...mulla on masennusta kestänyt jo liian pitkään...hyvin sen osasin peittää,ainoastaan mieli myllersi ja oli paha olla sisimmässäni. Sitten päätin että nyt on haettava apua,sillä muuten ei enää jaksa.
Nämä kaikki oireet istui kuin nakutettu muhun:
Mikäli vähintään 5 seuraavista oireista (aina mukana 1. ja / tai 2. oire) on jatkunut päivittäin ainakin kahden viikon ajan, saattaa kyse olla masennuksesta sairaustilana:
1. Mielialan lasku
Henkilö tuntee itsensä masentuneeksi.
2. Mielihyvän tunteen kokemisen vähentyminen tai jopa poistuminen
Henkilö ei pysty enää tuntemaan iloa tai mielihyvää asioista, jotka ovat tuottaneet hänelle iloa aiemmin.
3. Vähentynyt tai lisääntynyt ruokahalu
Ruoka ei enää maistu tai henkilö syö suruunsa. Painon lasku tai nousu yli 5 % kuukauden aikana.
4. Unihäiriöt
Unettomuutta (vaikeuksia saada unta, yöllistä heräilyä ja heräämistä varhain aamuyöllä saamatta uudelleen unta) tai lisääntynyttä unentarvetta.
5. Psykomotorinen estyneisyys tai kiihtyneisyys
Henkilö on pysähtyneen oloinen tai levoton ja rauhaton.
6. Väsymys ja uupuneisuus
Henkilö valittaa usein energian puutetta, ettei jaksa tehdä mitään, tavallisia kotiaskareitakaan.
7. Arvottomuuden tunteet, syyllisyys ja pessimismi
Henkilö voi kokea itsensä huonoksi ja syyttää itseään vanhoista, mitättömistä asioista, kokien kaiken menevän jatkossa joka tapauksessa huonosti.
8. Keskittymiskyvyn heikentyminen tai poistuminen
Henkilö ei pysty keskittymään esimerkiksi lehden lukemiseen, vaan valittaa vaikeuksia painaa lukemaansa muistiin.
9. Itsetuhoiset ajatukset
Henkilöllä on kuolemaan liittyviä toiveita, itsemurhaan liittyviä ajatuksia tai jopa suunnitelmia. Hän kokee, että olisi parempi olla kuollut kokiessaan itsensä niin huonoksi tai kokiessaan masennuksen niin tuskaiseksi.
Vaikka masennuksen oirekuvaan kuuluu häpeän tunteita, ei masennussairautta pidä hävetä vaan hakea aktiivisesti apua. Masennuksen kehittymiseen sairaudeksi ei voi itse vaikuttaa - se ei ole tahdonalainen asia, eikä kukaan masennusta itselleen tarkoituksellisesti aiheuta. Tähän sairauteen liittyvä väsymys, voimattomuus ja aloitekyvyttömyys eivät myöskään ole laiskuutta. Nykyisin on hyvää ja monipuolista apua tarjolla ja hoito tehoaa sitä paremmin mitä varhaisemmin masennus todetaan ja ryhdytään hoitamaan asianmukaisesti ammatti-ihmisten tuella.
Sen sanon että hävetti kyllä myöntää ja kertoa että tämmönen tilanne on päällä....mutta ei siinä kukaan hulluksi leimaa tai rupea syynäämään miten lastasi hoidat...taikka että joudut popsimaan pillereitä lopun ikääsi..ehei!
Eihän silloin mitää voi jos taakka käy liian raskaaksi...
Pari viikkoa menee ennenkuin lääkityksen teho rupeaa tuntumaan..ja siihen on vielä mulla aikaa...Mutta luottavaisin mielin tässä ollaan ja toivotaan että olo helpottuu.
Että tesmiä muille väsähtäneille ja hakekaa rohkeasti vain apua jos tilanne tuntuu ylitsepääsemättömältä!
Nämä kaikki oireet istui kuin nakutettu muhun:
Mikäli vähintään 5 seuraavista oireista (aina mukana 1. ja / tai 2. oire) on jatkunut päivittäin ainakin kahden viikon ajan, saattaa kyse olla masennuksesta sairaustilana:
1. Mielialan lasku
Henkilö tuntee itsensä masentuneeksi.
2. Mielihyvän tunteen kokemisen vähentyminen tai jopa poistuminen
Henkilö ei pysty enää tuntemaan iloa tai mielihyvää asioista, jotka ovat tuottaneet hänelle iloa aiemmin.
3. Vähentynyt tai lisääntynyt ruokahalu
Ruoka ei enää maistu tai henkilö syö suruunsa. Painon lasku tai nousu yli 5 % kuukauden aikana.
4. Unihäiriöt
Unettomuutta (vaikeuksia saada unta, yöllistä heräilyä ja heräämistä varhain aamuyöllä saamatta uudelleen unta) tai lisääntynyttä unentarvetta.
5. Psykomotorinen estyneisyys tai kiihtyneisyys
Henkilö on pysähtyneen oloinen tai levoton ja rauhaton.
6. Väsymys ja uupuneisuus
Henkilö valittaa usein energian puutetta, ettei jaksa tehdä mitään, tavallisia kotiaskareitakaan.
