairaudesta aiheutuvat seuraamukset. Ajattelustasi voi seurata vakavia kriisejä esim. vanhemmille joiden pieni lapsi joutuu vakavan sairauden uhriksi.

    Tuossa olen samaa mieltä kanssasi edelleen, että läheisten tuki kaikissa elämänvaiheissa on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia.

    Sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus perheenä on kehittynyt ihmiseen vuosimiljoonien mittaan, tukemaan ihmisyksilön selviytymistä ja hengissä säilymistä. Yhteys perheenjäsenten kesken on likimain biologista lajia!

    Tsätä syystä vanhoillislestadiolaisten harjoittama perheen ja suvun läheisten ihmisten sosiaalinen eristäminen ja perhesidoksen murtaminen niissä tapauksissa joissa perheenjäsen ei ole samalla tavoin uskomassa, on kohtuuttoman raskas kuormittava tekijä psyykkisesti. Ja jopa fyysisiä sairauksia pahentava tekijä.

    VL-uskossa pitäisi harkita tämä käytäntö vakavasti uudestaan. Tästä asiasta on palstala ollut kirjoituksia. Se on vakavampi ongelma kuin ilmeisesti aavistetaankaan liikkeen sisällä.

    Äänestä

  • sivusta seuraillut.. kirjoitti:

    Kristinuskon mukaan kuitenkin on niin, että Jumala voi jättää parantamatta ihmisten rukouksista huolimatta. Mikäli ihmisen päivät ovat luetut, niin silloin elämä on tullut päätepisteeseensä.

    Kuten sanottu, ei tuo tutkimus todista mitään.

    Omasta kokemuksesta tiedän, että vakavassa sairaudessa on tärkeää omaisten ja läheisten tuki. Jos kukaan ei välitä, niin ei sitä edes halua parantua tai ei jaksa enää tsempata itseään, tulee mieli, että sama vaikka kuolisi. Mutta kun on rakkaita ihmisiä lähellä, tulee olo, että haluaa taistella ja selvitä, parantua. On jotain syytä herätä aamuisin ja avata silmänsä.

    Sinä krijoitat vähän sellaiseen tapaan kuin pitäisit varmana, että luterilaiseen opinkäsitykseen liittyisi opillisesti fatalismi, eli kohtaloon luottaminen.

    Hengellisessä mielessä kyllä, mutta ei ajallisessa mielessä.

    Aloitetaan hengellisestä. Ihminen ei voi tehdä mitään, ei edes uskoa, jos Jumala ei anna hänelle armoaan. Tämä oli yksi Lutherin vanhurskauttamiskäsityksen ydinasioita. Jumala itse synnyttä ihmisessä uskon omalla sanallaan. Tässä mielessä kristillisyyteen liittyy eräänlainen "fatalismi", eli "kohtalonusko". Jumala kutsuu ihmistä ja vain Jumala synnyttää ihmisessä uskon.

    Mutta ihmiselle Jumala antoi myös vapaan tahdon ajallisessa käytännön elämässä, ja ihminen voi valita hyvän ja pahan välillä, kun kuulee Pyhän Hengen ääntä omassatunnossaan.

    Kristitty on aina valintojen edessä, ja näiden suhteen ei "kohtalonusko" tule suinkaan kysymykseen. Se on taikauskoa.

    Omatunto neuvoo välttämään pahan aiheuttamista. Ihmisen vapauteen liittyy vastuullisuus, joka kohdistuu sekä vastuun kantamiseen omasta itsestä että muiden ihmisten hyvinvoinnista. Rakkauden käsky vaatii tätä.

    Tästä syystä kaikkiin elämän ratkaisuihin ulottuva ajattelu että ihmisen pitäisi olla passiivinen ja antaa asioiden jotenkin ”tapahtua itsestään”, on epäkristillistä. Epäkristillistä on ottamatta kantaa esimerkiksi elämäntapoihin, seksuaaliterveyteen, hedelmöittymiseen, ja mahdollisten riskien ja vaikeuksien ennalta torjumiseen, se on pakanallista fatalismia. Tätä edustivat aikoinaan jo alkuseurakunnan aikaan eräät gnostilaiset suuntaukset.

    Myöskin sairauden kääntyessä kohtaloksi ja johtaessa kuoemaan ei tarvitse siihen sekoittaa jumalaa vaan paremminkän hänen säätämänsä luonnonlait.

