Eilisessä Helsingin Sanomissa asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) piti historiallisena tapahtumana sitä, että hallituksen ohjelmaan on nyt kirjattu metropolipolitiikka tukemaan pääkaupunkiseudun kehitystä. Hän asetti tärkeimmäksi tavoitteekseen saada tavalla tai toisella hallinnollisesti yhteen koko pääkaupunkiseutu, siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Hänen näkemyksensä mukaan vain siten saadaan tontti- ja asuntopolitiikka, liikenne, jätehuolto ja monet muuta toiminnot järkeistetyiksi ja asukkaita parhaiten palveleviksi. Yhteen liittämisellä on saavutettavissa myönteisiä vaikutuksia myös koulutoimeen sekä terveys- ja hoivapalveluihin.
Kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) pyrkimys näkyy olevan sama. Keskustan ministeriryhmästä ei vastustavia ääniä ole kuultu ja johan edellinen kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) esitti samansuuntaisia näkemyksiä asettuessaan Helsingin puolelle pyrkimyksessä saada lisämaata Sipoosta. Ja kun kokoomus on varmasti asian takana, hanke voi hyvinkin toteutua vielä tämän hallituskauden aikana.
Tämän aamun HS:ssa lehden vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen haluaa hankkeen laajemmaksi. Hän on sitä mieltä, että myös kehyskunnat Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava ja Sipoo pitää liittää hankkeen piiriin.
Virkkunen on sitä mieltä, että Helsingin seudun menestyminen vaikuttaa ratkaisevasti koko Suomen menestymiseen. Ilman menestyvää pääkaupunkiseutua on vaikeaa rakentaa vahvoja alueellisia keskuksia, jotka myös ovat välttämättömiä maan menestyksen kannalta. Vain kyllin vahva Helsingin seutu voi menestyä eurooppalaisessa ja globaalissakin kilpailussa. Siihen Helsingin seudulla on hyvät mahdollisuudet, kun EU:n laajentuminen on luonut Itämeren ympäristölle vahvat edellytykset nousta eurooppalaiseksi kasvukeskukseksi. Helsingin seutu on ainoa alue Suomessa, joka voi pärjätä siinä kisassa ja saada siten hyötyä koko maalle.
Onhan selvää, että Virkkusen tarkoittama alue on Suomen kehityksen moottori. Alueella asuu ¼ Suomen väestöstä, siellä on 30 % Suomen työpaikoista ja alueella tuotetaan 1/3 Suomen bruttokansantuotteesta. Alueella on jo nyt ylivoimaisesti parhaat kansainvälistymisen edellytykset maassamme. Yksin Helsingissä asuu noin 50 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, siis keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran, ja määrä kasvaa nopeasti. Se on osa sitä potentiaalia, jota kansainvälisesti vetovoimainen metropoli tarvitsee. Täällä sitäkin voidaan hyödyntää parhaiten, kun kantaväestön suhtautuminen muualta tulleisiin on suopeampaa kuin muualla maassa.
Joten toivoisi vain, että kepun kenttäväkikin jo lopettaisi vaatimukset alueellisen ja sosiaalisen tasapainon parantamisesta. Se on vain kiertoilmaisu sille, että kepu-Suomen tyhjeneviin kuntiin niiden rapautuneita rakenteita ja kepusatraappikuntaa ylläpitämään pitäisi täältä siirtää varoja, jotka voitaisiin täällä käyttää järkiperäisesti ja hyödyllisemmin siten, että lopulta myös tuo kepu-Suomi saisi niistä suuremman hyödyn.
Kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) pyrkimys näkyy olevan sama. Keskustan ministeriryhmästä ei vastustavia ääniä ole kuultu ja johan edellinen kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) esitti samansuuntaisia näkemyksiä asettuessaan Helsingin puolelle pyrkimyksessä saada lisämaata Sipoosta. Ja kun kokoomus on varmasti asian takana, hanke voi hyvinkin toteutua vielä tämän hallituskauden aikana.
Tämän aamun HS:ssa lehden vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen haluaa hankkeen laajemmaksi. Hän on sitä mieltä, että myös kehyskunnat Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava ja Sipoo pitää liittää hankkeen piiriin.
Virkkunen on sitä mieltä, että Helsingin seudun menestyminen vaikuttaa ratkaisevasti koko Suomen menestymiseen. Ilman menestyvää pääkaupunkiseutua on vaikeaa rakentaa vahvoja alueellisia keskuksia, jotka myös ovat välttämättömiä maan menestyksen kannalta. Vain kyllin vahva Helsingin seutu voi menestyä eurooppalaisessa ja globaalissakin kilpailussa. Siihen Helsingin seudulla on hyvät mahdollisuudet, kun EU:n laajentuminen on luonut Itämeren ympäristölle vahvat edellytykset nousta eurooppalaiseksi kasvukeskukseksi. Helsingin seutu on ainoa alue Suomessa, joka voi pärjätä siinä kisassa ja saada siten hyötyä koko maalle.
Onhan selvää, että Virkkusen tarkoittama alue on Suomen kehityksen moottori. Alueella asuu ¼ Suomen väestöstä, siellä on 30 % Suomen työpaikoista ja alueella tuotetaan 1/3 Suomen bruttokansantuotteesta. Alueella on jo nyt ylivoimaisesti parhaat kansainvälistymisen edellytykset maassamme. Yksin Helsingissä asuu noin 50 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, siis keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran, ja määrä kasvaa nopeasti. Se on osa sitä potentiaalia, jota kansainvälisesti vetovoimainen metropoli tarvitsee. Täällä sitäkin voidaan hyödyntää parhaiten, kun kantaväestön suhtautuminen muualta tulleisiin on suopeampaa kuin muualla maassa.
Joten toivoisi vain, että kepun kenttäväkikin jo lopettaisi vaatimukset alueellisen ja sosiaalisen tasapainon parantamisesta. Se on vain kiertoilmaisu sille, että kepu-Suomen tyhjeneviin kuntiin niiden rapautuneita rakenteita ja kepusatraappikuntaa ylläpitämään pitäisi täältä siirtää varoja, jotka voitaisiin täällä käyttää järkiperäisesti ja hyödyllisemmin siten, että lopulta myös tuo kepu-Suomi saisi niistä suuremman hyödyn.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Voi kumpa noilla Kepuleilla olisi vähänkin järkeä, mutta kun ei, ne valtuustopaikat ovat niin helvetin tärkeitä näille tyhmille Kepulireppanoille.
Oulun suurkuntaan liitettäisiin Kempele, Oulunsalo Liminka, Hailuoto, Tyrnävä, Kiiminki, (on jo liittymässä), Haukipudas. Voi että siinä tulisi tosi hyvä Taloudellinen liittymä josta kaikki hyötyisivät.
Uskoisin, että muut puolueet sen hyväksyisivät, mutta Kepulit ei, nyt kun Kepulit ovat vielä päähallitus puolue niin ei ainakaan neljään vuoteen tule minkäänlaisia liitoksia tapahtumaan. Sehän ei ole meidän veronmaksajien etu, se on Kepulireppana valtuutettujen etu, ollaan niin viisasta miestä, kyllä me tiedetään, tosiasiassa ei tiedetä talouspolitiikasta hepon paskaa.
Onhan se nähty niin monen muun yhdistymishankkeen yhteydessä.
Ihme, että Rovaniemi vihdoin sai maalaiskunnan liittymään itseensä. Maalaiskunnassahan taisi olla väkeä saman verran kuin kaupungissakin, ja kaupungissakin kai oli kepulla edustusta ennestään sen verran, että kepu laski säilyttävänsä voimansa myös suurkunnassa. Mutta odottakoon vaan, mihin suuntaan kehitys kulkee jatkossa!
Jyväskylän ja maalaiskunnan liitos ei ole tullut vieläkään mahdolliseksi, ja taitaa sielläkin olla kepu jarrumiehenä. Asiaa en kyllä lähemmin tunne, mutta päätteleminen ei johtane harhaan.
..siinä ulostavat toistensa rintamuksille..
jotta heidät huomioitaisiin.Yksi ja sama kapi ja ukki ja kyllä hoita ja tulee kun ehtii.
Ei ihme, että puoleen kannatus menee kohta alle 20%.
Selvästikin AURINGONLASKUN PUOLUE.
Niin, ja pääkaupunkiseudusta puhuttaessa pitää muistaa myös että osa väestöstä jaksaa siellä sinnitellä oravanpyörässä hyvinä veronmaksajina, ja vaikka Helsingin liepeille syntynyt kehitysmaiden hökkelislummeja vastaava asutustaajama Vantaa onkin Suomen sosiaaliongelmaisin kaupunki, ja vaikka stadin toisella laidalla oleva suurtuloisten Espookin kärsii niinikään omista tyypillisistä sosiaaliongelmistaan, koko paikkaseudulla silti talouskasvu riittää miltei korvaamaan kaiken sosiaalisen häiriön aiheuttamat kustannukset. Asiat tosin menevät koko ajan huonompaan suuntaan, mutta vauhti voisi olla paljon kovempikin.