7. Arvottomuuden tunteet, syyllisyys ja pessimismi
Henkilö voi kokea itsensä huonoksi ja syyttää itseään vanhoista, mitättömistä asioista, kokien kaiken menevän jatkossa joka tapauksessa huonosti.
8. Keskittymiskyvyn heikentyminen tai poistuminen
Henkilö ei pysty keskittymään esimerkiksi lehden lukemiseen, vaan valittaa vaikeuksia painaa lukemaansa muistiin.
9. Itsetuhoiset ajatukset
Henkilöllä on kuolemaan liittyviä toiveita, itsemurhaan liittyviä ajatuksia tai jopa suunnitelmia. Hän kokee, että olisi parempi olla kuollut kokiessaan itsensä niin huonoksi tai kokiessaan masennuksen niin tuskaiseksi.
Vaikka masennuksen oirekuvaan kuuluu häpeän tunteita, ei masennussairautta pidä hävetä vaan hakea aktiivisesti apua. Masennuksen kehittymiseen sairaudeksi ei voi itse vaikuttaa - se ei ole tahdonalainen asia, eikä kukaan masennusta itselleen tarkoituksellisesti aiheuta. Tähän sairauteen liittyvä väsymys, voimattomuus ja aloitekyvyttömyys eivät myöskään ole laiskuutta. Nykyisin on hyvää ja monipuolista apua tarjolla ja hoito tehoaa sitä paremmin mitä varhaisemmin masennus todetaan ja ryhdytään hoitamaan asianmukaisesti ammatti-ihmisten tuella.
Sen sanon että hävetti kyllä myöntää ja kertoa että tämmönen tilanne on päällä....mutta ei siinä kukaan hulluksi leimaa tai rupea syynäämään miten lastasi hoidat...taikka että joudut popsimaan pillereitä lopun ikääsi..ehei!
Eihän silloin mitää voi jos taakka käy liian raskaaksi...
Pari viikkoa menee ennenkuin lääkityksen teho rupeaa tuntumaan..ja siihen on vielä mulla aikaa...Mutta luottavaisin mielin tässä ollaan ja toivotaan että olo helpottuu.
Että tesmiä muille väsähtäneille ja hakekaa rohkeasti vain apua jos tilanne tuntuu ylitsepääsemättömältä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Elokuun lopussa erosin, joka minulla laukaisi jonkinlaisen masennuksen.
Päivät menee suurilta osin nukkuessa. Kun joskus esimerkiksi jaksan pestä koneellisen pyykkiä, saatan istua koko pesuohjelman ajan ja tuijottaa konetta. Mieli on väsynyt ja itkuinen. Kolmesti olen juossut hysteerisesti kaupasta ulos ja riuhtonut päälitakin kaupan ulkopuolella pois, koska on tuntunut etten saa happea (väenpaljous ilmeisesti laukaissut).
Toisinaan esim. kesken ruuanlaiton kaadun hysteerisesti itkemään lattialle. Tai muuten vaan makaan 4tuntia lattialla katsellen kattoon.
Lisäksi viimeiseen puoleenvuoteen mahtuu itsemurhayritys lääkkeillä ja päivittäistä ahmimista, jonka seurauksena oksentelua 2-4krt päivässä.
Tämän kaiken rohkaitusn kertomaan eilen omalle lääkärileni. Hän vakuutti minulle, että on ohimenevää. Väsymys saattaa johtua alhaisesta hemoglobiinista. Olen fiksu ja kaunis tyttö jne. Haluanko sairaslomaa? En. Entäs lääkkeitä? EN!
Tuntuu niin pahalta, kun viimen on uskaltanut ottaa sen apua pyytävän askeleen ja tulee täysin tyrmätyksi. Niin paljon eilen teki ennen lääkärille menoa kääntyä pois, mutta niskasta kiinni pidellen menin. Ajattelin menemisen olevan sen arvoista, jos tuli hyvä olo. Olo on entistä pahempi.
ilman hoitoa. Kävele päivystykseen ja ota aika lääkärille. Selität hänelle, em. asiat. Lääkityksen saamiseksi kannattaa yrittää. Älä jää nyt enää kotiin. Vellomaan siinä pahassa olossa. Söin itsekin lääkkeitä pahimman ohi. Masennus tosin jatkuu. Sillon jos on itsetuho ajatuksia ja paniikkikohtauksia, pitää hakea apua. Etsi myös keskustelu apua, jos läheisistä on siihen. Itse olen käynyt juttelemassa mielenterveystoimistossa. Lääkärin lähetteellä.
Etsi apua myös liikunnasta ja ulkoilusta. Minua pitää järjellisenä se, kun on ansiotyö kodin ja miehenlisäksi. En kestäisi ilman työtä.
minulla oli aurorix- niminen lääke, siitä sain apua, vain muutaman viikon pituinen kuuri eikä mikään superkallis. Aiemmin olin kokeillut jo "onnellisuuspilleriä"(fontex, seronil) mutta niistä ei ollut apua. Kannattaa kokeilla , jos yksi lääke ei auta toinen voi auttaa.