Toimeentulon rajoilla olevien aseman parantamiseen tarvitaan puhumisen lisäksi tahtoa ja toimenpiteitä.
Mikäli apu löytyisi työstä niin sen tulisi olla tuottavaa.
-missä tarvitaan työvoimaa?
-millä lisätyövoima rahoitetaan?
Teolliset ja tuotannoliset pärjäävät tulevaisuudessa tekniikan tuomin keinoin mutta tarvitsevat enenevässä määrin energiaa sekä korkeampaa osaamista kilpailun jatkuvasti kiristyessä lisäksi varat on sidottu.
Eli sen suunnan apu työllistämisessä ennestäänkin pienenee.Tosin kerrannaisvaikutukset tuovat hyvin työtä välillisesti.
Kauppa,majoitus ja ravitsemus:
Työvoiman tarvetta on mutta onko riittävästi kysyyntää lisäksi kilpailu pitää tuotot alhaalla palkkaus osin heikkoa sekä työpaikat epävarmoja.Työllistää välillisesti.
Tietoliikenne,
Kuljetus ,varastointi, vakuutus ,rahoitus tekniset ja palvelut liike-elämälle:
Työvoiman lisätarve seuraa yleisen kysynnän ja kulutuksen tarvetta.
Rakentaminen:
Suhdanneherkkää ja keskittynyttä kasvukeskuksiin mutta työllistää ja tuottaa hyvin sivuvaikutuksineen.Pysyy jatkossakin merkittävänä työllistäjänä mutta pelkkä kysyntä ei yksin riitä rahoittamaan.Tähän liityvää työtä voisi lisätä tuotantopuolella ja nostaa jalostusastetta,tosin markkinointi ontuu suomalaisilla.
Kuitenkin se ihmismäärä joka ei syystä tai toisesta pääse tuottavaan työhön kuluttaa pysyy sinnikkäästi hengissä ja yrittää kouluttaa jälkikasvuaan hyödyttämään yhteiskuntaa sekä selviämään paremmin kuin vanhempansa ,saivatko he taas kerran kuulla kauniita ja vilpittömiä lupauksia asemansa parantamisesta ?
Vastaan itse itseitseäni tehostaakseni ja kerron myös syitä jotka ovat vain oma näkemykseni.
KYLLÄ ne olivat vain lupauksia,sillä
1)Varsinaiset yritykset eivät teitä pysty
auttamaan.
2)Kaikesta huolimatta puuttuu tahto korjata asia.
3)Ei osata ohjata varoja teidän asianne
korjaamiseksi.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
4)Lisäksi teiltä ei KYSYTÄ ja jos kysytään teitä
ei uskota.
5)Viranomaiset joiden kanssa asioitte eivä välitä
ongelmistanne rittävästi tietoa tai oikeata
tietoa jos ylipäätään on koko kanavaa
on olemassakaan.
6)AY lle olette vain vapaajäsen tai jäsenmaksu.
7)Teidän avullanne on luotu koulutus-oppisopimus-
-työllistämis-ym tukijärjestelmät joita ei
kyetä valvomaan kaikilta osin joten niiden
avulla on helppo ylläpitää kannattamatonta
toimintaa niin työ kuin koulutuspuolella.
8)KUKAAN MUU EI ASIAANE KORJAA KUIN TE ITSE
Asioiden hoitamiseksi yhteiskuntamme yllä-
pitää palveluja jotka ovat kaikkia varten.
SIIS:
Teihin käytetään ja teidän varjollanne käytetään varoja mutta ei siihen että
teidät saataisiin pois "luukulta".
jos teiltä ei kysytä niin voittehan silti
vastata.
TEILLÄ ON OIKEUS RIITTÄVÄÄN TOIMEENTULOON.
Mikäli apu löytyisi työstä niin sen tulisi olla tuottavaa.
-missä tarvitaan työvoimaa?
-millä lisätyövoima rahoitetaan?
Teolliset ja tuotannoliset pärjäävät tulevaisuudessa tekniikan tuomin keinoin mutta tarvitsevat enenevässä määrin energiaa sekä korkeampaa osaamista kilpailun jatkuvasti kiristyessä lisäksi varat on sidottu.
Eli sen suunnan apu työllistämisessä ennestäänkin pienenee.Tosin kerrannaisvaikutukset tuovat hyvin työtä välillisesti.
Kauppa,majoitus ja ravitsemus:
Työvoiman tarvetta on mutta onko riittävästi kysyyntää lisäksi kilpailu pitää tuotot alhaalla palkkaus osin heikkoa sekä työpaikat epävarmoja.Työllistää välillisesti.
Tietoliikenne,
Kuljetus ,varastointi, vakuutus ,rahoitus tekniset ja palvelut liike-elämälle:
Työvoiman lisätarve seuraa yleisen kysynnän ja kulutuksen tarvetta.
Rakentaminen:
Suhdanneherkkää ja keskittynyttä kasvukeskuksiin mutta työllistää ja tuottaa hyvin sivuvaikutuksineen.Pysyy jatkossakin merkittävänä työllistäjänä mutta pelkkä kysyntä ei yksin riitä rahoittamaan.Tähän liityvää työtä voisi lisätä tuotantopuolella ja nostaa jalostusastetta,tosin markkinointi ontuu suomalaisilla.
Kuitenkin se ihmismäärä joka ei syystä tai toisesta pääse tuottavaan työhön kuluttaa pysyy sinnikkäästi hengissä ja yrittää kouluttaa jälkikasvuaan hyödyttämään yhteiskuntaa sekä selviämään paremmin kuin vanhempansa ,saivatko he taas kerran kuulla kauniita ja vilpittömiä lupauksia asemansa parantamisesta ?
Vastaan itse itseitseäni tehostaakseni ja kerron myös syitä jotka ovat vain oma näkemykseni.
KYLLÄ ne olivat vain lupauksia,sillä
1)Varsinaiset yritykset eivät teitä pysty
auttamaan.
2)Kaikesta huolimatta puuttuu tahto korjata asia.
3)Ei osata ohjata varoja teidän asianne
korjaamiseksi.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
4)Lisäksi teiltä ei KYSYTÄ ja jos kysytään teitä
ei uskota.
5)Viranomaiset joiden kanssa asioitte eivä välitä
ongelmistanne rittävästi tietoa tai oikeata
tietoa jos ylipäätään on koko kanavaa
on olemassakaan.
6)AY lle olette vain vapaajäsen tai jäsenmaksu.
7)Teidän avullanne on luotu koulutus-oppisopimus-
-työllistämis-ym tukijärjestelmät joita ei
kyetä valvomaan kaikilta osin joten niiden
avulla on helppo ylläpitää kannattamatonta
toimintaa niin työ kuin koulutuspuolella.
8)KUKAAN MUU EI ASIAANE KORJAA KUIN TE ITSE
Asioiden hoitamiseksi yhteiskuntamme yllä-
pitää palveluja jotka ovat kaikkia varten.
SIIS:
Teihin käytetään ja teidän varjollanne käytetään varoja mutta ei siihen että
teidät saataisiin pois "luukulta".
jos teiltä ei kysytä niin voittehan silti
vastata.
TEILLÄ ON OIKEUS RIITTÄVÄÄN TOIMEENTULOON.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä Suomessa on ihmeellinen toimintamalli. Työntekeminen on kielletty, ellei työ ole palkkatyötä. Tarkoittaa siis sitä, että ellei kukaan ota töihin, töitä ei voi eikä saa tehdä.
Esität kaksi kysymystä:
-missä tarvitaan työvoimaa?
-millä lisätyövoima rahoitetaan?
Ajatuksesi lähtee siitä, että joku ottaa töihin. Ja sen jälkeen että joku rahoittaa lisätyövoiman.
Eikö ajatuksesi ole aika ihmeellinen. Miksi jonkin toisen pitäisi ottaa työvoimaa ja maksaa heille palkkaa? Ja miksi jonkun toisen pitäisi rahoittaa se? Eikö kyseinen toiminta ole tarpeellsita vain silloin kun työhön ottamisesta on työhönottajalle jotain hyötyä?
TYKA lähtee siitä, että yhteiskunta järjestää perusturvan, mutta sallii jokaisen ihmisen tehdä työtä. Eikö se ole loogista? Miksi työvoimaviranomaisten pitäisi yrittää estää kaikin keinoin (viime vuonna 2 500 miljoonalla eurolla) estää ihmisiä tekemästä töitä? Näin kuitenkin nyt tehdään.
Nokia on irtisanomassa toista tuhatta korkeasti koulutettua ammattilaista. Kun he menevät kortistoon, siellä heille sanotaan että nyt et sitten tee mitään, tai muuten menetät työttömyyskorvauksen. Järkevääkö? He voisivat hankkia tulot myymällä omaa osaamistaan, jos se olisi sallittua.
TYKA lähtee siitä, että jokainen saa hankkia tuloja työttömänä ollessaan niin paljon kuin kykenee, työvoimaviranomaiset vielä auttaisivat siinä. Jos he eivät onnistu hankkimaan vuodessa tuloja yli 12 000 euron, heille maksetaan työttömyyskorvausta puuttuva määrä (max. 6000 euroa vuodessa).
Käytännössä siis jos ei saa hankittua mitään, saa nykyisen työttömysykorvauksen, jos saa hankittua, puolet siitä pienentää korvausta. Näin menetellen jokainen hankittu euro vähentää valtion maksamaa työttömyyskorvausta, eli pienentää työttömyyskustannuksia. Ja jokaisesta hankitusta eurosta työtön saa puolet itselleen. Kumpikin hyötyvät, sekä työtön että yhteiskunta. Tämä lisää ostovoimaa ja kysyntää, ja työvoiman tarve kasvaa yrityksissä jotka palkkaavat lisää työvoimaa. Työttömyys laskee voimakkaasti. Seuraa täystyöllisyys.
Tutustu TYKA toimintamalliin, se on selkeä kuvaus miten työttömyys pudotetaan alle yhteen prosenttiin. Työssäkäyville se merkitsee tulojen kasvua ja verojen vähentymistä.
http://www.geocities.com/kansantuote/
Otsikossa puhuttiin työn tuottavuudesta. Voit tutustua Veronmaksajan näkemykseen asiasta sivulla:
http://www.geocities.com/kansantuote/3.html
Ellen ole toisen palkkaama niin kai sitten tarkoittanet yrittäjää joka myy omaa osaamistaan olkoon miltä alalta tahansa.
Siis missä on kysyntää niin sinne vain tarjolle samalle viivalle muiden kanssa,mikäli ei ole kysyntää niin minun pitäisi olla parempi tai edullisempi mutta en saisi toimillani viedä keneltäkään olemassaolevaa tointa jotten aiheuttaisi työttömyytä.
Jos Nokia lomautta siihen lienee syynsä luultavimmin ko henkilöille ei ole kysyntää ,vika ei ole heidän osaamisessaan.
Siispä he eivät jää odottamaan että joku palkkaisi vaan siirtyvät perusturvalle ja jatkavat työntekoa siellä missä on kysyntää tai perustavat oman yrityksen.Näinkö?
Vai vaihtavatko alaa ,heittävät oman osaamisensa hukkaan,ei kai sentään.
Tämä ei vielä minulla hahmotu mutta yritän ajan kanssa.
Yrittäjä on nykyisin tuottanut tietyn mielikuvan, johtuen lainsäädännöstämme. Sanotaan, että puhutaan yrittämisen harjoittelemisesta silloin kun yrittäminen ei ole kokopäiväistä puurtamista ja kaiken tulon saamista siitä. Tämä uusi malli on esitelty TYKA toimintamallissa.
Tuo on hyvin sanottu, että mennään sinne, missä on kysyntää. Sitä kysyntää voisi olla vaikka naapurin mummolla, joka haluaisi että joku maalaisi hänen pihamökkinsä. Hänellä ei ole vara ottaa töihin urakoitsijaa, jolla on pienestä työtä suurin osa kiinteitä kustannuksia. Harjoitteleva yrittäjä voi sen tehdä, ja se tulee tehtyä eli ne mummon rahat saadaan pyörimään ja mummo on tyytyväinen. Samoin on se tekijä, joka sai siitä vähän euroja. Valtiokin on tyytyväinen, sillä elinkeinoelämä piristyi kun maalipurkkejakin ostettiin.
Olet hyvin oivaltanut tuon Nokian esimerkin myös. Se työ ei tarvitse olla jatkuvaa. Joku kaveri Nokialta saattaa saada viikon työllä parinkuukauden työttömyyskorvauksen hankittua ja voi sitten olla tyytyväisenä etsimässä uutta lyhytaikaista työtä kunnes osuu kohdalle taas pysyvä työpaikka. Alan vaihtaminen on sallittua, mutta parhaitenhan jokainen onnistuu sillä alalla jossa on työtä tehnyt.
TYKA malli on edullinen kummallekkin, sekä työttömälle, että valtiolle. Kumpikin voittaa. Tutustu TYKA toimintamalliin sivuilla:
http://www.geocities.com/kansantuote/
Veronmaksaja vertailee myös Sailaksen paperia omaansa, eli TYKA toimintamalliin.
Huomattavia eroja löytyy esimerkiksi opiskelijoille, työttömille, työntekijöille, veronmaksajille, pienituloisille ja suurituloisille.
Vertailu löytyy sivulta:
http://www.geocities.com/kansantuote/9.html
Vaikutaa käyttökelpoiselta toimintamallilta mutta vatii todella suuren ja hallitun muutoksen edellyttäen että kokonaismallista ei miltään osin poiketa ilman perusteellista selvitystä ja vaikutusten arviointia.
Lisäksi valtionhallinon asenteen muutoksen ja kuten näytät olevan asioista ennemmänkin kuin perillä,tiedät myös että ensimmäinen ja toiseksi viimeinen reaktio ennen muutksen kokeilua on ollut ja tulee aina olemaan vastustus.
Keskeisitä lienee rahan käyttäminen oikein sekä aktiivinen mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Lisäksi toimintamallissa tartutaan olennaiseen eli pyritään poistamaan taudin aiheuttaja eikä vain hoitamaan oireita.
Vs TYKA/Sailas olet(te) minusta paljon kestävämmällä tiellä.
"Mikäli wanhat kaavat ei muutu niin malli otetaan ensin kokeiluun/käyttöön Ruotsissa."
Sailas on sanonut, että malli on otettava kerralla käyttöön, muuten se ei toimi. TYKA on tämän vastakohta. Ensimmäisen vaiheen muutokset eivät maksa euroakaan. Niistäkin riittää pelkästään tuo työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia työttömiä. Muita ei välttämättä tarvita, ne vain nopeuttaisivat ja selkeyttäisivät täystyöllisyyden saavuttamista.
On huomioitava, että meillä on jo kaikki ihmiset työttöminä, mutta he ovat työttöminä palkkatyöstä. Jos tuo työttömyysturvan laajennus tehdään, yhtään uutta työtöntä ei synny. Osa vain jo olemassa olevista työttömistä vaihtaisi statusta, eli heistä tulisi yrittäjiä ja he olisivat osittain työttömiä. Opiskelijoiden kesätöiden osalta maksaja vaihtuisi, tällä hetkellä heidän elämisensä kesäaikaan maksaa opetusministeriö ylimääräisten kurssien muodossa sekä kela joidenkin osalta. Kumpikin näistä rahoitetaan valtion varoista. Eli kustannuksia ei tulisi lisää.
Vaikea on kenenkään perustella TYKA toimintamallin käyttöönottamattomuutta taloudellisilla kustannuksilla. Ei voi sanoa ettei ole varaa koska kustannuksia ei synny.
Tuo mitä kerrot vastustuksesta on totta. Sen vuoksi yritänkin saada TYKAn mahdollisimman laajalle näkyville. Sailas on hyvä apu, TYKA päihittää sen mennen tullen. Jos vastustetaan Sailasta, se tarkoittaa että tuetaan TYKAa.
Ruotsista en tiedä miten siellä on tuo perusturva järjestetty. Ainakin siellä on enemmän palvelua tarjolla.