Lukion arvosanat

Oppilas

Mikä on lukiossa vielä hyvä arvosana?

Yläasteella totuin saamaan 9-10 ja alle ysin menevä numero oli kauhea pettymys ja melkein itkin sen takia.

Nykyään saan vain 4-6 (7 erittäin harvoin).

Kaikista kielistäkin minulla oli peruskoulussa aina 9 ja kokeista sain 9-10. Nykyään saan kielistä useimmiten seiskoja ja sitä huonompia. Esim. yläasteella enkku oli 9 ja nyt 5.

Mikä siis on lukiossa vielä hyvä numero?

Katselen haikeudella yläasteen päättötodistusta ja sitä melkein ysin keskiarvoa, kun nykyään tuntuu, että seiskakin on vaikeaa saada.

Totean, etten osaa mitään ja sama kai olisi vaikka lopettaisin lukion kokonaan, kun ei siellä ole näin tyhmänä mitään järkeä käydä.

28

7197

Vastaukset

  • Lukion arvostelu on tosi paljon tiukempi kuin peruskoulun. Lisäksi peruskoulun arvostelu ei ole niin yhtenäistä koko maassa kuin lukion, koska peruskoulussa ei ole mitään yhteistä päättökoetta, kuten lukiossa on YO-koe. Siksi joissakin kouluissa / joiltakin opettajilta voi saada peruskoulussa "liian hyviä" numeroita. On ihan normaalia, että arvosanat laskee lukiossa. Lukion opiskelutapaan ja arvosteluun oppiminen kestää vähän aikaa, ei heti kannata säikähtää!

    Täytyy ihan itse päättää, mikä on "hyvä numero". Jos joku aine on tosi vaikea, niin sitten vaikka viitonen voi olla hyvä! Ei joka aineessa tartte olla loistava. Mielestäni kasi on todella hyvä numero lukiossa ja monesti työn takana.

    Sanallisessa arvostelussa 4-10 asteikko menee jotenkin näin:
    4 - hylätty
    5 - välttävä
    6 - kohtalainen
    7 - tyydyttävä
    8 - hyvä
    9 - erittäin hyvä
    10 - erinomainen

    Eli heti ei kannata lannistua, mutta toisaalta pitää osata keskeyttääkin, jos selvästi huomaa että on väärässä paikassa. Tsemppiä!

  • Korjaa jos olen väärässä, mutta ainakaan minä en opiskele saadakseni hyviä arvosanoja, vaan oppiakseni. On ihan turhaa keskittyä murehtimaan numeroita, kun voisit tuonkin ajan käyttää miettimällä, miten voisit parantaa opiskelutyyliäsi. Lukiossa tunnetusti joutuu tekemään enemmän töitä kuin yläasteella, jonka aikana ei välttämättä tarvitse lukea juuri ollenkaan saadakseen hyviä numeroita. Varsinaista uuden oppimista ei siis välttämättä tapahdu yläasteella minkään vertaa. Lukiossa asia on toisin. Keskity siis itse opiskeluun ja oppimiseen, ja kun tekniikka alkaa olla kohdallaan, hyvät tulokset (muutkin kuin hyvät numerot) tulevat sen myötä.

  • Eiköhän suurimmalla osalla käy samoin. Lukiossa itsenäinen työmäärä lisääntyy huomattavasti, kun tunneilla ei keretä käsittelemään kuin murto-osa opetussuunnitelman sisällöstä. Itselläni ei ollut yläasteella jaksoja eikä siis koeviikkojakaan, joten totuttelu tuohon lukion koeviikkorääkkiin oli aika tuskallista.

    Omalla kohdallani mm. englanti meni lukiossa paremmin, johtui siitä että rupesin kirjoittamaan/kääntämään sitä tod. paljon omalla ajallani. Kannattaa kokeilla? Siis jotain mielenkiintoisia tekstejä, oppikirjojen tekstit ovat lamaannuttavan tylsiä.
    Matematiikka oli yläasteella 9-10, ja erehdyin ottamaan lukiossa pitkän -> päästötodistuksen numero 6, jostain kurssista tuli nelonenkin. Olisihan siinäkin kai pärjännyt jos olisi jaksanut joka ilta sitäkin vääntää pari kolme tuntia. Mutta aika loppuu, ja muitakin aineita on.

    Suosittelisin sua keskittymään oikein kunnolla vain joihinkin tiettyihin aineisiin, mihin on jo valmiiksi enemmän mielenkiintoa. Niistä kun saa sitten hyviä numeroita, motivaatio nousee ja muutkin numerot toivottavasti parantuvat.

    Et sinä tyhmä ole, eikä ole mitään järkeä keskeyttää ennen kuin viimeinenkin yritys on osoittautunut tehottomaksi. En tiedä kuinka paljon aikaa käytät läksyihin/kokeisiin lukuun vapaa-ajalla, mutta tunti päivässä on kyllä jonkinlainen minimi. Voisit miettiä onko jotain muita asioita mitkä haittaavat opiskelua.. masennus, unettomuus, epäterveellinen ruoka ym.

  • Mitä sie valitat? Jos saat kurssista 5 niin sillon se tarkottaa että osaat puolet kurssin oppimäärästä! Eli onko lasi puolityhjä vai puolitäynnä? Itse päätät! Kyllä 7 saa olla tyytyväinen. Ei noil numeroilla oo mitään merkitystä kunhan pääset kirjottamaan ajallaan.

    Niin no kaikki ei vaan pärjää lukiossa. Käsittääkseni olet lukion ekalla...lukion ekahan on pelkkää yläasteen kertausta. Ei ne asiat ainakaan helppoudu eteenpäin mentäessä. Jos koko yläasteen on lellitty ja annettu 10 helposti, niin opiskelumotivaatio katoaa helposti lukiossa jos saa vaan 6sia. Vielä jos on ahdistavat vanhemmat jotka vaativat tuloksia.

    Ei musta lukiolla ja yläasteella niin hirmuista eroa ole.
    äikkä 7->7
    enkku 8->6
    ruotsi 6->5
    matsku 8->8(lyhyt)
    fysiikkkam 9->8
    kemia 9->7
    bilsa 8->7
    mantsa 8->8
    Numeroiden tippuminen on ihan luonnollista.

    • Hui.. minä kun luulin et lukioon on kiva mennä ja osaan kaikkea hyvin ja sillai.. numeroita on yläasteella tullut jo kuudesta ysiin.
      Kiva juttu tuo numeroiden laskeminen.. nyt ei huvita enää ollenkaan mennä lukioon.


    • *pelkää* kirjoitti:

      Hui.. minä kun luulin et lukioon on kiva mennä ja osaan kaikkea hyvin ja sillai.. numeroita on yläasteella tullut jo kuudesta ysiin.
      Kiva juttu tuo numeroiden laskeminen.. nyt ei huvita enää ollenkaan mennä lukioon.

      Kiitos kaikille palautteesta.

      Pistän tähän pari esimerkkiä yläasteen ja lukion numeroistani (ekaksi yläaste, sitten lykio):

      Äidinkieli: 9 --> 8, 9
      Ruotsi: 9 --> 6, 7
      Englanti: 9 --> 7, 6, 5
      Saksa: 9 --> 6, 7
      Biologia: 9 --> 6, 7
      Maantieto: 9 --> 7, 6
      Matematiikka: 8 --> 4, 5, 6, musitaakseni 7


    • Oppilas kirjoitti:

      Kiitos kaikille palautteesta.

      Pistän tähän pari esimerkkiä yläasteen ja lukion numeroistani (ekaksi yläaste, sitten lykio):

      Äidinkieli: 9 --> 8, 9
      Ruotsi: 9 --> 6, 7
      Englanti: 9 --> 7, 6, 5
      Saksa: 9 --> 6, 7
      Biologia: 9 --> 6, 7
      Maantieto: 9 --> 7, 6
      Matematiikka: 8 --> 4, 5, 6, musitaakseni 7

      Matem 10 - 10 - M
      Fyssä 6 - 8 - A (reaali)
      Kemiä 6 - 7 - A (reaali)
      Äikä 7 - 8 - A
      Enku 6 - 5 - A
      Ruotsi 5 - 6 - A
      Biolog 6 - 8
      Maanti 6 - 7
      Uskont 7 - 9
      Hissa 7 - 8
      jne...

      Ylä-aste keskiarvo 7.7
      Lukio keskiarvo 8.7

      Nyt opiskelen yliopistossa ja kyllä päästötodistus ei voisi vähemmän kiinnosta. Kukaan sitä ei katsonut, kun yliopistoon pääsi myös pääsykokeilla. Tärkein on lakki, ilman sitä voi päästä vain amikseen.


    • poju kirjoitti:

      Matem 10 - 10 - M
      Fyssä 6 - 8 - A (reaali)
      Kemiä 6 - 7 - A (reaali)
      Äikä 7 - 8 - A
      Enku 6 - 5 - A
      Ruotsi 5 - 6 - A
      Biolog 6 - 8
      Maanti 6 - 7
      Uskont 7 - 9
      Hissa 7 - 8
      jne...

      Ylä-aste keskiarvo 7.7
      Lukio keskiarvo 8.7

      Nyt opiskelen yliopistossa ja kyllä päästötodistus ei voisi vähemmän kiinnosta. Kukaan sitä ei katsonut, kun yliopistoon pääsi myös pääsykokeilla. Tärkein on lakki, ilman sitä voi päästä vain amikseen.

      Löytyi niin mielenkiintoinen teksti että oli pakko vastata, vaikka näin 6v myöhässä :-)

      Matem 8 - 8 - E
      Fyssä 7 - 5 - M (vanha reaali)
      Kemiä 7 - 5 - M (vanha reaali)
      Äikkä 8 - 7 - C
      Enku 10 - 6 - C
      Ruotsi 7 - 6 - B
      Biolog 7 - 7
      Maanti 9 - 7 - M (vanha reaali)
      Uskont 8 - 7
      Hissa 7 - 8

      Kirjoitin siis reaaliin pääasiassa maantietoa, mutta vastasin myös kahteen fysiikkaan, yhteen kemiaan ja yhteen helppoon historiaan.

      Ylä-aste keskiarvo 7.8
      Lukio keskiarvo 6.7

      Minäkin toista vuotta yliopistossa, vielä teknillisessä semmoisessa. Eipä ole tarvinnut päättötodistuksia paljoa näytellä, eikä sillä ole väliäkään kun yliopistoihin pääsee sisään pelkillä pääsykokeillakin. Tietysti AMK:iin haettaessa voi olla vaikea saada hyviä alkupisteitä jos on huono päättötod.

      -T 22v


  • Onhan se lukio vaikeampi opinahjo kuin peruskoulu, mutta kyllä sitä tason nousua tapahtuu oppilaassakin, tiedot ja taidot monipuolistuvat ja opiskelutekniikka kehittyy.

    Itselläni yläasteen päättötodistus oli 9,2. Nyt Lukiossa on käymättä kolme kurssia ja keskiarvoksi on tulossa 9,2-9,5. Opiskelumetodejani en ole hirveästi muuttanut, tosin eräissä aineissa on ollut pakko, jotta on säilyttänyt aikaisemman tason. Näin esimerkiksi englannissa, joka oli peruskoulussa aina kymppi, nyt teetti töitä saada kahdeksasta kurssista se 9,5. Varsinkin alussa oli asenne liian löysä. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa sama juttu, ensimmäiset kurssit huonosti, mutta loppua kohti on tullut jo varsin hyviä numeroita.

    Yläasteen numeroista osa on muuttunut. Ruotsi, kemia, maantieto, biologia ja liikunta ovat nousseet, matematiikka ja historia laskeneet - kaikissa muutosta yksi numero. Kaikki tämä ilman mitään viiden tunnin läksyurakoita, matemaattisia aineita lukuunottamatta olen oikeastaan lukenut kunnolla vasta koeviikolla, jos silloinkaan.

    Eli: oikealla asenteella ja työnteolla pärjää varmasti. Jos lannistuu, saattaa jäädä kelkasta pahastikin.

  • miten kannattaa lukee kokeisiin tai itse asiassa valmitautua jos oikeesti haluaa hyviä arvosanoja onks kenelläkään hyviä opetusmenetelmiä??

  • "miten kannattaa lukee kokeisiin tai itse asiassa valmitautua jos oikeesti haluaa hyviä arvosanoja onks kenelläkään hyviä opetusmenetelmiä??"
    Ennen koetta kannattaa lukea koko koealue läpi kerran tai pari muutaman päivän aikana ja sitten keskittyä muistiinpanoihin ja muihin tärkeisiin yksityiskohtiin, näin minä teen ja lukion ykkösellä tuli uskonnosta, historiasta, englannista ja yhteiskuntaopista kaikista kurssien keskiarvoksi 9, maantiedon kurssista sain 10 ja sama on nyt lukion kakkosella jatkunut. Ainoastaan ruotsi ja matematiikka aiheuttavat jonkinasteisia paineita ja vitutusta, muista otan yleensä ysin tuosta vain kunhan luen.

    Tunnilla olen aika passiivinen, kuuntelen kyllä ja koitan aina tehtävät tehdä riittävän hyvin niin kotona kuin koulussakin.

  • Itselläni ei hirveän radikaalia laskua yläasteen jälkeen ole tapahtunut, mutta melkein arvosanan kuitenkin. Yläasteen keskiarvo oli 9,5, nyt lukiossa sama arvo on 8,7.
    Numerot:
    Äidinkieli: 9 --> 9-8
    Matematiikka (pitkä): 9 --> 9 (nousemassa panostuksen ansiosta lähemmäks kymppiä)
    Enkku: 9 --> 8-7
    Ruotsi: 9 --> 7-(6)
    Maantieto: 10 --> 10
    Historia: 10 --> 10
    Laitoin tohon aineet, jotka aion kirjoittaa ruotsin muut reaalit ovat kaseja ja ysejä. Biologia 10.

    Itse en ole vielä kovin paljon joutunut panostamaan reaaleihin, sillä muistan lähes kaiken hyvin tunnilta. Oikeastaan ainoa aine, johon oikeasti panostan, on pitkä matikka.

  • Äikkä 7->7
    Matikka 9->9(pitkä)
    Kemia 9->7 (alustava E kirjoitukset)
    Enkku 8->6 (alustava M kirjoitukset)
    Fysiikka 9->9
    Bilsa 9->10
    Maantieto 9->9
    Ruotsi 5->just ja just läpi (1 kutonen, 1 nelonen, 3 vitosta)

  • Miten te saatte noin hyvii arvosanoja?!

    Itse teen kovasti työtä silti tulee huonosti numeroita?

    Luen koealueen läpi kerran sitten teen jokaisesta kappaleesta muistiinpanoja vihkoon ja alleviivailen kirjoissa tärkeitä asioita!

    Itselläni ei millään onnistu kokeisiin lukeminen, kun alan lukee kirjan ensimmäistä kappaletta päässä voi alkaa pyöriä päivän tapahtumia tai joku leffan jouni yms.

