Syövästä ei koskaan toivu...

Mun äiti sairasti syövän, kun olin melko pieni. Se makasi yli vuoden sairaalassa erittäin heikossa kunnossa. Lapsikatras (11 lasta) odotti kotona ja sisaruksista isoimmat pitivät huolta.

Kotiin palasi "luuranko", jota en enää tunnistanut äidikseni. Olin kauhuissani!

Siitä alkoi hidas toipuminen takapakkeineen. Uskovaisella isälläni meni herne nenään, kun selvisi, että äitini ei enää kyennyt saamaan lapsia - Herran lahjoja. Yritti ja rukoili apua. Mutta Herra ei kuunnellut. Onneksi isä ei kuitenkaan ottanut uutta synnyttäjää ja saimme elää yhtenä perheenä.

Onneksi äiti kuntoutui sen verran, että pystyi hiljalleen hoitamaan pienimpiä ja perheen pojat pääsivät ammattikouluun. Siskoni menivät naimisiin heti kun voivat ja muuttivat sitten pois kotoa. Onneksi sisaruksia ehdimme saamaan sen verran, ettei perheen tyttöjen maine synnyttäjinä mennyt huonoksi ja pääsivät naimisiin uskovaisen miehen kanssa.

Eli suurikin perhe voi selviytyä syövästä, mutta täydellistä palautumista ei meillä koskaan tapahtunut. Usko kuitenkin auttoi jaksamaan.

Onko vastaavia kokemuksia?
171640
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

väärin ? Taidat olla lestad.? Eikö perheenne tyttärillä ole muuta arvoa,kun olla synnyttäjinä ?

Äänestä

Älä sotke uskontoa syöpään! Olkaa iloisia siitä että äitinne selvisi... ja teitä oli "vain " 11 lasta. Onko tämä provo?
Itse en ehtinyt saada ainoaakaan lasta ( kohtu poistettu) mutta eipä mieheni ( ei uskovainen) ole minua lapsentekokoneeksi ottanutkaan!

Äänestä

ja millä mantereella oikein olet syntynyt?!?!?!?

Ihmisarvoa alentavaa tekstiä.

Äänestä
  • pilailua ?

    Äänestä

Niin,kyllä näin on,vaikka se uskomattomalta tuntuu.

Äänestä
  • kovasti.

    Äänestä

miksi ei uskoa saa sekoittaa syöpään, se kuuluu arkipäivään eikä vaan hautajaisiin ja rippikouluun.

Kiitos Sinulle kirjoituksesta AP....

Ilman todellista uskoa Jeesukseen en olisi jaksanut syöpäni kanssa ja ihmettelinkin mistä ihmeestä sellaiset saavat voimaa tuon sairauden keskellä jotka ovat vaan uskoa harrastelioita.

Äänestä
  • Uskosta ei kannata väitellä.Siunausta

    Äänestä

  • uskoa harrastelijoilla?

    Äänestä

  • ei ole esimerkiksi Jumalan rangaistus. Syövästä paranee niin uskovaiset kuin ei uskovaisetkin.
    Itse uskon Jumalaan , mutta paranin lääketieteen avulla.
    Eri asia, minkä verran usko antaa voimia jaksamiseen!

    Äänestä

Siis ovatko lestadiolaisnaiset ensisijaisia "SYNNYTYSKONEITA"?!

Äänestä
  • Näin on,vaikka olemme muka sivistysvaltio,monessa perheessä käydään taistelua äidin hengen kustannuksella,joka vuosi täytyisi synnyttää uusi lapsi,hinnalla millä hyvänsä.
    Tiedän,koska olen läheltä seurannut.
    Nyt,pallo on teillä,tämän sivun lukijoilla.
    Ottakaa kantaa.

    Äänestä

  • läheltä seurannut kirjoitti:

    Näin on,vaikka olemme muka sivistysvaltio,monessa perheessä käydään taistelua äidin hengen kustannuksella,joka vuosi täytyisi synnyttää uusi lapsi,hinnalla millä hyvänsä.
    Tiedän,koska olen läheltä seurannut.
    Nyt,pallo on teillä,tämän sivun lukijoilla.
    Ottakaa kantaa.

    Lestadiolaiskulttuurissa on tyttölasten tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää, että hänellä on paljon sisaruksia. Näin siksi, että valitessaan synnyttäjään lestadiolaispojat suosivat suuren perheen tyttöjä. Heillä kun on parhaat mahdollisuudet taata omilleen tyttärilleen hyvä tulevaisuus.

    Olisihan se ajattelematonta ottaa sellainen synnyttäjä, joka kuolisi jo seitsemän synnytyksen jälkeen. Ja olla ajattelematta tyttöjen parasta.

    Äänestä

  • Laestadiuksen aatteen kanna... kirjoitti:

    Lestadiolaiskulttuurissa on tyttölasten tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää, että hänellä on paljon sisaruksia. Näin siksi, että valitessaan synnyttäjään lestadiolaispojat suosivat suuren perheen tyttöjä. Heillä kun on parhaat mahdollisuudet taata omilleen tyttärilleen hyvä tulevaisuus.

    Olisihan se ajattelematonta ottaa sellainen synnyttäjä, joka kuolisi jo seitsemän synnytyksen jälkeen. Ja olla ajattelematta tyttöjen parasta.

    Että lapsikatraan kasvaessa on hyvä päästää vanhimmat tytöt pois rasittamasta vanhempien elämää taloudellisesti. Rahaa ei nimittäin ole paljon, kun pienipalkkainen isä yrittää tuoda leivän pöytään 20-päiselle perheelleen... Hyvässä lykyssä pojat peruskoulusta päästyään ja kesäisin voivat auttaa isäänsä tekemällä ansiotyötä.

    Äänestä

  • Laestadiuksen aatteen kanna... kirjoitti:

    Lestadiolaiskulttuurissa on tyttölasten tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää, että hänellä on paljon sisaruksia. Näin siksi, että valitessaan synnyttäjään lestadiolaispojat suosivat suuren perheen tyttöjä. Heillä kun on parhaat mahdollisuudet taata omilleen tyttärilleen hyvä tulevaisuus.

    Olisihan se ajattelematonta ottaa sellainen synnyttäjä, joka kuolisi jo seitsemän synnytyksen jälkeen. Ja olla ajattelematta tyttöjen parasta.

    ei voi ymmärtää lestadiolaisten juttuja,eikä oikein jaksakkaan.

    Äänestä

  • Ihan siksi kirjoitti:

    Että lapsikatraan kasvaessa on hyvä päästää vanhimmat tytöt pois rasittamasta vanhempien elämää taloudellisesti. Rahaa ei nimittäin ole paljon, kun pienipalkkainen isä yrittää tuoda leivän pöytään 20-päiselle perheelleen... Hyvässä lykyssä pojat peruskoulusta päästyään ja kesäisin voivat auttaa isäänsä tekemällä ansiotyötä.

    vastata,tai keskustella tuolla lestadionilaisten palstalla ?

    Äänestä

  • ulkopuolisena kirjoitti:

    ei voi ymmärtää lestadiolaisten juttuja,eikä oikein jaksakkaan.

    kaikki monilapsiset perheet ole lestadiolaisia. Minun isän äitI synnytti myös 11. lasta,ja eli terveenä ,kunnes lähes 90 vuotiaana äkillisesti sairastuttuaan poistui luotamme.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Syöpäperheen lapsi... kirjoitti:

Mun äiti sairasti syövän, kun olin melko pieni. Se makasi yli vuoden sairaalassa erittäin heikossa kunnossa. Lapsikatras (11 lasta) odotti kotona ja sisaruksista isoimmat pitivät huolta.

Kotiin palasi "luuranko", jota en enää tunnistanut äidikseni. Olin kauhuissani!

Siitä alkoi hidas toipuminen takapakkeineen. Uskovaisella isälläni meni herne nenään, kun selvisi, että äitini ei enää kyennyt saamaan lapsia - Herran lahjoja. Yritti ja rukoili apua. Mutta Herra ei kuunnellut. Onneksi isä ei kuitenkaan ottanut uutta synnyttäjää ja saimme elää yhtenä perheenä.

Onneksi äiti kuntoutui sen verran, että pystyi hiljalleen hoitamaan pienimpiä ja perheen pojat pääsivät ammattikouluun. Siskoni menivät naimisiin heti kun voivat ja muuttivat sitten pois kotoa. Onneksi sisaruksia ehdimme saamaan sen verran, ettei perheen tyttöjen maine synnyttäjinä mennyt huonoksi ja pääsivät naimisiin uskovaisen miehen kanssa.

Eli suurikin perhe voi selviytyä syövästä, mutta täydellistä palautumista ei meillä koskaan tapahtunut. Usko kuitenkin auttoi jaksamaan.

Onko vastaavia kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu