Olemme olleet naimisissa 19 vuotta ja meillä ei ole avioehtosopimusta.
Mieheni on huomattavasti parempipalkkainen kun minä ja viime vuosina hänen ansiotaso on noussut huimasti.
Hän on nyt ehdottanut että tekisimme avioehtosopimuksen avioeron varalle. Hänen mielestään hänelle kuuluu enemmän koska hän on sen taidoillaan ansainnut. Emme ole saaneet perintöjä kummankaan puolelta.
Olen ehdottomasti eri mieltä. Tiedän ettei hän voi minua pakottaa kirjoittamaan mitään sopimusta. Miten on, kuinka tavallisia tälläiset jälkikäteen tehdyt sopimukset ovat? Vielä sen ymmärrän jos tulevista varoista tehdään sopimus mutta tähänastisen omaisuuden koen ehdottomasti yhteiseksi.
Tietääkseni hän ei ole harkitsemassa avioeroa mutta kaikki ajatukset tässä tulevat mieleen.
sopimus avioeron varalle
30
4094
Vastaukset
- näin on!
miehesi kannattaa ottaa avioero, ja jos et suostu avioehtoon, ottaa uusi vaimo. olet saatanan lapsi.
- mikä on kohtuullista
Tässä on kysymys aikuisista ihmisistä ja kypsistä ajatuksista. Olisikohan mieheni menestynyt urallaan niin hyvin jos en olisi vuosien mittaan antanut hänelle täyttä tukea urallaan. Valmistuin pari vuotta aikaisemmin millä rahoitimme hänen opiskelut. Ja minä olin se joka jäi omasta työstä pois kun synnytin lapsemme ja hoidin heitä muutaman vuoden täysipäiväisesti kotona ja olin ne vuodet pois urakehityksestäni.Kaiken tämän tein hyvällä tahdolla yhteisen edun mukaisesti.
Niin ja entäpä jos miehelläni on tosiaan jo joku toinen kiikarissa. En kai minä tämänhetkistä omaisuuttani suostu toiselle lahjana antamaan. Sorry vaan mutta mieti miten nimittelet.
Haluan mielelläni asillista keskustelua. - kenkää lehmälle
mikä on kohtuullista kirjoitti:
Tässä on kysymys aikuisista ihmisistä ja kypsistä ajatuksista. Olisikohan mieheni menestynyt urallaan niin hyvin jos en olisi vuosien mittaan antanut hänelle täyttä tukea urallaan. Valmistuin pari vuotta aikaisemmin millä rahoitimme hänen opiskelut. Ja minä olin se joka jäi omasta työstä pois kun synnytin lapsemme ja hoidin heitä muutaman vuoden täysipäiväisesti kotona ja olin ne vuodet pois urakehityksestäni.Kaiken tämän tein hyvällä tahdolla yhteisen edun mukaisesti.
Niin ja entäpä jos miehelläni on tosiaan jo joku toinen kiikarissa. En kai minä tämänhetkistä omaisuuttani suostu toiselle lahjana antamaan. Sorry vaan mutta mieti miten nimittelet.
Haluan mielelläni asillista keskustelua.ei sinulla ole mitään oikeutta miehesi omaisuuteen jos siitä ei ole erikseen sovittu. ja ilmeisesti ei ole, koska miehesi haluaa avioehdon.
valitettavasti lainsäädäntö antaa sinulle puolet tämänhetkisestä omaisuudestanne, mutta miehesi minimoi tappiot ottamalla avioeron mahdollisimman nopeasti. Joten vinkki miehellesi: avioerohakemus päälle, ja vasta sitten palataan keskustelupöytään - jos ylipäätään palataan. - puoleen....
kenkää lehmälle kirjoitti:
ei sinulla ole mitään oikeutta miehesi omaisuuteen jos siitä ei ole erikseen sovittu. ja ilmeisesti ei ole, koska miehesi haluaa avioehdon.
valitettavasti lainsäädäntö antaa sinulle puolet tämänhetkisestä omaisuudestanne, mutta miehesi minimoi tappiot ottamalla avioeron mahdollisimman nopeasti. Joten vinkki miehellesi: avioerohakemus päälle, ja vasta sitten palataan keskustelupöytään - jos ylipäätään palataan.omaisuudesta on puolisolla oikeus, aivan sama kumpi on tienannut sen omaisuuden.
- avioehtosopimusta!!!
mikä on kohtuullista kirjoitti:
Tässä on kysymys aikuisista ihmisistä ja kypsistä ajatuksista. Olisikohan mieheni menestynyt urallaan niin hyvin jos en olisi vuosien mittaan antanut hänelle täyttä tukea urallaan. Valmistuin pari vuotta aikaisemmin millä rahoitimme hänen opiskelut. Ja minä olin se joka jäi omasta työstä pois kun synnytin lapsemme ja hoidin heitä muutaman vuoden täysipäiväisesti kotona ja olin ne vuodet pois urakehityksestäni.Kaiken tämän tein hyvällä tahdolla yhteisen edun mukaisesti.
Niin ja entäpä jos miehelläni on tosiaan jo joku toinen kiikarissa. En kai minä tämänhetkistä omaisuuttani suostu toiselle lahjana antamaan. Sorry vaan mutta mieti miten nimittelet.
Haluan mielelläni asillista keskustelua.Juuri näin. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Se on vain niin, että miehet eivät kykene näkemään/arvostamaan sitä vaimon kodin- ja lastenhoitoon tuomaa panosta, koska se ei näy tavarana ja materiana.
Miehesi katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja näkee vain suuren tilipussinsa. Sinut (ja lapset?)hän näkee kuluttajina - ei muuta.
Tämän tiedän kokemuksesta.
Eli on varsin kohtuullista, että et rupea avioehtoa allekirjoittamaan. Älä tee sitä lainkaan, vaikka jotain virityksiä tulevan omaisuuden suhteen mies alkaisikin vääntämään. Siinä kuviossa tulet helposti nenästä vedettäväksi.
Ja toisaalta, jos mies nyt yhtäkkiä sellaista alkaa puhua, niin heräähän siinä vahva epäily siitä, että ei aio sinun kanssasi loppuelämäänsä viettää. Eihän sellainen avioehtoajatus tässä vaiheessa muuten tulisi mieleen... ... - real madrid
puoleen.... kirjoitti:
omaisuudesta on puolisolla oikeus, aivan sama kumpi on tienannut sen omaisuuden.
juuri tuon takia ei kannata mennä naimisiin.
- oudot arvot
real madrid kirjoitti:
juuri tuon takia ei kannata mennä naimisiin.
ei kannata mennä naimisiin, ei - jos nimittäin arvomaailma on sellainen, että vain taalankuvat merkitsevät.
toisaalta voi mennä naimisiin ja tehdä avioehdon, mutta siinä onkin sitten molempien osapuolten oltava todella tarkkana koko elämän ajan, ettei "vahingossa" kartuta toisen osapuolen varallisuutta. sama tilanne avoliitossa. - helppoaa
oudot arvot kirjoitti:
ei kannata mennä naimisiin, ei - jos nimittäin arvomaailma on sellainen, että vain taalankuvat merkitsevät.
toisaalta voi mennä naimisiin ja tehdä avioehdon, mutta siinä onkin sitten molempien osapuolten oltava todella tarkkana koko elämän ajan, ettei "vahingossa" kartuta toisen osapuolen varallisuutta. sama tilanne avoliitossa.jos taalankuvat eivät merkitse mitään, niin silloin ei varmaan voida asettaa avioliiton ehdoksi avioehdottomuutta.... rahanhimoinen vaimo ei halua avioehtoa että pystyy kiristämään sillä miestään ja lypsämään ja hyväksikäyttämään tätä
oudot arvot kirjoitti:
ei kannata mennä naimisiin, ei - jos nimittäin arvomaailma on sellainen, että vain taalankuvat merkitsevät.
toisaalta voi mennä naimisiin ja tehdä avioehdon, mutta siinä onkin sitten molempien osapuolten oltava todella tarkkana koko elämän ajan, ettei "vahingossa" kartuta toisen osapuolen varallisuutta. sama tilanne avoliitossa.Liittyyhän avioliittoon paljon mutakin, myös juridisesti... kuin vain se, onko vai eikö ole avio-oikeutta puolison nettovarallisuuteen JOS avioerotaan. Ehtohan voidaan laatia niin, ettei vaikuta kun kuolema erottaa puolisot.
Ellet tiedä mitä, suosittelen lukemaan avioliittolain.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234- Töyhtis vaan
M36 kirjoitti:
Liittyyhän avioliittoon paljon mutakin, myös juridisesti... kuin vain se, onko vai eikö ole avio-oikeutta puolison nettovarallisuuteen JOS avioerotaan. Ehtohan voidaan laatia niin, ettei vaikuta kun kuolema erottaa puolisot.
Ellet tiedä mitä, suosittelen lukemaan avioliittolain.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234kaikki omaisuus olisi miehen/vaimon nimissä (myös asunto) ja hän pystyisi osoittamaan, että hän on kaiken myös itse maksanut? Mitenkäs tällainen vaikuttaisi ositukseen?
Töyhtis vaan kirjoitti:
kaikki omaisuus olisi miehen/vaimon nimissä (myös asunto) ja hän pystyisi osoittamaan, että hän on kaiken myös itse maksanut? Mitenkäs tällainen vaikuttaisi ositukseen?
Pääsääntönä on, ettei kysymälläsi asialla ole merkitystä siihen, paljonko tasinkoa puolisolleen joutuu erossa maksamaan. Avioehdollisessa osituksessa tasinkoa ei tarvitse maksaa.
Katsos, kun kihlapari solmii avioliiton ilman avioehtoa ... he saavat avio-oikeuden toistensa nettovarallisuuteen (omaisuus miinus velat), sillä merkitystä vasta kun eroavat. Erotahan voi kahdella tavalla, joko avioerota tai kuolema erottaa... kaikki aviopuolisot siis joskus eroavat.
Avioehdottomassa osituksessa ei katsota milloin omaisuus saatu, tai miten, tai kuka sen maksanut, sen enempää kuin sitä kumpi maksanut ruoka- ja puhelinlaskut avioliiton aikana.
Ositusperuste syntyy sillä hetkellä kun avioerohakemuksen eka vaihe saapunut käräjäoikeuteen (siis ennen kuin harkinta-aika alkanut) ... tai kun aviopuoliso on kuollut.
Tuon "hetken" mukaan määritetään mitä omaisuuksia ja velkoja kummallakin puolisolla on, kun ositus suoritetaan. Hintalappu niille pistetään vasta kun päätetään ruveta jakamaan ja tasinkoja makselemaan. Ositusperusteen jälkeen tullut omaisuus tai otetut velat eivät ole osituksessa mukana.
Kummallekin puolisolle lasketaan nettovarallisuus (oma omaisuus ja puolet yhteisestä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä). Rikkaampi maksaa köyhemmälle niin paljon tasinkoa (vaadittaessa), että kummankin omaisuudet osituksen jälkeen yhtäsuuret.
Ositusmatematiikassa negatiivinen nettovarallisuus on muuten nolla, ja tasingon maksaja voi päättää itse millä omaisuudellaan tasingon suorittaa.
Tähän on olemassa poikkeus, tai mahdollisuus poiketa yllä kerrotusta. On sitten ollut avioehto, tai ei ole ollut. Sitä kutsutaan sovitteluksi, ja usein puolisot tekevät erossaan sen ihan "huomaamattaan" ja yhteisymmärryksessä, koska tuntuu oikeudenmukaiselta... tyyliin, ettei otetakaan toisen opintovelkoja mukaan laskelmaan, tai toisen perintönä saatua kesämökkiä.
Myös osituksen "pakkosovittelu" on mahdollista, se edellyttää käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa ... tulema riippuu täysin tapauksesta ja pesänjakajasta. Mutta usein mm. lyhytkestoisen avioliiton (taisi käytännössä raja olla 5 vuotta) ositusta pesänjakaja sovittelee, vaikkei avioehtoa olisikaan.- Töyhtis vaan
M36 kirjoitti:
Pääsääntönä on, ettei kysymälläsi asialla ole merkitystä siihen, paljonko tasinkoa puolisolleen joutuu erossa maksamaan. Avioehdollisessa osituksessa tasinkoa ei tarvitse maksaa.
Katsos, kun kihlapari solmii avioliiton ilman avioehtoa ... he saavat avio-oikeuden toistensa nettovarallisuuteen (omaisuus miinus velat), sillä merkitystä vasta kun eroavat. Erotahan voi kahdella tavalla, joko avioerota tai kuolema erottaa... kaikki aviopuolisot siis joskus eroavat.
Avioehdottomassa osituksessa ei katsota milloin omaisuus saatu, tai miten, tai kuka sen maksanut, sen enempää kuin sitä kumpi maksanut ruoka- ja puhelinlaskut avioliiton aikana.
Ositusperuste syntyy sillä hetkellä kun avioerohakemuksen eka vaihe saapunut käräjäoikeuteen (siis ennen kuin harkinta-aika alkanut) ... tai kun aviopuoliso on kuollut.
Tuon "hetken" mukaan määritetään mitä omaisuuksia ja velkoja kummallakin puolisolla on, kun ositus suoritetaan. Hintalappu niille pistetään vasta kun päätetään ruveta jakamaan ja tasinkoja makselemaan. Ositusperusteen jälkeen tullut omaisuus tai otetut velat eivät ole osituksessa mukana.
Kummallekin puolisolle lasketaan nettovarallisuus (oma omaisuus ja puolet yhteisestä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä). Rikkaampi maksaa köyhemmälle niin paljon tasinkoa (vaadittaessa), että kummankin omaisuudet osituksen jälkeen yhtäsuuret.
Ositusmatematiikassa negatiivinen nettovarallisuus on muuten nolla, ja tasingon maksaja voi päättää itse millä omaisuudellaan tasingon suorittaa.
Tähän on olemassa poikkeus, tai mahdollisuus poiketa yllä kerrotusta. On sitten ollut avioehto, tai ei ole ollut. Sitä kutsutaan sovitteluksi, ja usein puolisot tekevät erossaan sen ihan "huomaamattaan" ja yhteisymmärryksessä, koska tuntuu oikeudenmukaiselta... tyyliin, ettei otetakaan toisen opintovelkoja mukaan laskelmaan, tai toisen perintönä saatua kesämökkiä.
Myös osituksen "pakkosovittelu" on mahdollista, se edellyttää käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa ... tulema riippuu täysin tapauksesta ja pesänjakajasta. Mutta usein mm. lyhytkestoisen avioliiton (taisi käytännössä raja olla 5 vuotta) ositusta pesänjakaja sovittelee, vaikkei avioehtoa olisikaan.Olen nimittäin kuullut väitteitä, että avioehtoa ei tarvittaisi ja että oma omaisuus on turvassa mikäli kaikki on omalla nimellä ja itse maksettu. Suhtauduin kuulemiini väitteisiin vähän epäillen ja tämähän antoikin vahvistuksen epäilylleni. Aina kannattaa siis tehdä avioehto jos omaisuutta hankkii omalla rahallaan ja omiin nimiinsä avioliitossa ollessaan, mikäli ei halua eron mahdollisesti tullessa antaa puolta kertyneestä omaisuuspotista toiselle osapuolelle.
Töyhtis vaan kirjoitti:
Olen nimittäin kuullut väitteitä, että avioehtoa ei tarvittaisi ja että oma omaisuus on turvassa mikäli kaikki on omalla nimellä ja itse maksettu. Suhtauduin kuulemiini väitteisiin vähän epäillen ja tämähän antoikin vahvistuksen epäilylleni. Aina kannattaa siis tehdä avioehto jos omaisuutta hankkii omalla rahallaan ja omiin nimiinsä avioliitossa ollessaan, mikäli ei halua eron mahdollisesti tullessa antaa puolta kertyneestä omaisuuspotista toiselle osapuolelle.
... kuten vanha kanan viisaus sanoo...
Mutta hyvä kun nyt tiedät asian oikean laidan, valitettavasti monet muutkin luulevat virheellisesti kuten yllä kuvasit ... ja siitäpä "ilo repeää" jos avioeroon ajaudutaan ja ruvetaan osittamaan "pilkulleen".
Avio-oikeutta ja omistussuhdetta ei sitten pidä sekoittaa keskenään. Talo on ja pysyy sen nimissä kuka sen omistaa, tai auto, jne. Mutta ne ovat mukana osituksessa vaikuttamassa tasingon määrään (ja edelleen, tasinkoa maksava saa itse päättää millä omaisuudellaan tai vaikka pankkilainalla tasinkonsa suorittaa).- Töyhtis vaan
M36 kirjoitti:
... kuten vanha kanan viisaus sanoo...
Mutta hyvä kun nyt tiedät asian oikean laidan, valitettavasti monet muutkin luulevat virheellisesti kuten yllä kuvasit ... ja siitäpä "ilo repeää" jos avioeroon ajaudutaan ja ruvetaan osittamaan "pilkulleen".
Avio-oikeutta ja omistussuhdetta ei sitten pidä sekoittaa keskenään. Talo on ja pysyy sen nimissä kuka sen omistaa, tai auto, jne. Mutta ne ovat mukana osituksessa vaikuttamassa tasingon määrään (ja edelleen, tasinkoa maksava saa itse päättää millä omaisuudellaan tai vaikka pankkilainalla tasinkonsa suorittaa).Kyseessä ei ole epäluulo vaan viisaus. Aina kannattaa tehdä se avioehto, vaikka pari olisi kuinka tyhjätasku mennessään yhteen. Koskaan kun ei tiedä millaista mammonaa vuodet tuovat tullessaan, saati muita yllätyksiä elämän varrella...
- missään nimessä
Oletko varma, että miehelläsi ei ole jo toinen kiikarissa ja lähdössä muualle?
- oikeudenmukaista
jos hän haluaa avioehdolla poissulkea KOKONAAN avio-oikeutesi hänen omaisuuteen niin se ei ole oikeudenmukaista. Sinuna en suostuisi vaan yrittäisin keskustella asiasta riitelemättä ja sada hänet tajuamaan, että sinua kohtaan se ei ole oikein. Oman panoksesi olet perheen eteen antanut joten liian tylyä on kaikenkattava avioehtosopimus.
- tässä vaiheessa
kannata kirjoittaa.
Koska jos nyt yllättäen haluaa avioehdon, niin tulee haluamaan myös avioeron kun ehto on rekisteröity. Ja se on saletti.- tein minäkin
Kyllä se hieman haiskahtaa jos avioliitto ensin on solmittu molemminpuoliseen luottamukseen perustuen, siinä eletään ihan sovussa, kumpikin yhteisiä varoja parhaan mukaan hoitaen ja hankinnoista yhdessä päättäen. Yllättäen toinen osapuoli (yleensä parempituloinen tai varakkaampi) saa päähänsä vaatia avioehtoa. Miksi? Kuolemantapauksessa ei ole ketään, jotka hyötyisivät avioehdosta puolison jäädessä heikoille, kun vielä on kallis yhteinen asuntokin ostettu ennen avioliittoa. Köyhemmällä puolisolla ei olisi varaa ylläpitää asuntoa ja se pitäisi myydä. Koti siis. Avioehdoton liitto takaisi puolisolle mahdollisuuden jäädä kotiinsa. Mistä siis on kyse?
Well... hyvin yksnkertaisesti kun vaatija selittelee diibadaabaa ja uunotettu lopulta ymmärtää, ettei mikään kuitenkaan muutu...
Mutta muuttui se. Vaatija olikin saanut aviottoman lapsen pitkäaikaisen naisystävänsä kanssa, ja saatuaan nimen avioehtoon jätti avioerohakemuksen ja osoitti ovea.
Luottamus oli mennyt, koti ei enää ollut koti. Kamala kun itkettää - ei todellakaan. Tämän uuden vaimon kanssa ei myöskään ole avioehtoa. Se on luottamuksellisen suhteen perusta. Jos suhde on kariutumassa voi avioehdon aina tehdä jälkeenpäin ja sitten erota. Suosittelen.