    Seuraan tunneilla, teen myös lisätehtäviä mut silti en saa hyviä arvosanoja

    Jotai vinkkejä tai neuvoja kiitos

  • Mun vinkit lukiossa pärjäämiseen (ei 10 keskiarvoon vaan siihe 8 pintaan). Kun kurssi alkaa selatkaa siinä ekalla viikoll kun on rentoo ja kaikkii kurssei vast alotellaan ni ne kurssikirjat läpi kertaalleen. Sit kun ollaan siin kurssin puolivälissä nii ihan omatoimisesti käyt kirjan läpi vähän niin kuin lukisit itse kurssikokeeseen ja opettelet siinä kirjan ensimmäisen puolikkaan.Kun aikaa koeviikoon on noin 2 viikkoa aloita lukeminen ajoissa (noin 45 min päivässä) ja tasoita näin vikan illan lukemista vähän pidempään aijan jaksoon ja näin vältyt hullulta stressiltä koeviikolla ja voit ottaa iisimmin ! Muista myös koeviikolla ulkoilu ja mukava tekeminen jotta aivot ei jumitu heti ekan kokeen jälkeen. Motivaatio laskee kummasti jos sattuu menemään vielä huonosti se eka koe ,mutta sen ei pidä antaa häiritä vaan ottaa nokka kohti uusia kokeita ja tehä parhaansa sen enempää ei voi kukaan sinulta vaatia.

    • Hyvä kirjoitus!
      Erityisesti haluan korostaa tuota loppua. On täysin totta, että kukaan ei voi vaatia enempää, jos vain tekee parhaansa. Lisäksi haluan vielä todeta, että itseään ei kannata verrata joihinkin tyyppeihin, jotka saavat kymppejä pitkästä matikasta kerta toisensa jälkeen tai niihin, jotka puhuvat englantia kuin se olisi heidän äidinkielensä. Jokainen on hyvä jossakin.


  • No tämä on melko subjektiivista; joillekin lukio on höntsäystä (kuten allekirjoittaneelle) tai sitten todellinen mahalasku peruskoulusta päästyä. Syitähän on monia esim. jos kalja ruppee maistumaan
    esimerkkejä meikäläisen numeroista

    Äi: 9 -> 9

    En:9->9

    MaA: 9-> 10

    Fy 9->9

    Ru 8->7 (lol)

    • Itse eli "pellossa" yläasteen en tehnyt yhtään duunia ja leikin siellä vain. Vikana iltana luin 4h ja ka päättärissä oli 8.6. Lukiossa elin samanlailla ja nyt ei riitä se vikana iltana lukeminen eka jakso ka. oli noin 6.2 seuraavassa 5.75 mutta nyt ajattelin tehdä läksyt joka päivä


  • äikkä 8 > 7

    ruotsi 7 > 5

    matikka, pitkänä lukiossa 9 > 8

    fysiikka 9 > 8

    enkku 9 > 9

    kemia 9 > 8

    Tämä saavutettu samalla opiskelutyylillä kuin yläasteella, teen aina läksyt, jos en ymmärrä niin kysyn sitten seuraavalla tunnilla ja vikana iltana lueskelen :)

    Maikat (jotkut ainakin) sanovat, että 5 tai 6 on jo ihan kohtuullinen numero, kielissä 5 on kuitenkin jo puolet oikein.

    Peruskoulun numeroista puolet tulevat melkein käytöksestä ja aktiivisuudesta. Itse pidän lukiosta siksi, että numero tulee kutakuinkin suoraan kokeen perusteella! :D

  • Matikka 10 -> 10 (pitkä)
    Fysiikka 10 -> 10
    Kemia 10 -> 10
    Historia 10 -> 10
    Enkku 9 -> 9
    Ruotsi 10 -> 9
    Maantiede 10 -> 9

    Ei tunnu lukio kovin paljon vaikeammalta kuin yläaste. Kielissä eniten tuntuu ero, mutta reaaleissa ei ole ongelmaa, kunhan oppii tekemään hyviä esseitä ja lukee noi kirjat läpi edes kerran, mieluiten jo kurssin aikana. Kunhan osaa sen oikean opiskelutyylin, niin numerot pysyy suht samoina.

  • ihme kun itellä nous keskiarvo lukiossa 9,4 -> 9,85. onhan lukio nyt paljon helpompaa ku kokeissa ei tarvii tietää niin yksityiskohtasesti joka juttua vaan laajat esseevastaukset riittää.

    • Eiköhän ne "laajat esseevastaukset" sisällä myös aika pikkutarkkaa tietoa, eikä mitään ympäripyöreetä lässytystä että, voi hyvinnii olla nuin, mutta saattopahan olla justiisa erilailakkii hyvinnii.


  • Juu itsellä eka koeviikko takana ja kaikki numerot laski reilusti vaikka luulin osaavani. Ei yhtään huvita mennä sinne enään.

  • Arvostelu perustuu moniin seikkoihin, joita koululainen/opiskelija ei ehkä tule ajatelleeksi. Peruskoulun käy koko ikäluokka. Yhteiskunnalle peruskoulu tulee sitä halvemmaksi mitä nopeammin kaikki valmistuvat peruskoulusta. Oppilaan pitäminen koulussa yli yhdeksän vuotta maksaa.

    Siispä peruskoululaisille annetaan hyvin mielellään muita arvossanoja kuin nelosia, etteivät he vain tuota veronmaksajille lisäkustannuksia jäämällä luokalle. Luokan, koulun ja opettajien tasosta riippuen kuutosen ja seiskan saaneet saattavat osata jotakin mainittavaa — tai sitten ei. Kahdeksankaan todistuksessa ei vielä takaa, että oppilas hallitsee esimerkiksi vieraan kielen kieliopin pääasiat tai matematiikan peruskaavat.

    Lukioon otetaan noin puolet ikäluokasta, enimmökseen sieltä fiksummasta päästä. Niinpä aloittavien lukiolaisten lukuaineiden heikoimmat numerot ovat tavallisesti seiskan paikkeilla. Seitsemän on kohtalainen tai tyydyttävä numero, mutta eivät kaikki yo-kirjoituksiin asti yltävät kirjoita pelkästään tyydyttäviä (cum laude) tai sitä parempia arvosanoja yo-kirjoituksissa.

    Jotkut reputtavat yo-kirjoituksissa, vaikka ovatkin aloittaneet lukion suunnilleen seiskan peruskouluarvosanoilla. Joten kun ikäluokan fiksumman puolikkaan yo-arvosanat vaihtelevat improbaturin ja laudaturin välillä, automaattinen seuraus on, että lukiossa monien arvosanat laskevat totutuista. Opettajat suhteuttavat antamansa numerot yo-kirjoitusten vaatimustasoon.

    Nykyisin yo-kirjoitusten vähimmäisvaatimustaso on kuitenkin laskettu niin alas, että pitkää matematiikkaa lukuun ottamatta kiitettävästi peruskoulun oppimäärän hallitseva läpäisisi yo-kirjoitukset käymättä päivääkään lukiota.

    Itse en ole kehdannut käyttää yo-lakkia 50 vuoteen, koska sen saa niin mitättömillä tiedoilla.

    • Ei sillä lakilla pääse kuin kaupan kassalle. Jatko-opiskelut ratkaisee ja yliopisto tai Amk ovat molemmat hyviä polkuja. Itse menin amikseen lukion jälkeen ja töissä ollut 9 vuotta vakituisena.


  • Mikä on lukiossa hyvä arvosana? Sehän riippuu opiskelijasta ja oppiaineesta! Itselleni matematiikasta 8 on hyvä, mutta äidinkielestä pitää olla 9 tai 10, kun taas ruotsista 9 olisi minulle huono.

    Kun ajattelen muiden arvosanoja, 9 ja 10 ovat hyviä, 7 ja 8 keskinkertaisia, 5 ja 6 ovat huonoja.

  • Seiska ja siitä ylöspäin ovat hyviä. Näen paljon lukiolaisia, jotka ovat tosi uupuneita, ei suinkaan liiasta opiskelusta, vaan valvomisesta ja se kännykkä sekoittaa koko ajan oppimista, ts on tärkeämpi kuin matikan laskuihin syventyminen jne. Ei 5-6 tunnin yöunilla monenkaan päähän mene opittavat asiat. Siihen kun lisää viikonloppuisin 1-2 iltaa siiderin /oluen kanssa, koko opiskelu useimmilla lässähtää.
    Kantsis katsoa peiliin.

  • Ois kysymys enkun kieleen liittyen. Mitä rakennuksen lähistöllä on enkuks ja mitä läpäistäkseen on myös? Apuja kiitso!1

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.