... lukemaan eilestä Hesarista tohtori Aron kirjoitus muuttoliikkeestä. Nyt olen sen tehnyt Hanengen kirjastossa.
Kirjoituksessa asiallisesti tuodaan esille se, että nykyään muuttoliike tapahtuu enemmän talousalueiden sisällä. Nyt ei kaikkien tarvitse muuttaa pääkaupunkiseudulle niin kuin Lipposen ja Niinistön aikana. Silloinhan pojat halusivat rakentaa vain pääkaupunkiseudusta uljaan eurooppalaisen metropolin ja antoivat maakuntien rappeutua.
Tuohon menivätkin sitten korkeasuhdanteen nopeasti kasvattamat valtion verotulot. Myös kuntien talous meni kuralle niin pääkaupunkiseudulla kuin muuttotappioalueilla liian nopean muuttoliikkeen takia; pääkaupunkiseudulla siksi, että piti tulokkaille rakentaa infra, asunnot ja palvelut ja maakunnissa siksi, että veronmaksukykyinen väki muutti pois ja siellä olevat rakenteet, asunnot ja palvelut jäivät vajaakäyttöön.
Vanhasen hallitus on tasapainoittanut kehitystä ja nyt myös monet maakuntien keskukset kehittyvät. Aro kirjoittaa, että tulevaisuudessa ei voida tukea molempia, pääkaupunkiseutua ja maakuntien keskuksia; on valittava toinen, on valittava pääkaupunkiseutu.
Tuohan ei onneksemme ole nykyisenkään hallituksen kanta. Se kehittää maata tasapainoisesti. Olisihan järjetöntä varojen tuhlausta hylätä maakunnissa jo olevat rakenteet, pakkosiirtää sieltä väki pääkaupunkiseudulle ja rakentaa sinne kaikki uudestaan. Hallitus ei aio tehdä tuota hullun hommaa, vaan aikoo näin syntyneillä yhteikunnan säästöillä tarjota yrityksille porkkanoita maakuntakeskustenkin kehittymiseksi. Myös varsinaisela maaseudulla on mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Jo nytkin lähes puolella viljelijöisä on maatalousyrittämisen lisäksi jotain muuta yritystoimintaa.
Kirjoituksessa asiallisesti tuodaan esille se, että nykyään muuttoliike tapahtuu enemmän talousalueiden sisällä. Nyt ei kaikkien tarvitse muuttaa pääkaupunkiseudulle niin kuin Lipposen ja Niinistön aikana. Silloinhan pojat halusivat rakentaa vain pääkaupunkiseudusta uljaan eurooppalaisen metropolin ja antoivat maakuntien rappeutua.
Tuohon menivätkin sitten korkeasuhdanteen nopeasti kasvattamat valtion verotulot. Myös kuntien talous meni kuralle niin pääkaupunkiseudulla kuin muuttotappioalueilla liian nopean muuttoliikkeen takia; pääkaupunkiseudulla siksi, että piti tulokkaille rakentaa infra, asunnot ja palvelut ja maakunnissa siksi, että veronmaksukykyinen väki muutti pois ja siellä olevat rakenteet, asunnot ja palvelut jäivät vajaakäyttöön.
Vanhasen hallitus on tasapainoittanut kehitystä ja nyt myös monet maakuntien keskukset kehittyvät. Aro kirjoittaa, että tulevaisuudessa ei voida tukea molempia, pääkaupunkiseutua ja maakuntien keskuksia; on valittava toinen, on valittava pääkaupunkiseutu.
Tuohan ei onneksemme ole nykyisenkään hallituksen kanta. Se kehittää maata tasapainoisesti. Olisihan järjetöntä varojen tuhlausta hylätä maakunnissa jo olevat rakenteet, pakkosiirtää sieltä väki pääkaupunkiseudulle ja rakentaa sinne kaikki uudestaan. Hallitus ei aio tehdä tuota hullun hommaa, vaan aikoo näin syntyneillä yhteikunnan säästöillä tarjota yrityksille porkkanoita maakuntakeskustenkin kehittymiseksi. Myös varsinaisela maaseudulla on mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Jo nytkin lähes puolella viljelijöisä on maatalousyrittämisen lisäksi jotain muuta yritystoimintaa.
Vastaukset 96
Vanhimmat
Ensin tulee talouskasvu, joka tapahtuu eri tavalla maan eri osissa. Sitten tulee muuttoliike sieltä, jossa ei ole työpaikkoja sinne, jossa on työpaikkoja. Vasta tämän jälkeen on tullut "infran rakentaminen".
Vain suljetun talouden syrjäkylillä meneteltiin 20-30 vuotta sitten niin, että ensin rakennettiin infra, sitten ojenneltiin yrityksille tukiaisia ja ilmaisia toimitiloja, jotta ne toisivat työtä työttömien luo. Ja toivathan yritykset niin kauan kuin tukia maksettiin eikä vuokria peritty.
Se vasta kallista ja hölmöä puuhaa oli, jota ei ollut enää markkinatalouteen siirtymisen jälkeen varaa noudattaa, kun tukia ei voi maksattaa inflaatio irtipäästämällä eikä euroa pysytä enää devalvoimaan.
Näin se vaan on, Oiva, vaikket sinä asiaa kovakalloisena uskokaan.
asialinjallakin, etkä pelkästään poliittisesti suuntautuneena sönkkönä.
Varsin tyhjentävästi toit tällä kertaa esille maaliman muuttumisen ja sen, että meidän PITÄÄ muuttua sen kehityksen mukana, ei sitä vastaan, kuten oiva tekee.
Oivan ajattelutavan mukaanhan pitä syväsatama rakentaa Kainuuseen ja lisäkiitorata Ilomantsiin.
Vielä kun saataisi nuo maataloustukiaiset samalle kurssille....
... turha puhua. Sinä et ymmärrä sitä suurta säästäöä, joka syntyy kun ei tarvitse yrityksille ja ihmisille rakentaa kaikkea uudelleen hylättyjen rakenteiden tilalle, jos työ tule ihmisten luo. Tällä säästöllä yhteikunta voi porkkanoilla ohjata yrityksiä sinne, mikä kokonaistalouden kannalta on edullisinta.
Ei markkinatalous ole sitä, että annetaan markkinoiden riehua omilla ehdoillaan ja yhteikunta sopeutetaan siihen menoon. Yhteikunnan on pidettävä ohjat käsissään, jotta maan toiminta palvelee kokonaistalouden etua.
Onneksemme kepujohtoinen nykyinenkin hallitus menettelee niin.
Jos yrityksiä ohjataan porkkanoilla pois sieltä, missä niiden toiminta on luonnostaan kannattavaa toimimaan sinne, missä se ei enää ole yhtä kannattavaa, niin tämä on AINA kokonaistaloudellisesti huonompi ratkaisu kuin se, että talouskasvun annetaan tapahtua siellä, missä se tapahtuu luonnostaan.
Kasvun ohjaileminen ei nyt vaan onnistu, koska silloin pitää yrityksille maksaa rahaa siitä, että ne luopuvat kannattavammasta toimintavaihtoehdosta eikä siinä ole mitään järkeä.
Tämmäinen ohjailu on sikälikin vahingollista, että siihen ryhdyttäessä saatetaan jarruttaa kasvua, mikä merkitsee, että valtio sa kuluihinsa vähemmän verotuloja kuin muuten saisi.
Suomi on 20-30 vuotta jäljessä muun Euroopan ja Pohjoismaiden kaupungistumisesta ja saman verran jäljessä myös järkevästä palvelu- ja kuntarakenteesta. Sinun maalailemasi aluepolitiikka ei tee muuta kuin pitkittää kurjuuden jatkumista.
... toimiva yritys saattaa olla luonnostaan kannattavaa, mutta yrityspä ei maksakaan niitä kuluja, jotka koituvat esimerkiksi sen yrityksen työvoiman hankkimisesta ja asuttamisesta seudulle eikä infran rakentamisen kuluja, vaan ne maksavat yhteiskunta ja paikkakunnalle muuttamaan joutunut työväki. Talouskasvu seudulla ei siis tapahdu luonnostaan, vaan suurin kokonaistalouden lisäkustannuksin.
Yrityksen sijoituksen ohjailua on tehtävä aina kun siitä koituvat säästöt ovat kuluja suuremmat. Usemmiten ne ovat, jos yrityksen laajeneminen tapahtuu sinne, jossa on jo rakenteet ja työvoima valmiina.
Sijoituksenohjaus ei jarruta kasvua, yrityshän toimii aina niin kuin sille on edullisinta.
Tuolla kaupungistumiskehityksellä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Riippuu vain siitä mikä missäkin maassa luetaan kaupungiksi Onko meillä esimerkiksi Lieksan kaupunki kaupunkkehityksen suuri saavutus. Lieksaan näet kuuluu entinen Pohjois-Karjalan suurin harvaanasuttu rajakunta Pielisjärvi. Maamme on muutenkin harvaanasuttu, tiheään asuttu Keski-Eurooppa on kokonaisuudessaan kaupunginoloista.