Koska vaikka nainen on kuinka ihana siinä vaiheessa kun kotia ja perhettä ollaan perustamassa, ne nähtävästi tuppaa rupsahtamaan ja puutumaan. Viimeistään 40 v on korkea aika vaihtaa naiseen jonka ikä alkaa 2:lla. tein minäkin kirjoitti:
Kyllä se hieman haiskahtaa jos avioliitto ensin on solmittu molemminpuoliseen luottamukseen perustuen, siinä eletään ihan sovussa, kumpikin yhteisiä varoja parhaan mukaan hoitaen ja hankinnoista yhdessä päättäen. Yllättäen toinen osapuoli (yleensä parempituloinen tai varakkaampi) saa päähänsä vaatia avioehtoa. Miksi? Kuolemantapauksessa ei ole ketään, jotka hyötyisivät avioehdosta puolison jäädessä heikoille, kun vielä on kallis yhteinen asuntokin ostettu ennen avioliittoa. Köyhemmällä puolisolla ei olisi varaa ylläpitää asuntoa ja se pitäisi myydä. Koti siis. Avioehdoton liitto takaisi puolisolle mahdollisuuden jäädä kotiinsa. Mistä siis on kyse?
Well... hyvin yksnkertaisesti kun vaatija selittelee diibadaabaa ja uunotettu lopulta ymmärtää, ettei mikään kuitenkaan muutu...
Mutta muuttui se. Vaatija olikin saanut aviottoman lapsen pitkäaikaisen naisystävänsä kanssa, ja saatuaan nimen avioehtoon jätti avioerohakemuksen ja osoitti ovea.
Luottamus oli mennyt, koti ei enää ollut koti. Kamala kun itkettää - ei todellakaan. Tämän uuden vaimon kanssa ei myöskään ole avioehtoa. Se on luottamuksellisen suhteen perusta. Jos suhde on kariutumassa voi avioehdon aina tehdä jälkeenpäin ja sitten erota. Suosittelen.
Koska vaikka nainen on kuinka ihana siinä vaiheessa kun kotia ja perhettä ollaan perustamassa, ne nähtävästi tuppaa rupsahtamaan ja puutumaan. Viimeistään 40 v on korkea aika vaihtaa naiseen jonka ikä alkaa 2:lla.Ihan alkuun, hieman oudoksuttaa miksi puoliso vasta NYT on herrännyt avioehtoon... ja sitä ei tietenkään toisen tarvitse allekirjoittaa. Avioehto kun aina edellyttää mm. kummankin puolison allekirjoitukset.
Yleensä avioehdot laaditaan vain avioeron varalta, joten kuoleman erottaessa menetellään kuin ehtoa ei olisikaan. Eli ei vaikeuta lesken asemaa.
- kokenut
mitään avioehtosopimuksia tässä vaiheessa. Avioehto on järkevää tehdä siinä vaiheessa kun mennään naimisiin mutta 19 avioliittovuoden jälkeen avioehdon vaatiminen haisee ja pahasti.
- jamppi24
Peesi miehellesi.
Jos hän on korkeatuloinen, hän ilmeisesti vaan haluaa turvata avioliittonne.
Saattaisikohan pelätä, että eroaisit
rahan vuoksi?- Kokemuksen ääni
Suurin osa saamistasi vastauksista on ollut typeriä.
Mikäli kirjoittamasi asiat pitävät paikkansa, miehellä voi olla vain yksi ainoa syy ehdotella nyt avioehtoa.
Tiedät sen syyn itsekin, vaikka sitä olisi kuinka vaikea myöntää.
Hyvälle ystävälleni kävi juuri noin: Kun avioehto oli laillisesti voimassa, mies otti eron ja meni naimisiin työkaverinsa kanssa. Suoraan sanottuna kävi vielä näin, että kotirouvavaimo jäi puille paljaille.
Kysypä uudelleen miehen selitys!
Ehkä hän änkyttää jotain uudesta liikeideasta... - kokemuksen ääni
Kokemuksen ääni kirjoitti:
Suurin osa saamistasi vastauksista on ollut typeriä.
Mikäli kirjoittamasi asiat pitävät paikkansa, miehellä voi olla vain yksi ainoa syy ehdotella nyt avioehtoa.
Tiedät sen syyn itsekin, vaikka sitä olisi kuinka vaikea myöntää.
Hyvälle ystävälleni kävi juuri noin: Kun avioehto oli laillisesti voimassa, mies otti eron ja meni naimisiin työkaverinsa kanssa. Suoraan sanottuna kävi vielä näin, että kotirouvavaimo jäi puille paljaille.
Kysypä uudelleen miehen selitys!
Ehkä hän änkyttää jotain uudesta liikeideasta...hei, tuli vielä mieleen, että et kai sekoita - tai mies sekoita - avioehtoa ja keskinäistä testamenttia?
Silloinhan tilanne olisi toinen.
- Nimetön
Jos Sinulla ei ole mitään aihetta tehdä avioehto-sopimusta tällä hetkellä, älä sitä tee. Tuo asetelma, minkä luonnehdit on sellainen, että miehelläsi voisi olla jokin taka-ajatus. Keskustele hänen kanssan, miksi miehesi mielestä juuri nyt pitäisi tehdä tuo sopimus.
Vaikka Teillä jostakin syystä avioliitto loppuisi nyt, saisit mahdollsessa osituksessa mieheltäsi avio-oikeutesi perusteella tasinkoa.
Se selittämäsi mukaan toisi Sinulle osan miehesi varallisuudesta.
Tiukka asenteesi ja keskustelu(t) saattaisivat saada avio-onnen takaisin.
En ole koulutukseltani kuin juristi, kylläkin myös Dr.iur. - mikä on kohtuullista
Kiitos kaikille keskustelusta. En saanut vastausta keneltäkään joka olisi suostunut kirjoittamaan vastaavan paperin avioliiton aikana (pitkä avioliitto ja lapsia).
Puolisoni ei ole ottanut asiaa enää puheeksi joten siltä osin tilanne rauhoittunut. Minun täytyy myöntää että asia jäi sen verran vaivaamaan että tarkistin ja printasin tiedot nykyisestä varallisuudestamme tositteeksi jos jotain tapahtuu... - meillä on samanlainen
tilanne mutta toisinpäin.
Palkkani on 4-5 kertainen vaimooni nähden eikä tulisi mieleeni edes moinen asia.
Tietysti jos olisi aikomus erota niin sitten.
Nyt kannattaa kyllä olla tarkkana sen omaisuuden kanssa koska hän on korttinsa paljastanut.- mikä on kohtuullista
Tätäpä juuri tarkoitin kun varmuuden vuoksi tarkistin omaisuutemme. Koetan elää kuin ennenkin mutta kyllä tastä vähän hampaankoloon jäi mietittävää.
- goho
joo-o selvästihän tuo ukkosi valmistautuu eroon. jos kerran olette jo naimisissa niin eropaprut kehään. onhan tuo iaka karua meininkiä nykyään, mutta jokainen ilmeisesti huolehtii itsestään. ei avioliitolla nykyään ole sitä merkitystä mitä ennen, että elämän loppuun asti.
- kokenut
Et herran tähden mene töhon mukaan, ottakoon avioeron ja jakakoon puolet sulle. Varsinkin jos oot lapsie tehnyt ja niitä hoitanut ja siinä menettänyt tuloja, eläkekertymää ja ikälisiä, ei se kulu ole yksin sinun vaan perheenne eli yhteinen. Älä suostu. Olet sen arvoinen, vaikka toinen tienaisikin enemmän.
- laiton nainen
Jos mies 19 vuoden jälkeen tollasta ehdottaa, sillä on joku toinen tai on etsimässä. Miksipä muuten. Ei halua antaa teidän yhteiselämeänne aikana ansaittuja tuloja sulle, kun on perempi sijoitus tähtäimessä. Et helvetissä suostu. Eikä sua voi pakottaa. Susta voi kyl erota 50%. Sillä mielellä yleensä avioliitto solmitaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan804143Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan303161- 1602550
- 141875
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281482Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631366Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj131140- 741009
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää38960Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13852