    Jumala ei pyri aiheuttamaan kenellekään yksityiselle ihmiselle kärsimyksiä.
    Muta Jumala on säätänyt sellaiset luonnon lait, että jos tietynlainen sairaus pääsee valloilleen, seuraamukset ovat luonnostaan kohtalokkaat jos inhimilinen tiede ei ole kehittänyt lääkettä, mentelmää jolla em. luonnollinen mutta yksilölle kohtalokas prosessi voidaan torjua.

    Äänestä

  • tuolla periaatteella?? kirjoitti:

    Eli mielestäsi Raamatun asiat eivät ole ollenkaan luotettavia? Mielestäsi koko kirja on pelkkää tarua ja huuhaata? Ahaa. No sitten tässä on kristikansa asioista kiistellyt tuhansia vuosia ihan turhaan, jos koko kirja onkin vain tarua.

    Et kai sinäkään usko tähän Vanhan Testamentin taruun:

    "Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit."
    1. Moos.6:4

    Huomaathan että tuossa puhutaan "jumalien pojista". Jumalia oli todellakin selävsti useita ja heillä oli poikia, siis perhe.

    Vai miten tämä Raamatun kohta on seuroissa saarnattu?

    Äänestä

  • Uskontotieteilijä kirjoitti:

    Et kai sinäkään usko tähän Vanhan Testamentin taruun:

    "Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit."
    1. Moos.6:4

    Huomaathan että tuossa puhutaan "jumalien pojista". Jumalia oli todellakin selävsti useita ja heillä oli poikia, siis perhe.

    Vai miten tämä Raamatun kohta on seuroissa saarnattu?

    Mutta eihän Raamatusta voi valita vain itselle mieleisiä kohtia ja uskoa vain joihinkin???

    Lienee ollut muita jumalia ja jumalien poikia, mistäs minä tietäisin.

    Äänestä

  • kun Raamattuun uskoo kirjoitti:

    Mutta eihän Raamatusta voi valita vain itselle mieleisiä kohtia ja uskoa vain joihinkin???

    Lienee ollut muita jumalia ja jumalien poikia, mistäs minä tietäisin.

    Minulla menee raja tuossa jättiläisiin uskomisessa.

    Äänestä

  • teologian opiskelija kirjoitti:

    Raamatun varsinainen sanoma on:

    1) Jumalan armo ja syntien anteeksi antamus kaikille jotka uskovat ne anteeksi:
    "Niin on Jumalan maailmaa rakastanut että hän antoi ainoa poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

    2) Lähimmäisenrakkaus:
    "rakasta Jumalaasi kaikesta sydämsetäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

    Muu Raamatussa on tillpehööriä historiallista tarinaa, jolla on osittain yhteyksiä historiallisiin tapahtumiin mutta Raamattua ei voi suinkaan pitää luotettavana, ei historiallisesti eikä asiatiedoiltaan.

    Olen kanssasi samassa ymmärryksessä Raamatun ydinsanoman suhteen paitsi että oma tärkeysjärjestykseni on toisinpäin.

    1) Jumalan ja lähimmäisenrakkaus:
    "rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

    2) Jumalan armo ja syntien anteeksi antamus kaikille jotka uskovat ne anteeksi:
    "Niin on Jumalan maailmaa rakastanut että hän antoi ainoa poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

    Ymmärrykseni mukaan armo ja syntien anteeksiantamus on sitä varten, että jos ihminen lankeaa syntiin rikkomalla velvoitteitaan Jumalaa ja lähimmäisiään kohtaan, häntä ei synnistään tuomita vaan hänelle annetaan uusi mahdollisuus.

    Äänestä

  • old_profile_32894 kirjoitti:

    Olen kanssasi samassa ymmärryksessä Raamatun ydinsanoman suhteen paitsi että oma tärkeysjärjestykseni on toisinpäin.

    1) Jumalan ja lähimmäisenrakkaus:
    "rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

    2) Jumalan armo ja syntien anteeksi antamus kaikille jotka uskovat ne anteeksi:
    "Niin on Jumalan maailmaa rakastanut että hän antoi ainoa poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

    Ymmärrykseni mukaan armo ja syntien anteeksiantamus on sitä varten, että jos ihminen lankeaa syntiin rikkomalla velvoitteitaan Jumalaa ja lähimmäisiään kohtaan, häntä ei synnistään tuomita vaan hänelle annetaan uusi mahdollisuus.

    Korjasit asiat juuri oikeaan järjestykseen! Ja hyvin perustelit.

    Äänestä

  • Usko Uskovainen

    Utelias nro 3 kirjoitti:

    Koiviston tapauksessa opetukseen on liitetty karismaattisuuspiirteitä, kuten sairaiden parantamista ja sen sellaista humpuukia.