Ja helsinkiläiset ihmiset sitten! On aivan loistavaa, että Helsinki kansainvälisesti ottaen pienenä suurkaupunkina on onnistunut muuttamaan ihmiset ilmeettömiksi ja sosiaalisignaloinnin osalta kuoleentuneeksi tyypilliseksi suurkaupunkiväeksi. Tällainen stressihormonien pitkäaikaisvaikutuksista ja hostilitysta johtuva oireyhtymä on Helsingin kokoiselta kaupungilta ihan maailmanluokan saavutus. Pitää kuitenkin muistaa että Helsingissä kaikki eivät ole samanlaisia, vaan mukaan mahtuu monenlaista tallaajaa. Helsingissä on niin alkoholisteja kuin täysraittiitakin, ja vaikka Esplanadin puisto haiseekin päästä päähän oksennukselle, pizzerioiden huumaavaan maustetuoksuun sekoittuneena hajujen kimara ei ole hullumpi. Ja vaikka Kokoomuksella onkin kannatuksensa nimenomaan täällä valiojoukon keskuudessa, pitää muistaa, etteivät kaikki kokoomuslaisetkaan välttämättä edusta ihan samanlaista ikääntynyttä koti-uskonto-isänmaa -pysähtyneistöä jollaista eniten löytyy maan kepulaisilta syrjäseuduilta. Stadissa on nuoriakin kokoomuslaisia, jotka ovat sekavia ihan toisella tavalla kuin maanpuolustushenkeensä jämähtäneet ikäihmiset.
Kyllä Stadi on ehdottomasti maan veturi. Suuri on kaunista. Suuret talot, suuret ihmismassat, suuret tulot, suuret menot ja koko ajan kasvavat hallitsemattomat ongelmat. Siellä se pihisee ja puhisee ja yskii, ja pyyhkii savuisia silmiään.
Helsinki kusee ja paskantaa Itämeren saasteiseksi.
Siitä hyötyy tosin kuhakanta ja Helsingin edustalla paskaa syöviä kuhia myydäänkin marketeissa hyvään hintaan.
Asikkalan selkä on hyvä paskantamispaikka.
Kepu kannattaa Suur-Helsingin muodostamista. Miksi? Tässä selitystä:
Jos liitos toteutuisi Virkkusen ehdotuksen mukaisesti, viime kunnallisvaalien perusteella arvioiden kepu saisi alueella n. 10 %:n kannatuksen, kun nyt se Helsingissä on vain n. 5 % eikä paljon suurempi Espoossakaan, Vantaalla lienee n. 7 %.
Oletetaan, että "suurkunnan" valtuustossa olisi 100 paikkaa. Kokoomus saisi 26-27, sdp 23-24, vihreät 19-20, mutta kepu ehkä jo yli 10, kun vasurit jäisivät sen alle, ruotsalaiset vielä selvemmin.
Siis selvää valtapeliä kepulta! Se pääsisi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi, kun nyt se on Helsingissä vasta kuudes, edellä myös vasemmistoliitto ja ruotsalaiset.
....katselin aidan välistä kulli kädessäni, kuinka homomiehet hyväilivät toisaan rannalla....
Aikoinaan koulussa kerrottiin, että suurkaupunkeja olivat yli miljoonan asukaan kaupungit, ellen väärin muista. No... mutta vasta muutama kuukausi sitten opin mikä on todellinen suurkaupunki. Imuroin ilmaisen Google Earth- ohjelman ja pääsin kiertämään maapalloa. En todellakaan tätä ennen tiennyt millaisia metropoleja maailmasta löytyy. Tokio, Los Angeles...
Em ohjelma löytyy Google.com:ista.
…millaisia metropoleja maailmassa on. Kun olen käynytkin lukuisissa yli 10 miljoonan kaupungeissa. Niitä ovat ainakin hyvin tuntemani Kairo, muutamien käyntien kohteet New York ja Lontoo, ja eiköhän suur-Pariisissakin liene yli 10 miljoonaa asukasta. Eivät Rooma, Berliini ja Madridkaan siitä kauas jää; Ateena taitaa jäädä selvästi alle. Intiassa olen käynyt ainakin kahdessa yli 10 miljoonan asukkaan kaupungissa, Delhi ja Mumbai, Thaimaassakin yhdessä, Bangkok, Kiinassa yhdessä, Peking, ja ihan kohta olen lähdössä Kiinan kiertomatkalle, jossa ainakin tulo- ja lähtökaupunki Shanghai on reippaasti yli kymmenmiljoonainen.
Mutta silti Stadi on maailman paras kaupunki, ja ehkäpä juuri siksi, että tämä on sopivan kokoinen, suomalaisittain buli, mutta kuitenkin snadi. Ja sopivan kokoinen se on vielä sittenkin, kun se on kasvanut Virkkusen visioimaan alueelliseen kokoon ja parimiljoonaiseksi väestöltään.
Dices ”hombre”. ¿Ablas Usted mas español?
Eipä arvannut se ruotsalainen maanmittari joskus 1600-luvun alussa kierrellessään nykyisen Punavuoren kallioita, että ne kalliot ("röda berget") jäisivät kaikki talojen ja kortteleiden alle.
Oli Helsingin onni että se perustettiin (siis toisen kerran 1640) näin rikkonaiselle niemelle. Ei päässyt syntymään sellaista kilometri toisensa jälkeen jatkuvaa talomattoa niinkuin monissa suurkaupungeissa.
Olen kiertänyt useimmat Euroopan suurkaupungit ja siksikin pidän Stadista erityisen paljon. Satun myös olemaan paljasjalkainen.
Nimimerkkini oli aikoinaan Hombre mutta joku pölli sen ja piti lisätä tuo orig. Espanjaa osaan sen verran että saan tilattua oluen ja kinkkusämpylän. En enempää.
... onneksemme alueellisen tasapainon tavoittelusta. Olisi kansantalouden kannalta älytöntä tuhlausta, jos ei käytettäisi maakuntiin rakennettua infraa, palveluja, asuntoja ja siellä jo valmiiksi kotiseudullaan tutussa sosiaalisessa ympäristössä asuvia koulutettuja ihmisiä sellaiseen tuotantoon, joka niille alueille sopii.
On hullun hommaa, jos kaikki keskitetään pääkaupunkiseudulle ja yritykset ja ihmiset pakkotetaan tänne siirtymään. Heille on kaikki sinne rakennettava uudelleen ja entiset rakenteet jäävät maakuntiin tyhjänpantiksi.
Maakunnissa on halvempikin käyttää raskasta teollisuutta, myös kaikenlainen kulutustavaran tuotanto on maakunnissa edullisempaa. Helsingin seudulle siirretyn väestön palvelut on tuotettava tietysti siellä. Helsingin seudulle keskittyy paljon tutkimus- ja kehitystoimintaa, suurfirmojen pääkonttoreita ja valtion hallintoa.
Mutta onneksemme jo Kekkosen ajoista jähtien kepu on kehittänyt maakuntakeskuksia yliopistoineen ympäri maata ja maassa vallitsee nykyäänkin melko hyvä alueellinen tasapaino. Ja kepu päähallituspuolueena pitää huolen, että tasapaino säilyy. Tasapainoon kuuluu asianmukainen pääkaupunkiseudunkin kehittäminen, mutta ei ylilyönti siinä suhteessa niin kuin tekivät Lipposen hallitukset.
…kepun johdossa ja poliitikkojen joukossa ajatellaan tästä pääkaupunkiseudun metropolikysymyksestä toisin, kuin eräs fyysisesti pääkaupunkiseutulaiseksi tullut mutta henkisesti ilomantsilaiseksi jäänyt
syntymäkepulainen ajattelee! Enemmän ne näkyvät olevan Lipposen kuin Härkösen kannalla.
Eikä taida ymmärryksei olla Janne Virkkusen tai Jan Vapaavuoren ymmärryksen tasoa siinäkään, missä ja miksi on kilpailukykyisempää tuottaa mitäkin.
Kekkosen tuomista esille tuossakin asiassa en viitsi kommentoida, sillä joutuisin puhumaan totta eli siis sanomaan pahasti.
...jätin tuossa vastineessani Kekkosen niin vähälle huomiolle.
Paikkaan virhweeni ottamalla tähän palan tuolta toisesta avauksestani jatkoviestistäni otsikolla "Oewellilaisittain". Siinä puhun Kekkosestakin näin:
- - -
Noihin pohdintoihin sain aihetta Jaakko Lyytisen kolumnista ”Leninin lahjat” tänäisessä Helsingin Sanomissa. Siinä Lyytinen lehden lukijoiden ja tv:stakin tuttuun tyyliinsä käsittelee noita Viron viimeaikaisia tapahtumia. Lyytinen toteaa, että miehityksen vuosikymmeninä virolaiset eivät saaneet hallita menneisyyttään eikä nykyisyyttäänkään. Heidän piti olla omaksuvinaan historiankäsitys, että Neuvostoliitto vapautti Viron fasismin ikeestä syksyllä 1944. Viron venäläisillähän yhä tuntuu olevan se käsitys, ja Venäjä heitä siinä käsityksessä tukee, ellei peräti sitä käsitystä heille syöttäisi.
Meillä Kekkonen pääsi asemaan, jossa hän hallitsi menneisyyttä, nykyisyyttä kuten tulevaisuuttakin suvereenisti. Niinpä hän saattoi syöttää kansalaisille, tutkijoillekin ja myös koulukirjoihin niistä juuri haluamansa muodot, ja siten, että hän esiintyi suurimpana viisaana menneisyyden arvioinnissa, hyvän nykyisyyden takuumiehenä ja vielä paremman tulevaisuuden perustajana.
Vuonna 1970 tuli kuluneeksi sata vuotta Leninin syntymästä. Lyytinen muistaa, miten meillä kyseisenä vuonna järjestettiin yli tuhat erilaista tilaisuutta, symposiumeja, seminaareja ja kansalaisjuhlia sen kunniaksi. Kekkonen piti Helsingin yliopistossa puheen, jossa hän nosti Leninin Suomen itsenäisyyden takuumieheksi. Kekkonen lanseerasi käsityksen itsenäisyydestä ”Leninin lahjaksi” ja moitti tutkijoita, jotka eivät tuota ymmärtäneet, vaan olivat kyseenalaistaneet Leninin motiiveja.
- - -
Sinä lienet edelleen sitä mieltä, että itsenäisyytemme oli Leninin lahja? Ja sitä mieltä, että Suomen herrat tyhmyyttään veivät meidät jatkosotaan?
Minä sen sijaan olen mielestäni hyvin perustellusti sitä mieltä, että saavutimme itsenäisyytemme oman rohkeutemme ja viisautemme tuloksena, kun julistimme Suomen itsenäiseksi hetkellä, jolloin Leninin ja juuri valtaan päässen kommunismin asema venäjällä oli niin heikko, etteivät he voineet ryhtyä sitä vastustamaan. Tarkoitus heillä kyllä oli kaapata Suomi sitten myöhemmin, ja kun siinä ei vielä 1918 onnistuneet, niin 1939 he yrittivät uudestaan ja tosissaan.
Ja toistan sen, jonka joku muutama päivä sitten totesi viisaasti tuolla historian saitilla, että "talvisodasta olisimme voineet jotenkin välttyä, mutta jatkosodasta emme sitten millään".
Elämmehän yksityiseen pääomaan ja päätöksentekoonn perustuvassa markkinataloudessa. Mutta niin vain on, että aika paljon taloudellista aktiviteettiä pääkaupunkiseudulle kasaantuu, juuri em. päätöksenteon seurauksena. Ja tätähän ei missään nimessä pidä jollain poliittisella suhmuroinnilla pyrkiä estämään. On muuten tosiasia, että kaikissa Suomen kaltaisissa pienissä maissa asutus pyrkii keskittymään (vrt. Uusi Seelanti, Norja, Tanska jne).
Ministeri Kiviniemi (kepu) aikoo lopettaa maaherrojen virat. Sellaista aluekehittämistä vuonna 2007. Mutta tämähän on oiva sitä Kekkosen ajoista lähtenyttä kehitystä - eikö olekin!
Yritysten sijainninohjaus oli mahdollista vain suljetussa taloudessa. Jos sitä yritetään toteutta markkinataloudessa, niin se käy koko kansalla ikävän kalliiksi, kun markkinoilta ei saakaan sijainninohjauken kustannuksia takaisin siksi, että olemme yhteisvaluutassa, jota emme enää voi kansallisesti devalvoida.
... junailema läänien uusjako meni pieleen. Niistä on tullut liian suuria ja kansalle vieraita. Läänit hoitavatkin valtionhallinnon asioita alueellaan. Kuvaavaa on, että jyväskyläläisten lääninhallitus istuu Turussa.
Kiviniemen esiintyminen on ensi askel kepun ajamassa politiikassa, joka tähtää läänien lakkautamiseen ja niiden tehtävien siirtäminen keskushallintoon ja perustettaviin voimakkaisiin maakuntiin. Maakuntahallinnon yhteyteen sijoitetaan myös valtion piirihallintoa, kuten tielaitoksen piirit, EK-keskukset jne. Maakuntiin tulee kunnallisvaalien yhteydessä kansanvaalilla valittavat valtuustot. Maakunnat korvaisivat myös nykyisiä sekavia kuntainliittoja, joita on perustettu sellaisten palvelujen tuottamiseen, joihin yksi kunta on liian pieni, kuten sairaalat, ammattikoulut jne
Maakunnilla olis myös oma budjetti.
Tämä on tosiaan sitä Kekkosen ajoilta alkanutta kehitystä tasapainoisen maan rakentamisesta ja maakuntien kehittämistä myös hallinollisesti.
olet lääniä tarvinnut? Suurimmalle osalle ihmisistä lääneillä ei ole mitään merkitystä, olivat ne sitten isoja tai pieniä. Sama koskee pitkälle maakuntia ja maakuntahallintoa. Ne ovat kivoja juttuja, mutta kun niillä ei ole rahaa. Saahan sitä tehdä vaikka kuinka komeita päätöksiä - toteutus onkin sitten toinen juttu. Insinöörinä olet ilmeisen hyvin selvillä, kuinka suunnattoman kalliiksi kaikenlaiset organisaatiopyramidit tulevat - ja pyramidin nostamistahan maakuntahallinnot tarkoittaisivat. Olisi tietysti hienoa tehdä edistyksellistä maakuntapolitiikkaa jossain Kainuussa - ja huutaa valtio homman maksajaksi. Omaa rahaa ei Kainuusta löydy - eikä sen puoleen monesta muustakaan maakunnasta.
... ja oma budjetti. Se hoitaisi mm. niitä palveluja, joissa tarvitaan suurempi väestöpohja kuin yksittäinen kunta ja joita nykyään hoitavat kuhunkin tarkoitukseen perustetut kuntainliitot sekavine ja kalliine hallintoineen. Maakuntien rahoitus hoidettaisiin joko erillisellä maakuntaverolla valtionosuuksilla tai kunnat luovuttaisivat osan tuloistaan maakunnalle valtionosuuksilla. Kaikkialla Länsi-Euroopassa on todellinen maakuntahallinto. Esim. Ruotsissa (jossa nyt parastaikaa olen) on erillinen maakuntavero. Täällä esimerkiksi kaiken terveydenhoidon, siis myös terveyskeskukset, hoitaa maakunta.
Maakuntahallinto vähentää hallintokuluja, kun sen yhteyteen voidaan siirtää valtion piirihallintojen tehtäviä ja sekavat kuntainliittojen hallinnot.
... harjoiteta määräyksillä vaan porkkanoilla. Annetaan esimerkiksi yrityksille verohelpotuksia ja perustamisavustuksia sijoittua sinne, mikä kokonaistalouden kannalta on edullisinta. Jos yritys sijoittuu alueelle, jossa on jo valmiiksi asutettuna vapaata ammattitaitoista työvoimaa, inraa ja halpoja teollisuustontteja, säästää yhteiskunta suureen keskukseen rakentamasta infraa, asuntoja ja palveluja sinne muuttaville yrityksille ja työntekijöille. Ja se on paljon rahaa, se.
Yritys luonnollisesti toimii siellä, missä toiminta on edullisinta sen kannalta. Mutta sepä ei maksakaan näitä infran, palvelujen ja asuntojen rakentamisiavann. ne maksaa yhteikunta. Siksi yhteikunnan kannattaa järjestää porkkanoita, jolloin yrityskin säilyttää kilpailukykynsä maarkkinoilla.
Porkkanat eivät ole ilmaisia. Se merkitsee, että porkkanat eivät ole koskaan kansantaloudellisesti yhtä edullisia kuin yritysten sijoittuminen sinne, missä niillä on kilpailuedellytykset ilman porkkanoita.
Kaikkein tuhoisinta kokonaistaloudellisesti olisi se, ettei yhteiskunta rakentaisi infraa sinne, missä yritykset pystyvät toimimaan ja kasvamaan yritystaloudellisesti kannattavimmalla tavalla, koska juuri tämä on kokonaistaloudellisesti järkevintä.
Muuttoliikkeen yhteiskunnalliseen hallintaan on vain kaksi tapaa: toimitaan joko kilpailuedellytysten ehdoilla tai sitten tehdään aluepolitiikkaa ja luovutaan kilpailuedellytysten tukemisesta.
Hesarissa on asiasta tänään hyvä yliökirjoitus. Luepa sinäkin.
...paluusta sentään ei ole pelkoa (tai toivoa?), sillä silloinhan maakunnat tyhjenivät vauhdilla, johon koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen ole ylletty. Kymmenvuotiskautena 1965-1974 niistä meni Ruotsiinkin n. 300 000 ihmistä ja ainakin saman verran valui itäisestä ja pohjoisesta Suomesta eteläiseen Suomeen. Silloin eivät vielä Oulun, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kuopion kaltaiset aluekesukset juurikaan kasvaneet, vaan se kehitys on tapahtunut vasta vuoden 1975 jälkeen ja nopeinta se oli Lipposen hallitusten aikana.
Luepa tosiaan se Jaban mainostama yliökirjoitus tänäisestä HS:sta (lehden saat kyllä ostetuksi Ruotsissakin). Siinä muuttoliikkeen julkisesta säätelystä väitellyt Timo Aro kuvaa tosiaan hyvin tapahtunutta kehitystä puhuvalla otsikolla "Muuttopolitiikassa valittava joko kilpailukyky tai alueiden tasa-arvo" Siis joko tai - molempia ei voida samalla saavuttaa. Kyllä Aro mainitsee myös tuosta Kekkosen ajan "kehityksestä".
Minähän sanon kirjoituksessani, että porkkanat rahoitetaan sillä säästöllä, kun ihmisten ja yritysten ei tarvitse muuttaa, jolloin heille joudutaan rakantamaan uusi infra, asunnot ja palvelut, kun samanaikaisesti entiset jäävät tyhjilleen tai vajaakäyttöön. Tuosta säästyy suuret rahat. Porkkanoihin ei pidä kokonaisedun nimissä uhrata yhtään enempää kuin nuo säästöt.
Kun yritykset kasvavat siellä, missä se on yritystaloudellisesti järkevintä, kokonaisuus on myös kokonaistaloudllisesti edullisinta.
Porkkanat ovat aina ylimääräisiä yhteiskunnan kuluja, jotka eivät tuo aikaan mitään säästöjä.
... ymmärrät asioita. Saattaa tosin olla, että et voi tunnustaa ymmärtäväsi, jolloin joutuisit tunnustamaan olleesi väärässä. Sanon vielä tämän kerran, jos ei mene perille, en sille sitten enää mitään mahda:
Kun porkkanoilla houkutellaan yritystoimintaa sinne, missä on jo valmiina infra, asunnot, palvelut ja osaava vapaa työvoima, säästää yhteiskunta infran, asuntojen ja palvelujen rakentaminen uusille yrittäjille ja sinne muuttaville työntekijöille suuressa keskuksessa, kuten pääkaupunkiseudulla. Kasvavissa keskuksissa nämä joudutaan aina rakentamaan uusille tarvitsijoille. Heillä olivat kaikki nämä entisellä kotiseudullaan, jossa ne nyt jäävät tyhjilleen tai vajaakäyttöön.
Tuossa touhussa palaa niin paljon rahaa, että kyllä porkkanoita kannattaa käyttää, jotta vältyttäisiin noilta ylimääräisiltä kustannuksilta.
Minä aikaisemmin muistin luvunkin, kuinka paljon tarvitaan yhtä muuttajaa kohti. Se oli suuri luku, täytyypä kaivaa esiin vanhoista kirjoituksista. Sen muistan, että kunnalta menee uuden asukkaan asuttamiseen niin paljon rahaa, kuin tämä tuottaa kunnalle verotuloja 16 vuoden aikana.
Infran rakentaminen sinne, missä yritykset kasvavat liiketaloudellisin perustein luontevasti ja ilman porkkanoita on kokonaistaloudellisesti yhteiskunnalle halvempaa kuin porkkanoiden tarjoaminen sen vastikkeeksi, että yritykset alkaisivat muuttaa käyttämättömäksi jäävän infran ääreen odottamaan porkkanan kasvamista vuodesta toiseen.
Älä muuten sekoita päätäsi liian simppeleillä tilastoilla. Se, mitä kunta "sijoittaa" yhteen muuttajaan on minimaalisen pientä, mitä tämä muuttaja saa aikaan taloudessa kaikkine heijastusvaikutuksineen.
Niinpä siellä kannatta sijoittaa, missä heijastusvaikutuksia on, mutta ei siellä, missä joudutaan odottamaan sijoituksen takaisinmaksua 16 vuotta.
Vai oiva oikein ideoi maakuntaveroa... Siinäpä olisikin kepulaisten maakuntien asukkailla maksettavaa. Jo nyt kepuvaltaisissa maakunnissa asuu suomen vähävaraisimmat ja vähälukuisimmat ihmiset. Millähän rahoilla he muka oivan verot maksaisivat?
…useimpien ilmeisen kepulaisten puheenvuorojen perusteella totean, että onneksi te ette ole täällä pääkaupunkiseudulla asenteinenne! Sillä osoitatte jälleen kerran todeksi ahdasmielisyytenne ja alhaisuutenne niin, että rinnalla helsinkiläinen suvaitsevuus ja avarakatseisuus korostuu ihan sädekehän saaden!
Auta armias, millaiset olot olisivatkaan niillä 50 000:lla ulkomaalaistaustaisella, jos te olisitte täällä päsmäreinä! Ja millainen olisikaan Suomen tulevaisuus, jos näkemyksenne määräisivät sen suuntaviivoja! Liian kauheaa kuviteltavaksikin!
Hyvä että Helsinki pyrkii eteenpäin ontuvasta taloudesta huolimatta.
Helsinki kuten muutkin suurimmat kaupungit pystyvät pitämään muista kunnista poiketen taloutensa pystyssä tuloilla jotka eivät kerry yksinomaan valtionavuista sekä verotuloista.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/06_12_01_Helin_vj37.pdf
Kun luin juttusi alkupuolen, jossa näytit kannattavan sitä, että paikallishallinto rakennetaan kunkin alueen tarpeen mukaan, niin en ymmärrä heittoasi kepun suuntaan, koska se, mitä sanot kepun tavoitteista, on muuten asialliseen juttuusi suhteutettuna pelkkää ilkeilyä.
Minusta Vapaavuori näyttää hyvää esimerkkiä palvelu- ja kuntarakenteen uudistamispolitiikassa. Jos keskustalainen kuntaministeri sitä kannattaa, niin sekin on vain hyvä asia. Ei vanhoja kuntarakenteita tule säilyttää missään Suomen osissa, jos ne estävät alueiden normaalia kehitystä. On saatava aikaan uusia palvelu- ja kuntarakenteita.
Tämä koskee samalla tavalla koko maata, eikä siinä ole kyse tällaisesta vastakkainasettelusta: "Joten toivoisi vain, että kepun kenttäväkikin jo lopettaisi vaatimukset alueellisen ja sosiaalisen tasapainon parantamisesta. Se on vain kiertoilmaisu sille, että kepu-Suomen tyhjeneviin kuntiin niiden rapautuneita rakenteita ja kepusatraappikuntaa ylläpitämään pitäisi täältä siirtää varoja, jotka voitaisiin täällä käyttää järkiperäisesti ja hyödyllisemmin siten, että lopulta myös tuo kepu-Suomi saisi niistä suuremman hyödyn."
Asiallinen tapasi aloittaa keskustelu meni pilalle, kun kuittasit juttusi tuollaisella kaunaisella paskapläjäyksellä.
Oletko täällä keskustelemassa keskustan politiikasta, vai keräämässä irtopisteitä siitä kuka on paras keskustalle vinoilun mestaruuskisassa?
Tyhjä tynnyri kolisee taas.
Ne kun päästävät läpi sinulle mieluista asiat, kuten kokoomuksen ja viime aikoina etenkin kepun kehumisen, mutta noille vastaisen ja varmaan todenmukaisemman asian kohdalla ne heti saavat sinut näkemään punaista ja mustaa tai vääristävät kuvan tuntemattomaksi!
Mikä tuossa sanomassani on väärin? Vähänkö täällä Oiva Härkönen ja muutkin kepulaiset ovat ylistäneet, miten Vanhasen ykköshallitus palautti sen alueellisen ja sosiaalisen tasapainon maassamme, jonka Lipposen hallitukset romuttivat.
Eikö sinulle tosiaankaan ole tullut selväksi, mitä he sillä alueellisen ja sosoaalisen tasapainon palautuksella tarkoittavat? Tänne pääkaupunkiseudulle kertyy melkoisesti verovaroja, jotka täällä voitaisiin käyttää hyödyllisimmin, parhaiten kehitystä edistävästi, uutta varallisuutta ja uusia työpaikkoja luovast. Mutta siitä mahdollisimman paljon täytyy siirtää kepu-Suomen autioituvien kuntien rapautuneita rakenteita ja suhteettoman suurta kepusatraappikuntaa ylläpitämään ilman, että se loisi mitään uutta. Tämä on sitä sosiaalisen ja alueellisen tasapainon palauttamista. Kenties kärjistetysti ilmaistuna, mutta se on kuitenkin totuus.
Riisupa ne kepulasit silmiltäsi, sillä ne estävät sinua näkemästä yhä pahemmin tosiasioita ja yhä useimmissa asioissa ja vääristävät pahoin sitäkin, mitä niiden läpi vielä näet.
Kun et ymmärrä lukemaasi, niin toistan:
Asiallinen tapasi aloittaa keskustelu meni pilalle, kun lopetit juttusi kaunaiseen paskapläjäykseen.