Ei myöskään järkevällä kuntarakenteella ole mitään tekemistä käsittelemämme asian kanssa. Se toisen pohdinnan aihe.
Mitä maksaa kasvuyrityksen siirtäminen maakuntiin? Uudet toimitilat, muutto, koneiden ja kalustojen siirto, ihmisten muutto, kasvaneet etäisyydet alihankintaverkostoihin, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden pidemmät kuljetusmatkat...
Sinun sijainninohauksellesi vasta hintaa tulisi ja kasvu taittuisi, kun yritykset pantaisi porkkanoita maksamalla muuttamaan muualle sieltä, missä ne jo kannattavat hyvin ja työllistävät vielä paremmin.
Pääkaupunkiseutu on tienannut yritysten kasvun ja työvoimanlisäyksen ansiosta yhteisö- ja kunnalisveroina niin hyvin, että kaiken infran rakentamisen jälkeenkin siitä on riittänyt 3 veroäyrin verran maakuntiin siirrettävää yhteisö- ja kunnallisveron tasausta.
Kaupungistumiskehitys ilmentää sitä, missä vaiheessa mikin maa menee. harvaanasuttu Ruotsikin on meitä 10-20 vuotta edellä, kun sinä haluaisit porkkanoillasi siirtää kehitystä taaksepäin ja vaihtaa talouskasvun aluepolitiikkaan, eli siihen, että harvassa asumisesta palkitaan, kun palvelujen tuottaminenkin käy siinä mallissa kalliimmaksi.
Palvelu- ja kuntarakenneuudistus liittyy saumattomasti elinkeino- ja aluepolitiikkaan, vai miksi luulet, että kokoomus antoi siinä keskustalle kaikki ministeriöt?
Siksi, että vain keskusta voi saada kuntauudistuksen tapahtumaan, koska jos hommia vetäisi kokoomus, niin kepun kenttä tulisi puoluejohtonsa silmille, saman tien mikäli se hyväksysi yhtään kokoomuksen ideaa.
Jos luit tarkkaan tuon Hesarin yliön, niin siinä kommentoitiin myös muuttoliikettä työssäkäyntialueiden sisällä. Juuri näistä työssäkäyntialueista tullaan tekemään uuden kuntarakenteen keskeisin kehikko.
Talouskasvu, työllistyminen, kaupungistuminen, kuntarakenne, palvelujen kustannustehokkaampi tuotanto, parempi kokonaustaloudellisuus... tässä on se tapahtumaketju, jolla säilytetään myös hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja rurvataan sen rahoitus.
Unohda aluepolitiikan porkkanat, se on 60-luvun suljetun talouden jäänne, jonka kustannukset voitiin maksaa inflaatiolla ja devalvaatiuoilla, mitä enää ei voida tehdä.
...härkösen elää unelmiensa impivaarassa. Näyttää oleven pää niin kovaa umpiluuta ettet sinä(kään) saa sitä kääntymään.
Tuolla maakunnissa toki taitaa noita "härkösiä" olla vielä melkoinen lauma (ja niiden ääntähän keskustan johtokin loppupeleissä kuuntelee).
Aivan loistava! Kaikki totta ja hyvin sanottuna. Jokaisen mielipiteesi takuumieheksi voisin ruveta, vaikka itse en pystyisi yhtä hyvin asiaa ilmaisemaan.
Samoin tuo toinen vastineesi Oivalle on ihan timangi.
Sen verran Oivan järkevyyteen uskon, että kyllä hän nyt viimeistään tajuaa olevansa väärässä, mutta eri asia on, onko hänellä kanttia sitä myöntää!
...täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000026083391
Shefu poisti tuon vastaavan avauksesi, johon JKK ehti jopa vastatakin. Luuletko tosiaan, että sinun tehtäväsi on osoittaa kirjoittajalle itselleen, että hänen kirjoituksiinsa on vastattu? TYHMÄ!
sinun mielestäsi siis kannattaa jonkun Kvaerner-Yardsin laajentaa jotain ilomantsilaista veneveistämöä ennenkuin laajentaa vaikkapa Turun telakkaansa?
Huutava pula työvoimasta kun on ja vastaavasti Pohjois-Karjalassa työttömyyttä. Siispä se syväsatamakin kai rakennetaan johonkin Lieksaan, koska tulevaisuudessa (oivallisesti kepun johdolla) laivatin tehdään maakunnissa.
Yhteiskunta "säästää" ja säästöillä todellakin joudutaan ostamaan pakosta kepulaisilta viljelijöiltä porkkanoita ylihintaan.
Kasvavat yritykset kasvavat siellä, missä ne ovat aloittaneet kasvunsa. Samassa paikassa ne tarvitsevat myös lisätyövoimansa. Iso osa kasvusta heijastuu myös kasvuyrityksiä palvelevaan liiketoimintaan, eli yrityksille, joille on ulkoistettu kirjanpito, siivoukset, lähettitoiminta, kuljetukset, henkilöstöruokailu, jne.
Ksvuaan ei yritys voi ulkoista edes porkkanoiden avulla, eikä kovinkaan moni uusi yritys löydä itselleen tarpeellisia palveluja em. ulkoistamismahdollisuuksien suhteen muualta kuin missä niitä on ennestään.
Yritysten siirtely pääkaupunkiseudulta maakuntiin ja uusien yritysten perustaminen maakuntiin ei onnistu valtion porkkanoilla muuta kuin silloin, että muutkin kannattavan yritystoiminnan edellytykset ovat olemassa maaseudulla yhtä hyvinä kuin pääkaupunkiseudulla.
Jos kunnat joutuvat odottamaan 16 vuotta ennen kuin sinne muuttanut ihminen alkaa tuottaa kunnalle rahaa, niin miksi kiivailet siitä, että muuttoliike pitäisi kääntääpääkaupunkiseudulta kepukuntiin, koska sehän merkitsee 16 vuoden lisärasitusta ja jatkuvaa tappioputkea juuri niihin kuntiin, missä rahat on jo muutenkin kulutettu?
Olemassa olevien rakenteiden hyväksikäyttö ei ole koskaan ollut taloudellisesti viisasta, jos on toinen keino, millä sama asia hoituu vielä taloudellisemmin. Et sinäkään aja vanhalla autonrämällä, vaikka se liikkuu vielä, jos se syö bensaa kuudenneksen enemmän kuin uusi, johon joudut investoimaan, mitta jonka rahan säästät takaisin alentuneina bensakuluina.
Tässä on kohta, jota en ymmärtänyt ja siksi en sitä kommentoikaan:
>>...ihmisten ja yritysten haaliminen pääkaupunkiseudulle kurjistaa maakunnat, ja valtionosuuksien yhteydessä tapahtuva tasaus joudutaan ohjaamaan maakuntiin ja Helsingin seudun kunnat eivät saa valtionosuuksia ollenkaan tai vain vähän...
ja laiskinta hanttapulia toisiaan kiittelee. taidatte olla yhteiskunnan elätettäviä molemmat.
... vakavan asian. Maakunnissa pitää harjoitaa sellaista tuotantoa, mikä sinne sopii. Esimerkiksi kulutustavaroiden tuotanto olisi siellä usein kannattavaa ilman porkkanoitakin. Kalliiden tuotteiden kuljetus etelän markkinoille on pikku juttu kaikkeen siihen muuhun etuun verrattuna, mikä savutetaan, kun kaikki muu, työpalkoista lähtien on maakunnissa halvempaa. On turha väittää, että työehtosopimusten palkat ovat kaikkialla maassa samat. Tosiasia on kuitenkin niin, että etelän ruuhkakeskuksissa joudutaan liuttamaan palkkoja ylöspäin työvoimapulan vallitessa. Ja elääkseen etelässä työntekijä tarvitseekin enemmän palkkaa.
... liiketoiminnan muut edellytykset olla yhtä hyvät kuin etelässä, porkkanat tasoittavat eron. Miten sinä voit olla noin tietämätön, sitä vartenhan porkkanat ovatkin; silti kansantalouden kannalta on edullista käyttää porkkanoita.
Monilla yrityksillä on Suomessa toimintaa eri puolilla maata. Joten on turha väittää, ettäyritys toimii vain siellä missä se on perustettu.
Yhä puhut yritysten siirtelystä maakuntiin - olenhan monesti sanonut, ettei olevaa yritystä tai tuotantolaitosta pidä siirtää minnekkään, ei myöskään maakunnista etelään.
Olemassa olevilla rakenteilla tarkoitan maakunnissa jo valmiina olevaa infraa, asuntoja, ja palveluja, siellävoi olla jo valmiina halvalla tuotantotilaa ja mitä tärkeintä, siellä on valmiina työvoimaaa.
Tekeydyt, ettet ymmärrä sitä tiettyä kohtaa. Sanon sen toisin sanoin: Kun työkykyinen väki maakunnista haalitaan Helsingin seudulle, köyhtyvät maakuntien kunnat entisestään. Perustuslaki kuitenkin säätää niillekin ihmisille, jotka jäivät maakuntiin tietyn perusturvan. Tämä hoidetaan köyhille kunnille valtionosuukien jaon yhteydessä niin, että köyhät saavat enemmän kuin rikkaat. Niinpä monet Helsingin seudun kunnat eivät saa mitään. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että emme me pääkaupunkiseudulla tässäkään suhteessa voita massamuutosta tänne, vaan joudumme elättämään kurjistuneita alueita.
Tämänkin takia olisi edullisempaa kehittää maata taspainoisesti.
Esimerkkinä vaikkapa Perlos. Vaikka firrma vietiin ensin "työvoiman luo", ei se kuitenkaan toiminut. Vietiin lopuksi firma sinne, missä todellakin työvoimaa löytyy ja ennenkaikkea: rahtikustannukset ovat pienet.
Näinhän se käy paperiteollisuudellekin Suomessa. Ei auta hajasijoitukset, ei porkkanat. Lopputulos katsotaan sieltä viivan alta ja vai se ratkaisee.
Sinulle taas merkitsee eniten se, että ns. kepuvetoiset kunnat saisivat kultaa ja kunniaa riippumatta firman kannattavudesta. Eilen näytettiin MOT:ssa hyvä esimerkki sellaisesta, että kepulaiselle firmalle annettiin mahtavia apuja hommaan, jota ei ollut edes vielä testattu. Oli vain idea ja sopivat kunnanherrat.
Ei tätä kannata enää jatkaa, kun kumoikin joudumme toistamaan itseämme.
Sinun pitäisi uskoa, että yritykset osaavat itse valita sen, mikä on taloudellisin vaihtoehto, mistä seuraa automaattisesti, että åporkkanat, joilla yrityksiä houkutellaan muunlaiseen ratkausuun ovat pelkkä lisärasite valtiolle ja johtavat suoraan "kokonaistaloudellisesti huonompaan ratkaisuu,
Emme elä enää 60-luvun suljetussa taloudessa, vaan avoimessa markkinataloudessa. Sijainnin ohjauksen porkkanat eivät toimi, koska jos teemme aluepolitiikkaa hylkäämme talouskasvun tukemisen.
Olet kehittänyt Keskustan hellimästä aluepolitiikasta ihan oman oppisi jota täällä toistat, ja jolla ei ole mitään tekemistä edes kepun politiikan kanssa.
Yritykset sijoittuvat aina sinne missä niiden on järkevintä toimia. Yrityksen kokonaisedun kannalta edullisinta. Kaupungeissa taloudellinen toiminta on tehokkaampaa kuin maaseudulla. Tuotanto kannattaa sijoittaa ennemmin harvoihin suuriin tuotantolaitoksiin kuin useaan pieneen. Se edellyttää isoa saatavilla olevaa työntekijämäärää lähiympäristössä. Kepusuomessa porukkaa kyllä on, mutta se on hajallaan pitkin maaseutua, usean ison pitäjän alueella. Heidänkin pitäisi muuttaa siellä kepulandian sisällä ja infraa rakentaa sinnekin. Mitäs säästöä se on?
Yritykset tarvitsevat monenlaisia osajia, perustyöntekijöiden lisäksi johtoon, suunnitteluun, hallintoon jne. insinöörejä, ekonomeja, juristeja sen muuta. Maakunnista akateemista väkeä ei löydy yritysten tarpeisiin.
Eri yritysten sijoittuminen lähelle toisiaan tuo lisää etuja, sillä yritysten toiminta tehostuu muiden yritysten läheisen sijainnin ansiosta. Nämä edut tuovat yrityksille ulkoisia mittakaavaetuja, koska yrityksen sijainti yhdellä alueella hyödyttää muita yrityksiä. Palvelut ja alihankinta voidaan ostaa erikoistuneilta kumppaneilta jotka ovat riittävän lähellä. Maakunnissa tätäkään tarjontaa ei ole.
Jos yrityksillä ei olisi lainkaan etuja keskittymisestä, tuotanto kannattaisi sijoittaa hajautetusti. Mutta keskittämisedut antavat yrityksille mahdollisuuden tehostaa tuotantoaan ja maksaa korkeampia palkkoja ammattitaitoiselle työvoimalle. Osaavat ihmiset siis muuttavat kaupunkeihin työn ja korkeampien palkkojen takia. Tuloksena on itseään ruokkiva prosessi jota ei voi kuin jarruttaa yhteiskunnan toimin. Kun kilpailijamme eivät kuitenkaan jarruta, tippuisimme vaudista ja alkaisimme taantua. Siksi kaupungistumista ei tule jarruttaa kuten sinä esität.
Keskittymisen eduilla on myös rajansa. Maanhinta ja sitä kautta toimitilojen ja asuntojen kalleus pääkaupunkiseudulla alkaa jo rajoittaa kasvua. Maapolitiikassa onkin tehty pahimmat poliittiset virheet, Sipoon esimerkki olkoon yksi, Vuosaaren satamapäätöksen jarrutus toinen.
Eikä kaikki toimialat edes voi keskittyä. Kaivos pitää sijoittaa sinne missä on malmivarat, paperitehdas ja saha on oltava kohtuullisen kuljetusmatkan päässä hakattavista metsistä jne. Maaseutua pitäisikin kehittää sen vahvuuksia tukemalla, ei sen heikkouksia paikkailemalla.
Niin teen minäkin, kun ei yksinkertainen asia mene kaaliisi:
Yritykset aina osaavat ja niiden pitääkin itse ratakaista heidän kannaltaan taloudellisin vaihtoehto. Mutta se ei aina ole yhteiskunnan kannalta edullisin, siksi yteiskunta järjestää porkkanoita niin, että esimerkiksi yrityksen sijoittuminen on sekä yrityksen, että yteikunnan kannalta edullisi luonnollisesti niin, että porkkanoiden hinta otetaan huomioon.
Sinä et halua tunnustaa, näin tunnustaisit olleesi väärässä, sitä, että porkkanoilla ostetaan yhteiskunnalle muita etuja. Porkkanoita ei tietenkään pidä antaa enempää kuin nämä muut edut ovat.
Kertaus on erityisesti kovapäisten oppilaiden kannalta opintojen äiti.
...sen mystisen paikkakunnan nimi missä tiedät olevan riittävästi koulutettua työvoimaa ja valmiita asuntoja yritystoiminnan siirtoa varten. Vastauksesi ei kelpaa "helsingin ulkopuoli".
... mukaanlukien niiden ympäristö työssäkäyntietäisyydellä, on käytännössä minkälaisen tuotannon harjoittamiseen koulutettua työvoimaa vapaana ja valmiiksi asutettuna. Ei siis tarvita uusia asuntoja, infraa eikä palveluja. Ei sinne olevaa yritystoimintaa kukaan siirrä, vaan sinne kannattaa perustetaa uutta tuotantoa tai tai laajennuksia.
... elktroniikkateollisuudelle osia kuten kännykän kuoria. Semmoinen tuotanto sopii hyvin maakuntiin, kun kuljetuskustannukset eivät näyttele mitään roolia. Se oli "kiinailmiön" uhri ja olisi ollut vielä aikaisemmin, jos olisi toiminut Espoossa.
Paperiteollisuus on jo nyt maakunnissa eli siellä missä raaka-ainekin. Sen sijoittumisen määrää se, että raaka-ainetta eli raakapuuta ei kannata kuljettaa kauaksi. Muutenhan paperiteollisuudekin monen mielestä pitäisi toimia Espoossa. Suomessa säilyy aina paperiteollisuus ainakin siinä laajuudessa kun kotimainen raakapuu sallii, sillä raakapuuta Suomesta ei kannata kuljettaa Kiinaan Enson tehtaalle.
Mainitset sellaisen käsitteen kuin kepulainen firma. Ovatko puolueet ryhtyneet perustamaan firmoja?
... kehittämisestä, en teollisuuden perustamista maaseudulle. Keskuksissa on usein jopa yliopistokoulutusta, joten maakuntakeskuksissa on myös korkeasti koulutettuja yritysten palvelukseen. Siellä ja työssäkäyntietäisyydellä varsinaisella maaseudulla on vapaata työvoimaa valmiiksi asutettuna. Heille ei siis tarvitse rakentaa uutta infraa, asuntoja ja palveluja kuten Espoossa pitää jokaiselle uudelle työntekijälle ja yritykselle tehdä.
Maakuntakeskuksissa on myös yritysten verkosto alihankintojen tekemiseen.
Yhteikunnan kannattaa antaakin maakuntiin perustettavalle yritystoiminnalle porkkanoita, joilla yrityksen toiminta tulee kannattavaksi verrattuna johonkin yritystoiminnan kannalta ihannesijoituspaikkaaan kuten Espooseen. Yhteiskunta säästää nuo porkkanarahat, kun yritys sijoitetaan sen kannalta toivottuun paikkaan lähinnä siten, että maakunnissa ei tarvitse rakentaa uutta infraa, asuntoja ja palveluja.
Markkinataloudessa nyt vaan on niin, että se, mikä on yritystaloudellisesti paras vaihtoehto, tuottaa yritykselle parhaat myyntituotot, parhaan kannattavuuden, parhaan kasvun ja valtiolle parhaat verotuotot ja parhaan työllisyyden.
Jos valtio lähtee markkinataloudessa "ohjailemaan", niin valtio joutuu käyttämään siihen tahaa, mikä ei lisää yrityksen myyntituottoja, voittoja eikä kannattavuutta, eikä tuo valtiolle yhtään lisää verotuloja eikä paranna työttömyyttäkään, koska yritys osaa itse hakea kannattavimman vaihtoehdon itselleen. Ja se on samalla kannattavin vaihtoehto myös yhteiskunnalle.
Markkinataloudessa yritykset saavat tulonsa ainoastaan asiakkailtaan ja ehkä lisäinvestointeina omistajiltaan. Valtion porkkanarahojen perässä pyöriminen ei kuulu markkinatalousjärjestelmään, eikä siinä ole mitään järkeäkään, koska vastikkeettoman rahan jakaminen yrityksille vain vääristää kilpailua ja lisää valtion menoja, eli veronmaksajan rasitetta ja hyödyttää ainoastaan yritysten omistajia.
Syrjäseutujen valmiiseen infraan vetioaminen on sama kuin vetoaisit siihen, että pitää ajaa vanhalla autonrämällä, jonka ylläpito maksaa paljon enemmän ja jatkuvasti, kun uuteen investoiminen vähentäisi jatkuvia käyttö- ja ylläpitomenoja.
Kun yritykset kasvavat siellä, missä niillä on parhaat kasvuedellytykset ja yhteiskunta tukee tätä rakentamalla uusien työntekijöiden tarvitseman infran, niin saavutamme aina parhaan talouskasvun ja yhteiskunnalle parhaat verotuotot ja PIENIMMÄT KUSTANNUKSET, koska näin lisääntyvä työllisyys ja vähenevä työttömyys säästävät enemmän kustannuksia, mitä uuden infran rakentaminen aiheuttaa.
Sinun ajattelusi on pelkkää 60-lukulaista suljetun talouden suunnitelmataloutta, jossa valtio meni ja maksoi yritystukija sijainnin perusteella. Silloin sillä ei ollut väliä, kun inflaatio voitiin oikaista devalvaatioilla.
Nyt kun olemme siirtyneet markkinatalouteen, ovat kaikki tuolla tavalla tekohengitetyt yritykset nurin.
Tässä ei ole paluuta vanhaan, joten lopeta nyt hyvä mies tuo haihattelu, koska se ei ole enää tästä ajasta. Yksikään muu keskustalainen, kansanedustajiasta ja ministereistä nyt puhumattakaan, ei haihattele tuolla tavalla, vaan toimii järkevästi, mistä on seurannut, että muuttoliike Vanhasen kaudella on ollut vilkkaampaa kuin Lipposen kaudella.
Ja lue uudelleen se Hesatin yliö: siinäkin oli kaksi vaihtoehtoa Joko talouskasvu tai aluepolitiikka. yhtä aikaa niitä ei voi toteuttaa.
Sinun aluepolitiikallasi leikkaamme talouskasvun ja ja menetämme hyvinvointivaltion rahoituspohjan.
>>Ei siis tarvita uusia asuntoja, infraa eikä palveluja. Ei sinne olevaa yritystoimintaa kukaan siirrä, vaan sinne kannattaa perustetaa uutta tuotantoa tai tai laajennuksia.
...edes yksi esimerkki. Kaupunki/maakuntakeskus, vapaan työvoiman määrä ja koulutustausta.
Ja jos tuollaisen keksit, niin miksi hemmetissä sinne pitäisi valtion rahaa antaa, jos kaikki on jo valmiina?
Yhteiskunnan tuet valitettavasti houkuttelevat myös hyväksikäyttäjiä, kaiken maailman ketkuja, jotka osaavat laatia paperit sen näköisiksi, että valtio antaa rahaa, ja sitten vaan Kanarialle karkuun.
... et voi tunnustaa, että yhteikunnalla on oikeus ja velvollisuus käyttää porkkanoita yritysten jojoittumiseksi sinne, missä se on kokonaisuuden kannalta edullisinta luonnollisesti porkkanatkin huomioon ottaen. Et voi myöntää, kun juomattaisiin sinun olleen väärässä koko ajan.
... sille kirjoittajalle, joka toi esiin yrityskeskittymien tuoman edun erittäjälle.
Juuri tuommoisten etujen tasoittamiseksi porkkanoita juuri tarvitaankin. Usein sinne ei kannataperustaa yritystoimintaa ilman porkkanoita. Mutta vielä kerran: porkkanat on mitoitettava korkeintaan niin suureksi kuin niistä saatava hyöty, silloin hanke on kokonaisuuden kannalta kannattava.
Etkö voisi lopulta lopettaa tuota jänkkäämistäsi päivän selvästä asiasta ja myöntää olleesi väärässä. Minä ainakin lopetan tähän sinulle vastaamisen tästä aiheesta tässä avauksessa.
Tuo oli vain sivukommentti, sillä kaikkia yhteiskunnan tukia pyritään aina käyttämään väärin. Jos tuli on tarpeellinen - mitä yritystuet eivät ole - niin silloin toki pitää laittaa hakumenettelyt sellaisiksi, että väärinkäyttöjen mahdollisuus minimoituu.
Takavuosina nimittäin kaikkien puolueiden paikallisyhdistykset perustivat "opintopiirejä" ja tekiväåt niille tekaistuja pöytäkirjoja tai mitä dokunmentteja nyt tarvittiinkaan ja nostivat näin valtiolta opintopiireille kuuluvia tukia puoluetoiminnan käyttöön, mm. puhetilaisuuksien kahvituksiin, puoluekokousmatkoihin ja majoituksiin, jne...
Julkinen salaisuus kuulemma, muttei kukaan puuttunut.
... edellytyksiä jollekin tuotannolle. Mutta edellytykset eivät aina ole niin hyvät kuin Espoossa, siksi porkkanoita tarvitaan ja ne ovat kokonaisuuden kannalta kannattavia, jotta kaikki yritykset eivät tuppaudu Espooseen.
Yritykset itse tutkivat kannattavuutensa, en minä ala sinulle esimerkkiäkään laatia.
Kannattava toiminta ei tukea kaipaa ja kannattamattoman toiminnan tukeminen alkaa olla jo rikos.
Sinä voisit uskoa, että se on täyttä utopiaa, jos kuvittelet yritysten siirtyvän kasvualueiltaan pois sillä, että yhteiskunta antaisi heille sen rahan, joka tarvittaisi kasvualueiden infran rakentamiseen ja osoittaisi, että menkää kasvukeskusksiin, joissa on valmis infra.
Näinhän sinä ajattelet, mutta niin ei talous eikä yhteiskunta toimi.
Maakuntakeskuksista pärjäävät kuvailemallasi tavalla Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Niihinhän yritykset juuri keskittyvätkin ja nuo alueet kasvavat.
Kakki muut maakuntakeskukset ovat liian pieniä tai liian hajanaisia pärjäämään edes kansallisesti saati kansainvälisessä kilpailussa. Seinäjoella juuri nähtiin ettei yhteistyö alueen kuntien kesken suju, Nurmoa yritettiin liittää naapuriinsa jotta molemmat voisi järkevästi kehittyä mutta "me oomma Nurmoosta ja me pärjätähän omillamma" asenne voitti ja nyt seutu kuihtuu. Ilman tangomarkkinoita moni ei tietäisi Seinäjoesta mitään.
Kasvavissa maakuntakeskuksissa rakennetaan suhteessa yhtä paljon uutta kuin pääkaupunkiseudulla, jopa enemmän, eikä niilläkään ole valmista infraa yhtään sen kummenkin kuin pääkaupunkiseudulla. Korkeintaan enemmän kaavoitettua maata kun erilaiset yhdenasianliikkeet eivät jarruta kehitystä kuten Helsingin seudulla.
Alueilla on itsekullakin vahvuutensa, kuten korkeakoulut, ja sen vuoksi ne juuri menestyvätkin. Oulun sudun menestys on täysin sen omaa ansiota, ei minkään hallituksen aikaansaannosta, siellä on ymmärretty kuntien välinen yhteistyö ilman pakkokeinoja, mm. yleiskaava on laadittu kuntien yhteisenä. Ei ole verisesti kilpailtu parhaista veronmaksajista vaan aluetta kehitetty keskuksen ympärille suunnitelmallisesti. Kuntaliitoksiakin tehden, niin kepun ydinalueella kuin ollaankin.
Rahan syytämisellä ei mikään alue kehity, vaan järkevällä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Omien vahvuuksien edelleen vahvistamisella. Onneksi Kepukin puolueena ymmärtää tuon paljon paremmin kuin sen kannattajat, kuten sinä, ja on alkanut puhua myönteisesti myön pääkaupunkiseudun kehittämisestä, vaikka Pekkarinen kotiseudullaan uhoaa kehäradan rahojen siirtämisestä Keski-Suomen siltarumpuihin. Tuollainen pekkarointi kuuluu Kepun retoriikkaan ja valehtelun perinteeseen, ei sitä kukaan vakavasti ota.
Vesitit itse omat linjauksesi. Ei tullut maakuntakeskuksen nimeä, missä sitä mainostamaasi koulutettua työvoimaa löytyy ja muitakin puitteita. Espoon otit esimerkiksi hyvistä puitteista. Espootahan ei voida lukea "maakunnan keskukseksi".
Oikeassa olet siinäkin että yritykset tosiaankin tekevät päätöksensä kannattavuuden pohjalta. Ja jos maakuntiin siirtyminen ei ole kannattavaa, niin sinne ei kannata siirtyä.
Joten mainostamiasi puitteita ei nyt tainnut ollakaan siellä maakunnissa. Ja onhan se meille kaikille ollut jo tiedossa.
Lohja ympäristöineen on nousemassa selkeiden kasvukeskusten joukkoon. Se osoittaa, ettei itse kaupungin tarvitse olla iso, jos yhteydet muutoin pelaavat.
Aluehan on lähellä historiallisia ja uudempiakin teollisuusyhteisöjä (Mustio, Fiskars, Virkkala), ja etäisyydet Helsinkiin, Hankoon ja Turkuun ovat siedettävän hyvät, kun Turun moottoritie on paikkoin kokonaan käytössä.
Perustat koko ajattelus tähän väärinkäsitykseen:
>>Porkkanat tuovat yrityksille lisää rahaa ja tuo valtiolle lisää rahaa aivan samalla lailla kuin, että yritys perustaisi toimintaansa sinne, missä toiminta on yhtä kannattavaa ilman porkkanoitakin.
... siirtäminen maakuntiin tai maakunnista "espooseen" ei ole järkevää. Olen monesti tuon sanonut. Mutta uuden yrityksen tai tuotantolaitoksen perustamisessa pitää tarkkaan tutkia, minne se kannattaa sijoittaa.
... sitä, että valtio saa porkkanat muina säästöinä takaisin. Tuon olen sata kertaa sinulle jankannut, etkä ole sitä perustellusi kieltänytkään. Jos ei mene kaaliin, niin ei voida mitään.
... on noiden luettelemisien lisäksi ainakin Kokkola, Vaasa, Seinäjoki, Joensuu, Lappeenranta/Imatra, Kotka, Lahti ja Lohja. Jotta nämä keskukset kattavat koko maan ja niihin pitää panostaa, eikä vain tuijottaa Helsingin seutuun.
rahat menevät pääosin kuin Kankkulan kaivoon. Ei se sinun jankkaamasi asiaa muuta. Jos sinulla on puolueeton tutkimus, joka todistaa kaikki tai edes valtaosiltaan teollisuushallit, avustukset ja lainantakaukset ym. kannattaviksi, esitä se. Voisit aloittaa tutkimukset Ilomantsin naapurikunnasta, Enosta, jossa näitä epäonnistumisia riittää. Ilomantsia en tältä osin tunne, mutta voit tehdä myös sikäläisistä menestystarinoista yhteevedon. Sinulla on oppi-isänä Göbbels, jonka mukaan valhe tarpeeksi usein toistettuna muuttuu totuudeksi. Ymmärrän, että oppisi on Kekkosen kaudelta, mutta ei se enää päde. Voisin melko suurella todennäköisyydellä sanoa, että näytä minulla tyhjänä oleva ränsistynyt teollisuushalli maaseudulla, niin näät samalla Kekkosen ystävyyspolitiikan avulla Neuvostoliiton kauppaa varten yhteiskunnan tukirahoilla tehdyn virheen.
... joskus epäonnistumisia. Jos sellaista tapahtuu maakunnissa, ei se ole aluepolitiikan syy.
Oppini ovat aivan tämän päivän elämää. Hallitushan jatkaa aluepolitiikkaa hyvällä menestyksellä tänä päivänäkin. Tämä teidän hyökkäilynne tasapainoisen maan rakentamista vastaan vain johtuu siitä, että haluaisitte sen lopettaa ja keskittä kaiken tänne meidän helsinginseutulaisten ja koko maan vahingoksi.
Minä en siis aja aluepolitiikan aloittamista vaan puolustan sen jatkamista.
kun Pekkarinen Alajärvellä totesi, että vanhan aluepolitiikan aika on ohi. Turha on tulla valtiolta tukia anomaan varsinaisiin investointeihin. Sensijaan esimerkiksi Tekes, Finnvera ja maakunnalliset TE-keskukset tukevat oikealla tavalla yritystoiminnan aloittamista pääomasijoituksialla, avustuksilla ja lainoilla. Tunnen vähän asiaa ja rahaa kyllä riittää hyviin ideoihin koko maassa. Ideoita kuitenkin on liian vähän eikä liiketoimintaa ole mitenkään syytä aloittaa sen takia, että on olemassa ränsistymässä olevaa infrastruktuuria. Osaavaa työvomaa ei ole peräkammareissa odottamassa huippuosaajista puhumattakaan. Et sitten esittänyt yhtään laskelmaa.
oiva esittää taas kerran sen saman kaavion, jota sitäkin hän tulkitsee eri tavalla kuin muut.
Seinäjokea lukuunottamatta jokaisessa mainitsemassa kaupungissa on demarienemmistö. Kasvua löytyy oivan keskuksissa....
Valtio ei saa porkkanoitaan säästöinä takaisin, koska valtio saa vähemmän säästöjä, mitä se saisi siinä tapauksessa, että yritykset kasvavat siellä, missä kasvulle on parhaat edellytykset ja valtio tukee tätä luonnollista kasvua eikä puutu keinotekoisella aluepolitiikalla yritysten toimintaan.
Tämä asia on nyt väitöskirjatasolle selvitetty, niin kuin itsekin HS:stä luit. Jos valtio valitsee kasvupolitiikan, se hylkää aluepolitiikan ja päin vastoin, koska asian ydin on se, että kasvavia yrityksiä ei voi siirrellä sieltä, missä niillä on luonnolliset kasvun edellytykset, koska kasvu tyrehtyy silloin.
Porkkanat maksavat enemmän kuin "infra", koska infra on kertaluokan kustannus, mutta porkkanat jatkuvaa tukea.
...jätä panostaminen yritysten päätettäväksi.
Valtio luo vain edellytyksiä, missä se on kasvukeskusten kasvaessa onnistunutkin.
Tässä ei ole kyse siitä, että otetaan pois panoksia pääkaupunkiseudun edellytysten rakentamisesta ja aletaan jakaa porkkanoita yrityksille, vaan edellytysten luomisesta kaikkialle, missä kasvua tapahtuu, myös pääkaupunkiseudulle.
Liike-elämässä tapahtuu epäonnistunmisia virhepäätösten johdosta. kun valtion tai kuntien tuella rakennetaan hallit korpeen ja maksetaan yrityksille rahaa, että ne muuttaisivat sinne, niin se on ihan varmasti sen yrityksen virhe, joka sinne menee, koska tuollainen aluepolitiikka ei toimi markkinataloudessa.
Hallitus on tukenut talouskasvua, ei harrastanut aluepolitiikkaa. Vanhasen hallituksen aikana muuttoliike entisestään kiihtyi.
... nuo sinun hallisi horvessa. Tuollaisista puhuminen osoittaa vain kirjoittajasta sen, että kun ei hallitse asia, alkaa venkoilemaan.
Viime hallituksen aikaansaama Euroopan parhaimpiin kuuuluva talouskasvu johtui juuri siitä, että otettiin koko maan resurssit käyttöön aluepolitiikan avulla. Muuttoliike tapahtui nyt pääasiassa maakuntien ja kuntien sisällä, eikä niinkuin Lipposen ja Niinistön aikana vain Helsingin seudulle, jonne tulikin semmoinen ruuhka, jota vielä tänä päivänäkin selvitetään hankkkimalla tuolle väelle asuntoja ja palveluja.
Onneksemme samaa politiikkaa jatkaa tämäkin Vanhasen hallitus nyt Kokoomuksen myötävaikutuksella.
... sitä asiaa. Tekijä vain oli asenteeltaan sinunlaisesi.
Valtion ja kuntien on panoksillaan ohjattava toiminnan suuntaamista sinne, missä se kokonaisuuden kannalta on edullisinta. Yrityksen kannaltahan se tietysti on, sillä yrityshän itse valitsee sijaintipaikan.
Pääkaupunkiseudulla on luonnostaan hyvät edellytykset, mutta se tulee yhteikunnalle kalliimmaksi kuin muualla. Tämän tasoittamiseksi tarvitaan muualla edellytysten lisäämistä niillä säästöillä, joita syntyy kun työpaikat tulevat sinne, missä on vapaata työvoimaa valmiiksi asutettuna.
...näitä ns. karvaperseduunareita (vai mikä se Soinin sanonta olikaan) mutta onko siellä menestykseen tarvittavia kansainvälisen tason osaajia? Eipä taida olla.
Jostakin syystä yritykset vaan tuppautuvat ruuhkasuomeen.
Kun väitöskirjoja tarkastetaan, siellä eivät mene asenteet läpi. Väitöstilaisuudessa tarkistetaan nimenomaan se, että tutkimuksen empiirinen osuus pitää vettä ja on totta.
Talouskasvun politiikka sulkee pois aluepolitiikan ja päinvastoin.
Jos vaadit aluepolitiikkaa, niin vaadit elämän kurjistamista oko Suomessa, koska vaadit valtiolle alhaisempia verotuottoja.
>>Valtion ja kuntien on panoksillaan ohjattava toiminnan suuntaamista sinne, missä se kokonaisuuden kannalta on edullisinta. Yrityksen kannaltahan se tietysti on, sillä yrityshän itse valitsee sijaintipaikan. >Pääkaupunkiseudulla on luonnostaan hyvät edellytykset,...>...mutta se tulee yhteikunnalle kalliimmaksi kuin muualla.>Tämän tasoittamiseksi tarvitaan muualla edellytysten lisäämistä niillä säästöillä, joita syntyy kun työpaikat tulevat sinne, missä on vapaata työvoimaa valmiiksi asutettuna.
... tekijän mielipiteitä. Tuo on tohtori Aron mielipide, joka varmaankin on käsitelty väitöstilaisuudessa ja jossa se on asetettu omaan arvoonsa.
Aluepolitiikalla on Vanhasen hallituksen aikana saatu maan kasvu eurooppalaisiin huippulukemiin ja työttömyyskin on laskenut nopeasti. Sitä tietä valtion ja kuntien taloudet ovat kohentuneet.
Työttömyyden vähentämisen kannalta työn tuleminen työttömän kotiseudulle on tehokkaampaa kuin sen keskittäminen vain espooseen. Moni maakuntien työtön ei kertakaikkiaan pysty muuttamaan kalliseen espooseen vaan jää kotiseudulleen jatkamaan elämäänsä työttömänä. Hän muuttaa helpommin kotimaakunnassaan tai voi saada työssäkäyntietäisyydellä työtä nykyisestä kodistaan käsin, jos vain valtiovalta aluepoliittisilla satsauksillaan edistää sen työn tulemista tekijänsä ulottuville.
Oiva elää vielä maatalousyhteiskunnassa, sinä teollisuusyhteiskunnassa. Elämme nykyisin palveluyhteiskunnassa. Nimenomaan palvelut määrittelevät sen, missä ihmiset haluavat asua tai mihen he haluavat muuttaa.
Ihmiset katsovat hyvin yksilöllisesti omaa elämäänsä. On olemassa niitä, joille riittää Nurmeksen tarjoamat palvelut. On myös niitä, joille ei riitä edes pääkaupunkiseudun tarjonta. Tämä koskee sekä julkista että yksityistä tarjontaa. Hyvänä esimerkkinä nuoremman Häglundin syöpäleikkaus ulkomailla.
Yrittäjälle on tärkeää saada parasta työvoimaa. Useimmilla koulutetuilla on myös koulutettu puoliso. Löytääkö puoliso oman uransa kannalta sopivaa työtä sieltä, mistä tarjotaan toiselle hyvääkin työpaikkaa, ratkaisee sen, onko perhe valmis muuttamaan. Toisaalta perhe haluaa lapsille hyvän koulutuksen. Yläasteella (yläkoulussa) ja lukiossa on oltava mahdollisuus valita erilaisten vaihtoehtojen välillä.
Maakuntiin ei kannata rahdata julkista rahaa, jos sinne sijoittuvalla yrityksellä ei ole valmiina kyvykästä ja sitoutunutta työvoimaa.
Se kansanosa, joka tuottaa korkean teknologian palveluita ja tuotteita tulee keskittymään suuriin kaupunkeihin. Ennustan, että pinessä ja vähäväkisessä maassamme pääkaupunkiseutu on ainoa alue, jonne tällainen kansanosa keskittyy. Vetäkää harpilla 50 kilometrin kaari niin, että harpun kärki on Pasilan kohdalla. Veikkaan, että sen sisäpuolella asuu vuosisadan puolivälissä yli 2 miljoonaa suomalaista.
... omalta kannaltaan edullisimman sijoituspaikan mukaanlukien sen, missä se voi laajentua.
Yritys kannattaa ja tuotaa verotuloja yhtä hyvin kuin espoossa siellä, minne se on sijoittunut valtion porkkanoiden avulla, eihän se olisi muuten siirtynytkään. Olen taas tämän ketjun yhteydessä moneen otteeseen selittänyt, että valtio ja kunnat saavat porkkanat takaisin muina säästöinä, mitä tulee siitä, että yritys sijottui kokonaiuuden kanaalta parhaaseen paikkaan.
Valtion ja kuntien ei pidä erikoisesti lisätä espoossa infran, asuntojen ja palvelujen siksi, että se saisi yhä kiivaampaa kasvua aikaan. Se tulee yhteikunnalle kalliimmaksi kuin ohjat porkkanoilla yritystoimintaa sinne, missä nuo rakenteet ja työvoima ovat jo valmiina.
Olen moneen kertaan sanonut, että olevan tuotannon muutto kehitysalueille tai päinvastoin ei ole kannattavaa, tässä on kysymyksessä uuden yrityksen tai tuotantolaitoksen sijoittumisesta.
Markkinoiden ei pidä antaa vapaast riehua, vaan yhteikunnan on niitä ohjailtava lempeällä kädellä porkkanoiden kanssa. Vieöä kerra: Markkinavoimat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.
Sinun B-ryhmää vastaan käymääsi kampanjaan en osallistu. Se on sitä samaa perua raakaa kapitalististi perua kuin ajattelusi muutenkin. Osuuskauppa ei siihen sovi.
Kyllä väitöskirjassa hyväksytään tekijän mielipiteitä. Tuo on tohtori Aron mielipide, joka varmaankin on käsitelty väitöstilaisuudessa ja jossa se on asetettu omaan arvoonsa.
----------
Väitöskirja on tieteellinen tutkimus, jossa väittelijän on todistettava mielipiteensä (hypoteesinsa) empiirisesti oikeiksi.
Aluepolitiikalla on Vanhasen hallituksen aikana saatu maan kasvu eurooppalaisiin huippulukemiin ja työttömyyskin on laskenut nopeasti. Sitä tietä valtion ja kuntien taloudet ovat kohentuneet.
-------------
Työllisyys kasvoi kansainvälisen nosuboomin ja Suomessa toteutetun veropolitiikan ansiosta, jolla kysyntään päästettiin isää ostovoimaa maltillisten palkkaratkaisujen ja tuloveronalennusten yhdistelmällä, mikä nosti ostovoimaa enemmän kuin loi hinnankorotuspaineita.
Aluepolitiikkaa Vanhasen i hallitus ei harastanut siinä mielessä, että se olisi jakanut valtion tukia "sijainninohjaukseen".
Työttömyyden vähentämisen kannalta työn tuleminen työttömän kotiseudulle on tehokkaampaa kuin sen keskittäminen vain espooseen.
-------------
Työn vieminen työttömien luo on aina kalliimpaa kuin työn tekijöiden muutto sinne, missä yritykset luonnostaan kasvavat.
Kukaan ei ole "keskittänyt" Espooseen mitään, mutta espoolaiset yritykset ovat kasvaneet luonnostaan, mistä syystä niiden on saatava myös työvoimaa Espooseen, koska muute kasvua ei tapahdu, ja valtio menettää verotuloja.
Moni maakuntien työtön ei kertakaikkiaan pysty muuttamaan kalliseen espooseen vaan jää kotiseudulleen jatkamaan elämäänsä työttömänä.
---------------
Jo Vanhasen I hallituksen aikana mietittiin toimia, joilla helpotettaisi työn perässä muuttoa, koska se on kokonaistaloudellisesti valtiolle edullisinta.
Hän muuttaa helpommin kotimaakunnassaan tai voi saada työssäkäyntietäisyydellä työtä nykyisestä kodistaan käsin, jos vain valtiovalta aluepoliittisilla satsauksillaan edistää sen työn tulemista tekijänsä ulottuville.
-------------
Kasvukeskuspolitiikalla voidaan hoitaa tuota muuttoliikettä ja niin on tehtykin, koska kasvukeskukset ovat kasvaneet.
Se vaan ei ratkaise koko ongelmaa, vaikka osan ratkaiseekin.
kasvukeskuspolitiikka ja talouskasvun tulkeminen siellä, missä se luonnostaan tapahtuu eivät ole toisensa poissulkevia ratkaisuja, minkä Vanhanen oikein hyvin on tajunnut.
En ole erotellut teollista ja palvelutoimintaa toisistaan, niinpä olen samaa mieltä kuin sinä ja kiitän täsmennyksestä.
Nimenomaan palvelujen on sijaittava siellä, missä palveltavat ovat, koska palvelua ei voi tehdä valmiiksi ja kuljettaa palveltavan luo niin kuin tavaraa.
>>Valtion ja kuntien ei pidä erikoisesti lisätä infran, asuntojen ja palvelujen siksi, että se saisi yhä kiivaampaa kasvua aikaan.
Oiva, mitkä ovat ne Vanhasen hallitusten muutokset aluepolitiikassa Lipposen halliruksiin nähden.
Väitöskirjan väitteet tai mielipiteet pitää kyllä yrittää todistaa. Mutta kyllä sinne hyväksytään huonosti todistettuja mielipiteitä. On aivan mahdoton todistaa ehdottomaksi semmoinen mielipide, että aluepolitiikka ei kannata. Sitä harjoitetaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa tänä päivänäkin.
Työllisyys ja maan talous kasvoi enemmän kuin muissa unionimaissa Vanhasen hallituksen aikana. Erikoisen paljon työllisyys ja talous kasvoi maakunnissa. Esim. Pohjois-Karjalan talous kasvoio pari vuotta sitten maan nopeimmin. Sen sijaan Helsingin seudulla työttömyyttä alkoi ilmetä. Otettiin siis koko maan mahdollisuudet käyttöön.
Vanhasen hallitusten aikana on sijainninohjaukseen käytetty valtion varoja mm. verohelpotuksina, kuljetustukina yms.
... on tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja siellä saataviin palveluihin, jos vain olisi töitä.
Maakuntiin "raahattavalla rahalla" on tiukat ehdot. Ja on itsestään selvää ettei rahaa tipu, jos yrityksellä ei ole tiedossa työvoimaa. Työttömyyden torjuntahan koko aluepolitiikan idea on.
... puolelle.
... koko asenne muutettiin. Lipposen hallituksella oli suuri idea rakentaa Helsingin seudusta suuri metropoli ja sinne syydettiin rahaa estottomasti mm. perusinfran rakentamiseen. Se perusasenne vaikutti yrittäjiin ja työntekijöihin niin, ettei muualle kannata satsata ja alkoi kansanvaellus. Vanhasen hallitus muutti tämän asenteen ja alkoi kannustaa maakuntien kehitystä satsaamalla sinne myös enemään valtion rahaa.
konkreettista. mutta eihän mitää sellaista olekaan.
Olet niin vahvan uskosi varassa, että alat väittää jo täysin mahdotomia asioita.
Ensin alkaa AINA talouskasvu, joka kohdistuu AINA eri yrityksiin eri osassa maata.
Siihen, missä osissa maata sijaitseviin yrityksiin talouskasvu kohdistuu, valtio ei voi vaikuttaa, koska Valtio ei ole asiakas muuta kuin siltarumpu- ja tiehankkeissa, julkisessa rakentamisessa, yms.
Valtio ei siis ole vuosikymmeniin harrastanut mitään sijainnonohjauspolitiikkaa, ei Lipposen eikä Vanhasen hallituksen aikana.
Kannattavat ja kasvavat yritykset maksavat yhteisöveroa ja kun ne jakavat osinkoja, niistä maksetaan myös veroa. Samoin optioista. Ja vain kasvavien yritysten palkansaajat maksavat kasvavia verotuloja valtiolle.
Jos pääkaupunkiseutiu kasvaa eurooppalaiseksi metropoliksi, niin sittä hyotyy myös Kainuu, koska etelän kasvu antaa mahdollisuuksoia lisätä pohjoisen hyvinvointia, koaks pohjoista ei saa kasvamaan valtion tukiaisilla, ellei pohjoisella ole omia kasvun edellytyksiä.
Helsingin seudulla on muyten pula ammattitaitoisesta työvoimasta edelleen, vaikka on täällä toki rakennetyöttömyyttäkin, mutta se, että väität työttömyyden lisääntyneen täällä ei ole totta.
Lipposen hallituksella oli suuri idea rakentaa Helsingin seudusta suuri metropoli ja sinne syydettiin rahaa estottomasti mm. perusinfran rakentamiseen.
---------
Rahaa "syydettiin" aivan liian vähän suhteessa siihen, mitä talouskasvu olisi edellyttänyt. liikenneyhteydet takkuilevat, asuntoja ei ole tarpeeksi, mistä syystä kasvu ei ole ollut niin hyvää juin se olisi voinut olla
Se perusasenne vaikutti yrittäjiin ja työntekijöihin niin, ettei muualle kannata satsata ja alkoi kansanvaellus.
--------
On sinulla mielikuvitusta, sillä tuo nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa.
Yrittäjät sijoittuvat sinne, missä niiden on kannattavinta toimia, ja työntekijät sinne, missä on parhaat valinnanmahdollisuudet hyväpalkkaisista työpaikoista.
Ja näin sen pitääkin olla, jos haluamme rakentaa hyvinvointia koko kansalle.
Asian ydin on se, että ensin on hevonen (talouskasvu) ja sitten tulee kärryt (infran rakentaminen).
Sinä kuvittelet, että olisi ollut hallituksia, jotka olisivat valjastaneet kärryt hevosen eteen.
Näin oli vain 60-70-luvuilla, kun maakuntiin houkuteltiin teollisuutta, jonka viimeisetkin jäänteet siellä nyt kaatuvat, kun veronmaksajan rahan syytäminen kannattamatoman yritystoiminnan ylläpitämiseen on pois hyvinvointipalvelujen rahoituksesta.
Se estää vastaamasta oikelle porrastuvalla.
Uskosi oikeistoliberalismiin ja markkinavoimiin on niin luja, että nille voi mielestäsi antaa kaiken vallan, johon yhteikunnalla ei ole edes oikeutta puuttua.
…sitä Timo Aronkin juttua, kun noin omituisiin johtopäätöksiin siitä tulit! Siinähän todetaan mm. näin:
>> Tosiasia kuitenkin on, että muuttoliikettä ei voida pysäyttää eikä se kansantaloudellisesti ole mielekästä", sanoo muuttoliikettä väitöstyössään tutkinut valtiotieteen maisteri Timo Aro, 39.
Aron mukaan vuosina 2000–2005 kuntien välillä ja sisällä on muutettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin Suomen maassamuuttohistorian aikana
... muuttoliikkeen pysäyttämistä. Sitä tarvitaan aina, mutta se on nyt saavuttamassa luonnollisen muotonsa. Muutetaan syrjäkyliltä kuntakekukseen ja maakunniassa maakuntakeskuksiin, eikä yksin Helsingin seudulle, joka oli Lipposen ja Niinistön politiikkaa. Sinnekin muutetaan, mutta se ei ole suhteutettuna asukaslukuihin voimakkaampaa kuin moniin maakuntien keskuksiin. Ihan viimeisen kuukauden aikana on julkaistu aiheesta karttakuvia, joilla on suhteellinen muuttoliike kuvattu eri alueilla värein. Saman värisiä muuttovoittoalueita olivat Helsingin seutu, Oulun, Kokkolan, Seinäjoen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Lappeenrannan/Imatran, Lahden, Tampereen seudut. Näin ei ollut Lipposen aikana. Lukuja minä en ryhdy etsimään, sen voit tehdävaikka sinä, jos ei tälläinen kehitys tunnu uskottavalta.
Mantrojani tasapainoisen aluekehityksen kansantaloudellisesta edullisuudesta en voi muuttaa, kun ne ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Toistamaan joudun niitä sinun ja Jäbän jatkuvasti toistamianne väitteitä vastaan, että vain pääkaupunkiseudun kehittämisessä on järkeä. Joudun niitä toistamaan siksikin, että kohdallanne tuon vanhan viisauden sanoma, kertaus on opintojen äiti, on vaatinut toistoja.
Te toistatte mantrojanne markkinavoimien vapaasta toiminnasta. Markkinavoimat on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Varmaan huomasit tuosta tutkimuksesta, että muuttaneet ihmiset ovat muuttaneet työpaikkojen perässä?
Tutkimuksessa ei taidettu sanoa, että ihmiset olisivat muuttaneet hallituksen toimenpiteiden vuoksi?
Niinpä se, että muuttovoittokunnat ovat eri vuosina eri paikoissa merkitsee, että talouskasvua on tapahtunut eri vuosina eri tavalla eri paikoissa.
On itsestään selvää, että laman jälkeinen kasvu alkoi pääkaupunkiseudulta, koska täällähän on eniten yrityksiäkin.
Nyt on Pääkaupunkiseudulla huutava pula työntekijöistä, kun kaavoitus ja rakentaminen eivät ole pysyneet työvoiman tarpeen tahdissa ja kasvua alkaa siirtyä jo muuallekin.