    Vanhoillislestadiolaisuus on siihen nähden vanha kirkon herätysliike. Siinä ei ole aina opetettu näin kuten nyt, seurakuntaopista. Yhteydet kirkkoon olivat tiiviit ja luontevat ns. pappishajaannukseen saakka. Eristäytyminen kirkosta alkoi silloin ja hoitokokoukset ovat vieneet yhä kauemmas. Vain Me -oppi alkoi maallikkolinjan noustua opilliseksi linjanvetäjäksi 1960-luvulla.

    Viime aikoina on kylläkin esiintynyt hyvinkin sovittelevia äänenpainoja eräiden vl-pappien kirjoituksissa Siionin lähetyslehdessä ja Päivämiehessä - mutta on myös ihan vastakkaisella kannalla olevia vl-pappeja (kuten Alaranta).

    Nykyisen vl-opin sovittaminen kirkon luterilaiseen opetukseen on täysi mahdottomuus, niin jyrkkä muut kirkon jäsenet epäuskoiseksi tuomitseminen vl-liikkeen opissa on.

    Ehkä SRK kuitenkin senkin silmänkääntötempun vielä tekee. SRK:lla ei ole tarkoitus päästää valtaa käsistään kirkossa.

    Äänestä

  • Usko Uskovainen

    Psykiatri Oulusta kirjoitti:

    Ymmärsitkö väärin. Tutkimus nimenomaan osoitti ettei rukoilemisella saavutettu mitään paranemistuloksia!

    Lähimpien ihmisten tuella ja rukoilemisella sattaa olla vaikutusta potilaan mielialaan. Ei muuta. Yleinen rukoileminen milloin kenenkin puolesta ei vaikuta yksityisen sairaan kroppaan eikä mieleen suuntaan eikä toiseen.

    Rukoilemalla parantaminen on täyttä humpuukia, siinä olen toisen kirjoittajan kanssa yhtä mieltä. Mutta se on menestyvää liiketoimintaa.

    Äänestä

Nyt P.N...län asennoituminen alkaa näkyä uudessa valossa. Pappi varoo puheitaan.

Mutta miten pitkään uskovttavuuden voi säilyttää, kun rauhanyhdistyksllä puhuu yhtä ja kirkossa toista?

Äänestä

Ei papin tarvitse kirkossa kuuluttaa, että sellaiset käsitteet kuin uskovainen, seurakunta, kristitty, elävä kristillisyys, jne. tarkoittavat vl-jargonissa vain veeälliä.

Äänestä
  • Moniselitteinen väistely ja kaksikielisyys ovat vl-papille todellisia vahvuuksia. Yksi kieli kirkossa, toinen kieli rauhanyhdistyksellä.

    Äänestä

  • Ev.-lut.kirkon jäsen kirjoitti:

    Moniselitteinen väistely ja kaksikielisyys ovat vl-papille todellisia vahvuuksia. Yksi kieli kirkossa, toinen kieli rauhanyhdistyksellä.

    sanoit. Vl-papit kelpaisivat ilman kielikoetta ruotsinkielisiin seurakuntiinkin. ;)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Kotimaan lukija kirjoitti:

Nyt on mahdollista tehdä kantelu tuomiokapitulille, jos vl-pappi julistaa eri tavalla uskovat kirkon jäsenet "epäuskoisiksi".

Kirkko ei enää salli palveluksessaan olevilta papeilta ev.lut.kirkon luterilaisen opetuksen vastaista julistusta.

Tampereen tuomiokapituli on kieltänyt Nokia Mission johtajaa Markku Koivistoa levittämästä oppia, että oma uskonyhteisö olisi ainoa oikea seurakunta ja sen oppi ainoa pelastava oppi, verrattuna tavalliseen luterilaiseen seurakuntaan.

Kirkko ei siis salli sellaisen opin julistamista, että jotain pikkuryhmittymää lukuun ottamatta kaikki muut kristityt joutuvat helvettiin. Ja että vain "omassa joukossa" pelastuu. (Kotimaa 13.4.2007; HS 14.4.2007, A9.)

Päätöstä on pidettävä ennakkotapauksena, joka ohjannee kirkon seuraavia ratkaisuja.

Jos joku kirkon jäsen tekee seurakunnassa kantelun vanhoillislestadiolaisen papin muut kristityt epäuskoisiksi julistavasta opetuksesta, tuomiokapitulilla on ratkaisun pohjana tämä ennakkopäätös.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu