Järki vai tunteet?

Parin viimesen kuukauden aikana oon yhtäkkiä kauhukseni huomannu, että oo alkanu oksentamaan aina ahmimissessioitten jälkeen. Oon oksennellu satunnaisesti jo pari vuotta, mutta todella harvoin. Nyt oksentelusta on tullu viikottaista ja tällä viikolla tajusin, että olen oksentanu jo kolme kertaa. Sitä on kyllä edesauttanu stressi ja masentuneisuus. Mieli on maassa ja inho itseä ja kroppaa kohtaan on suuri.Oksentaminen vaan jotenkin helpottaa oloa.

Mun pikkusiskolla on anoreksia ja olen kyllä sen kautta oppinu syömishäiriöiden kaikki kauheudet ja vaikutukset läheisiin jne. Nyt vaan olen jotenkin ajautunu tähän tilanteeseen.

Jollain tavalla kuitenkin tunnen, että olen vielä sairauden yläpuolella ja voisin tehdä jotain ennen kun on liian myöhästä. Toisaalta ammattiauttajalle puhuminen tuntuu jotenkin "nololta". En koe olevani tarpeeksi sairas...Kellekään tutulle en voisi kuvitella puhuvani.

Tässä pian käy niin, että avun hakeminen jää sikseen...Tuolla takaraivossa kun on se pieni ajatus siitä kuinka ahmiminen ja oksentaminen tuo ainakin väliaikasen helpotuksen pahaan oloon. Toisaalta järki sanoo että ruoan kanssa pelleillyn on loputtava!

Olisiko jollain ajatuksia tai neuvoja tilanteeseeni?
1238
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

hae apua vielä kun se on helpompaa, pitkittäminen vaan hankaloittaa hoitoon hakeutumista. vaikka oksentaisitkin "vain" pari kertaa viikossa se ei ole tervettä, ja pian siitä tulee tapa. oksentamiseen jää helposti koukkuun.. ellet pysty itse hallitsemaan syömistäsi juttele asiasta ammattiauttajalle, muuten se vain menee pahemmaksi. älä missään nimessä jää yksin, vaan hanki apua! tsemppiä!!! :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hou kirjoitti:

Parin viimesen kuukauden aikana oon yhtäkkiä kauhukseni huomannu, että oo alkanu oksentamaan aina ahmimissessioitten jälkeen. Oon oksennellu satunnaisesti jo pari vuotta, mutta todella harvoin. Nyt oksentelusta on tullu viikottaista ja tällä viikolla tajusin, että olen oksentanu jo kolme kertaa. Sitä on kyllä edesauttanu stressi ja masentuneisuus. Mieli on maassa ja inho itseä ja kroppaa kohtaan on suuri.Oksentaminen vaan jotenkin helpottaa oloa.

Mun pikkusiskolla on anoreksia ja olen kyllä sen kautta oppinu syömishäiriöiden kaikki kauheudet ja vaikutukset läheisiin jne. Nyt vaan olen jotenkin ajautunu tähän tilanteeseen.

Jollain tavalla kuitenkin tunnen, että olen vielä sairauden yläpuolella ja voisin tehdä jotain ennen kun on liian myöhästä. Toisaalta ammattiauttajalle puhuminen tuntuu jotenkin "nololta". En koe olevani tarpeeksi sairas...Kellekään tutulle en voisi kuvitella puhuvani.

Tässä pian käy niin, että avun hakeminen jää sikseen...Tuolla takaraivossa kun on se pieni ajatus siitä kuinka ahmiminen ja oksentaminen tuo ainakin väliaikasen helpotuksen pahaan oloon. Toisaalta järki sanoo että ruoan kanssa pelleillyn on loputtava!

Olisiko jollain ajatuksia tai neuvoja tilanteeseeni?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu