Viimeinkin kiintiöitä ollaan pienentämässä vähän joka alalla. Ennen kaikkea tietojenkäsittelytieteiden opiskelupaikkojen määrää ollaan laskemassa jopa 15%, mutta myös esimerkiksi humanistien määrää.
Uutinen aiheesta: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koulutuksen aloituspaikkam%C3%A4%C3%A4riin kaavaillaan tuntuvia muutoksia/1135227044016
Oli se jo aikakin. Mielestäni täytyy ehdottomasti karsia kiintiöitä, jos ja kun lisärahoitusta ei ole luvassa. Ei tässä hommassa ole mitään järkeä, että yhtä professoria kohti on 50 opiskelijaa... Vaihtoehdot ovat a) rahoituksen lisääminen (ei tapahdu), b) kiintiöiden tiputtaminen ja c) sekä-että. Ainut realistinen vaihtoehto näyttää olevan b) tällä hetkellä. Rahaa kyllä syydetään tuollaisiin "huippuyliopisto-hankkeisiin" (mikä vitsi), mutta ei perustutkimukseen.
Mitä tulee tietojenkäsittelytieteisiin, niin niissä sisäänpääsyprosentit ovat suorastaan naurettavia. Kyllä siinäkin joku roti täytyy olla. Ikäluokat tai ainakin ko. alasta kiinnostuneiden määrät ovat liian pieniä aloituspaikkamääriin nähden. Sama ongelma on myös ruotsinkielisten kiintiöissä: ruotsinkielisten määrä on laskenut, mutta kiintiöitä ei ole laskettu. Seuraus on se, että sisäänpääsyprosentit ovat suoranaisia vitsejä verrattuna suomenkielisten hakuun.
Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistäminenkin vaikuttaa pinnalta katsoen positiiviselta kehitykseltä. Suomessa on melkoisen suuri määrä yliopistoja verrattuna maan kokoon. Ei joka kylällä tarvitse olla omaa. Ainakin voitaisiin selkeästi kehittää eri suuntiin painotuksissa eri yliopistoja. Ei maailmalla kilpailla sillä, että meillä on joka kylässä piskuisia, vähäisellä rahoituksella kituvia saman alan yksiköitä.
Uutinen aiheesta: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koulutuksen aloituspaikkam%C3%A4%C3%A4riin kaavaillaan tuntuvia muutoksia/1135227044016
Oli se jo aikakin. Mielestäni täytyy ehdottomasti karsia kiintiöitä, jos ja kun lisärahoitusta ei ole luvassa. Ei tässä hommassa ole mitään järkeä, että yhtä professoria kohti on 50 opiskelijaa... Vaihtoehdot ovat a) rahoituksen lisääminen (ei tapahdu), b) kiintiöiden tiputtaminen ja c) sekä-että. Ainut realistinen vaihtoehto näyttää olevan b) tällä hetkellä. Rahaa kyllä syydetään tuollaisiin "huippuyliopisto-hankkeisiin" (mikä vitsi), mutta ei perustutkimukseen.
Mitä tulee tietojenkäsittelytieteisiin, niin niissä sisäänpääsyprosentit ovat suorastaan naurettavia. Kyllä siinäkin joku roti täytyy olla. Ikäluokat tai ainakin ko. alasta kiinnostuneiden määrät ovat liian pieniä aloituspaikkamääriin nähden. Sama ongelma on myös ruotsinkielisten kiintiöissä: ruotsinkielisten määrä on laskenut, mutta kiintiöitä ei ole laskettu. Seuraus on se, että sisäänpääsyprosentit ovat suoranaisia vitsejä verrattuna suomenkielisten hakuun.
Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistäminenkin vaikuttaa pinnalta katsoen positiiviselta kehitykseltä. Suomessa on melkoisen suuri määrä yliopistoja verrattuna maan kokoon. Ei joka kylällä tarvitse olla omaa. Ainakin voitaisiin selkeästi kehittää eri suuntiin painotuksissa eri yliopistoja. Ei maailmalla kilpailla sillä, että meillä on joka kylässä piskuisia, vähäisellä rahoituksella kituvia saman alan yksiköitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ellei kaikkia uusia opiskelijoita ohjata opettajakoulutukseen. Mutta löytyiskö heillekään suurien ikäluokkien eläköityessä kouluista työpaikkaa?
Jeps, varsinkin kun biologeilla on ollut työllistymisongelmia jo 80-luvun alusta lähtien... tulevaisuuden ala, edelleen... Biologien kohtalosta viisastuneina 90-luvulla hilattiin ylös humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden koulutusmääriä... ja lasketiin lekurien ja hammaslekurien sillä laman aikaan Suomessa oli ainakin kaksi työtöntä lääkäriä... 90-luvun lopulla hilattiin ylös di-koulutusta ja nyt valmistuvat työllistyvät usein insinöörin hommiin... 2000-luvun uusi trendi on ollut ekonomikoulutuksen lokaan vieminen ylikoulutuksella.... kannattaa tsekata googlen kautta kota-tietokantaa, sieltä selviää varsin hassuja lukuja koulutusmääristä pienellä kikkailulla...
Noiden opiskelijakiintiöiden kanssa puljaaminen on vähän kuin ajaisi autoa, jonka renkaat kääntyisivät viiden minuutin kuluttua siitä, kun ohjauspyörää on käännetty. Hurjalta tuntuu esimerkiksi tietojenkäsittelytieteiden yo-koulutuksen NOIN voimakas pudottaminen, kun Ruotsissa on pulaa alan ihmisistä ja Suomessakin alalla ilmeisesti erittäin hyvä työtilanne (ainakin etelässä).
Abiturienttien kiinnostusta ja alojen vetovoimaisuutta on toki tärkeää tarkastella, mutta eri alojen suosituimmuus vaihtelee vuosittain suuresti. Järkevämpää olisi puuttua amk-alojen liikakoulutukseen - HS:n tilastoissa amk-puolta kohdeltiin prosentuaalisestikin aika varovasti.
Suuri syy tietotekniikan aloituspaikkojen supistamiseen taitaa olla se, ettei ala yksinkertaisesti huokuttele riittävää määrää kyvykästä porukkaa opiskelemaan. Tietotekniikan opiskelupaikkaan teknillisessä yliopistossa ei vaadita kuin muutama vaivainen piste pääsykokeesta, eli käytännössä jokainen halukas pääsee sitä opiskelemaan. Tosiasia on, että läheskään kaikilla aloittavista ei ole todellista kykyä ja motivaatiota selviytyä opinnoista. Ei ole siis järkeä pitää aloituspaikkoja ihmisille, joista jo etukäteen voidaan varmuudella sanoa etteivät he ikinä tule valmistumaan diplomi-insinööreiksi.