Vanhasella ja Lipposella saati halliutusten poitiikalla ei ole asiassa mitään tekemistä. Sen todisti väitöskirjan pohjalta tehty Hesarin juttukin.
…saanen hyvän yön toivotuksenani esittää tässä käsitellyn asiasta poiketen pari leikettä tuolta omasta avauksestani; ensin eräästä vastineesta ja sitten vastauksestani siihen. Olisi kiva kuulla kommenttisi asiasta (en sitä nyt jää odottamaan, mutta varmaan huomisiltana minulla on vielä tilaisuus tulla saittia vilkaisemaan):
- - -
kepulla todellakin on valtava ongelma siinä, että se haluaisi päästä vaikuttamaan Suomen kolmessa merkittävimmässä keskittymässä, pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Tampereen seudulla, ja kaikissa niissä kepun vaikutus on yhtä tyhjän kanssa.
Ottaa se sellainen johtavan hallituspuolueen kunnialle, kun se leimaa puolueen vain takametsien junttipuolueeksi. Ei väärä leima, mutta siitä kepu haluaisi päästä pois konstilla millä hyvänsä.
Mutta konsteja ei vain löydy. Ja jos löytyisikin, kenttä haraa vastaan, että sellaisia ei saa käyttää. Ei saa olla kaupunkimyönteinen eikä ainakaan Helsinkimyönteinen, ja sehän näkyy eivätkä kaupunkilaiset ja etenkään helsinkiläiset niin tyhmiä ole, että kannattaisivat puoluetta, joka on heitä vastaan.
Haluaisiko keskusta tulla oikeasti myös kaupunkilaisten ja helsinkiläistenkin puolueeksi vai ei? Sitä se ei tiedä. Tai kyllä kai johto tietäisi, mutta kentän ääni on toinen.
On siinä johdolla ristipaineet. Hamletin ongelma, ollako vai eikö olla. Ja se jatkuu ja jatkuu ja kokoomus, demarit ja vihreät sivusta virnuilevat huonosti peitettyä vahingoniloaan!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000026096017
- - -
yhdyn arveluusi siitä, miksi he eivät siihen reagoi. Vaikea olisikin, kun toisaalla uhoavat kepun tulosta tänne ja toisaalla uhotaan niin Helsinki-vastaisesti kuin suinkin voidaan. Oiva Härköseltäkään ei taida löytyä mantraa, joka tuon ristiriidan edes yrittäisi poistaa!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000026096771
näille umpiluupäille vastata, hehän eivät ymmärrä muuta kuin oman napansa ympärillä pyöriä.
... muuttaa, mutta aluepolitiikalla pitää estää kokonaistalouden kannalta kannattamattomat, turhat muutot.
Pääkaupunkiseudulla on huutava työvoimapula, kun kaavoitus ja rakentaminen eivät pysy vauhdissa. Se onkin hullun hommaa, maakuntakeskuksissa on kyllä työvoimaa ja kaavoitettua maata.
Hesarin juttu ei käsitellyt eri hallitusten tekemisiä.
... kaikkea, mitä olit kasannut. Tunnistin sieltä yhden kysymyksen: mikä on kepun tulevaisuus Helsingin, Turun, ja Tampereen seuduilla.
Kesustalla on jo näillä alueilla jonkinlainen jalansija, joka viime kunnallisvaaleissa se vankistuikin. Keskusta kasvaa näilläkin alueilla, kun ihmiset vähitellen alkavat tajuamaan, että keskustan ajama tasapainoinen aluekehitys on myös näiden suurien keskusten etu. Liian nopea kasvu rasittaa näiden alueiden kuntia, syö valtion varoja turhaan ja köyhdyttää muuttotappioalueita, mistä seuraa se, että myös näiden vauraiden seutujen asukkaat joutuvat maksumiehiksi kurjistuville aluille jääneiden ihmisten perustuslain takaamien peruspalvelujen saannin turvaamisessa.
>>Pääkaupunkiseudulla on huutava työvoimapula, kun kaavoitus ja rakentaminen eivät pysy vauhdissa.>Se onkin hullun hommaa, maakuntakeskuksissa on kyllä työvoimaa ja kaavoitettua maata.
Kun puhut tasapainoisesta aluekehityksestä, niin tarkitatko oikeasti kehitystä?
Minusta tuntuu, että tarkoitat paluuta menneeseen, jossa ihmiset asuivat maalla ja tehtaat olivat pikkukaupunkien elinvoiman tuottajina.
Kehitys on edessä, ei takana.
... vähissä.
... suunnata laajennuksensa sinne, missä on kaavoitettua maata ja työvoimaa.
;-)
kannat. Eihän ne sitten mitään tukia tarvitse.
Niinhän ne yritykset tekee. Muuttavat sinne missä on tontteja ja työvoimaa tarjolla
Muuttavat Kiinaan.
Eivät kepulandiaan, siellä kun ei ole kuin sossun luukulta pääkaupunkiseudun ihmisten tienaamaa rahaa hakevia luusereita
... säilyvät edistämässä yritystoimintaa siellä, missä se on kansantalouden kannalta edullisinta.
Oivan mukaan siis Helsingissä, Turussa ja Tampereella kepulla on "jo jonkinlainen jalansija". Noissa kaupungeissa kepu on viidenneksi ja kuudenneksi suurin puolue noin viiden prosentin ääniosuudella.
Keskustan kannatuskaan ei ole noissa kaupungeissa juurikaan kasvanut vaalien välillä. Sen tärkeimmät kilpailijat ovat RKP ja kristilliset.
Täytyy olla vilkas mielikuvitus, jos tuollaisella kannatuksella näkee loistavan tulevaisuuden. Oivaltahan se onnistuu...
... siis yritysten perustaa toimipiste jokaiseen kepukuntaan erikseen? Sitäkö tarkoitat?
Kepu ei ole ollut koskaan viidettä sijaa korkeammalla Helsingissä, mutta viides se oli aina, kunnes tulivat vihreät.
Nyt puolueiden suuruusjärjestys Helsingin valtuustossa on: 1. Kokoomus, 2. Sdp, 3. Vihreät, 4. Vasemmistoliitto, 5. Ruotsalaiset ja 6. Keskusta. Perussuomalaiset ja kristilliset hengittävät sen niskaan.
Että silleen se on täällä asemaansa vahvistanut. Ja suunta jatkuu, sille Oivakin antaa vauhtia helsinkivastaisilla puheillaan täällä.
Kyllä kepu selvästi kuudenneksi suurin Hesassa on 4 edustajallaan. Tässä tilanne:
Yhteensä 85 jäsentä, joista naisia 45 ja miehiä 40. Puolueittain paikat jakaantuvat seuraavisti:
Kok 26, SDP 21, Vihr. 16, Vas 8, Rkp 6, Kesk. 4, KD 2 PS 1 ja SKP 1.
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsinki/Päätöksenteko ja hallinto/Päätöksenteko/Kaupunginvaltuusto/Valtuuston jäsenet
kertoo missä mennään....
Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Sole Molander ja Terhi Peltokorpi.
Kiviniemi ihan OK, Kolbe itsetärkeä viisastelija, Peltokorpi uskovaishurahtanut ja toista kepulaista Eeva Kuuskoskea vastaan tissiin lyönnistä käräjöivä Molander muuten seko. Hyvin vaikkapa tämän saitin kepulaisia kuvaava koostumus!
Kaupungin valtuutettu Sole Molander on eri henkilö kuin Kuuskosken kanssa otellut Helena Molander - joka oli eduskuntaehdokkaanakin kristillisdemokraattien listalta.
Viime päivinä täällä on saitin valvonta toiminut niin, että palstalle kuulumattomat avaukset on poistettu tosi tehokkaasti. Niinpä tämä avaukseni on kestänyt etusivulla jo viikon. Tehokas valvonta on osoittanut väitteeni oikeaksi, että palstalla oli 90 % sellaista törkyä, joka ei kuulunut sinne.
Palstaa on myös rauhoittanut se, että Kapi ei ole ollut täällä huseeramassa. Toivotaan, että hänen tultuaan matkoiltaan, hänen matkakertomuksensa ohjataan semmoisille palstoille, joille ne kuuluvat.
Eniron ryhdistäytyminen palstan valvontaan on varmaan seurausta myös siitä, että valtiovallan puolelta on väläytelty keskustelupalstojen valvonnan tehostamisen tarvetta.
eiköhän nuo lukemattomat avaukset ole muiden tekemeiä kuin Kapin. Ainoastaan avaukset siirtävät toisia avauksia alaspäin, ei niihin tehdyt vastaukset. Olet vain hieman katkera siitä, että ne Kapin kirjoitukset saavat runsaan lukijajoukon ja runsaasti myös vastauksia, sekä puolesta että vastaan.
Noissa sinun jutuissasi tuppaa olemaan niin, että niitä ollaan vastaabn pääsääntöisesti. Mistähän se johtuu? Onkohan niiden juttujesi sisältö "hajasijoitettua"?