Onko uusperheellä oikeutta yksityisyyteen?

Elämme uusperheessä nyt kolmatta vuotta ja tilanne mieheni eksän kohdalla ei ole muuttunut millään lailla. Hän on järkyttävän utelias, mustasukkainen ja ilkeä, meitä kohtaan.
Olemme hakeneet virkataholta asti rauhaa perheellemme, mutta tätä ihmistä ne eivät tunnu estävän. Hänen on pakko saada tietää mitä meille ja perheellemme kuuluu? Yleensä sitten analysoi tuttavilleen ( joista osa myös meidän tuttavia ) perheemme lapsia ( antaa heille diagnooseja, ym. )ja suhdettamme sekä rakkainta aihettaan MINUA. Monet kerrat kommentit meistä ja perheemme kasvatuksesta ovat herjaavia ja hyvin loukkaavia, mutta eihän meillä uusperheenä tunnu olevan minkäänlaisia laillisia oikeuksia yksityisyyteen tai perusihmisoikeuksiin!
Tuntuu, että elämme lasikuplassa, jossa kaikki sanomamme ja tekemämme asiat ovat yleistä riistaa, joita voi kuka tahansa viisaampi tulla kommentoimaan!

Sanotaan, että tällä henkilöllä on narsistinen luonnehäiriö ja minun pitäisi vain opetella olemaan välittämättä hänestä ja hänen puheistaan.
Välillä se onnistuu ja välillä ei..., ja silloin kun se ei onnistu, tekisi mieli huutaa sydämensä kyllyydestä =(
Toisaalta ystävä, joka on kenties samassa tilanteessa tai elää uusperheessä, voisi vaihtaa ajatuksia kanssani ja näin jaksaisin paremmin eteenpäin. Ehkä se välittämättä jättäminen ilkeistä puheista onnistuisi silloin paremmin.

Laita vaikka osoitetta mukaan, niin vaihdetaan ajatuksia?
71234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

on taas luonnehäiriöinen ja mikään ei tehoa! Hän ei jätä rauhaan perhettäni ja mies on nössö eikä osaa tehdä stoppia! Luultavasti nauraa partaansa uusikkonsa toilauksia.
Tämän nainen on niin narsistinen, että ei erota oikeaa ja väärää toisistaan. Kuvittelee kaikenlaista. Minulla on uusi ihana mies, enkä todellakaan halua vanhaa miestäni takasin, mutta tämä luonnehäiriöinen ei sitä usko, vaan kiukkuaa kuin pahainen kakara. Onko minunkin tässä haettava virkateitse apua. En tiedä, mutta en vain jaksaisi riidellä katkeran uusikon kanssa vanhasta miehestäni.
Kaiken lisäksi hän yrittää itsetuntoa nostaa haukkumalla minua ja lapsiani minun ex anopille ja apelle,(tosin vieläkin ovat anoppi ja appia), mutta onneksi he tietävät tapauksen, eikä muuta kuin nauramme tämän luonnehäiriöisen naisen jutuille. No jospa kohta väsyyy kun emme reagoi mitenkään, ja lopettaa lapselliset kujeet.

Äänestä

Tottamaar on! Ja jos yhtään lohduttaa, niin yleensä tuollaisten juoruakkojen ja panettelijoiden motiivit ja tyyli paistaa kuulijoillekin ja yleensä fiksuina jättävät nuo asiat omaan arvoonsa. Todella harmittavaa. :(

Äänestä

ja jos muutkin sen tietävät eivät välitä hänen "horinoistaan"..

Äänestä

Laadukasta vertaistukea tarjolla www.uusionni.net. Siellä on paljon samassa tilanteessa olevia uusperheellisiä ja vilkas keskusteluyhteisö. Kirjautuminen on pakollista.

Äänestä

Sama tilanne mullakin, viskaa maililla, laitetaan ajatukset jakoon=)
[email protected]

Äänestä

exälle lähestymiskielto.

Äänestä
  • elämästä! Toivottavasti mies on sen verran fiksu, että jättää tuolalsen nyksän, ja ajattelee omia lapsiaan!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Väsynyt kirjoitti:

Elämme uusperheessä nyt kolmatta vuotta ja tilanne mieheni eksän kohdalla ei ole muuttunut millään lailla. Hän on järkyttävän utelias, mustasukkainen ja ilkeä, meitä kohtaan.
Olemme hakeneet virkataholta asti rauhaa perheellemme, mutta tätä ihmistä ne eivät tunnu estävän. Hänen on pakko saada tietää mitä meille ja perheellemme kuuluu? Yleensä sitten analysoi tuttavilleen ( joista osa myös meidän tuttavia ) perheemme lapsia ( antaa heille diagnooseja, ym. )ja suhdettamme sekä rakkainta aihettaan MINUA. Monet kerrat kommentit meistä ja perheemme kasvatuksesta ovat herjaavia ja hyvin loukkaavia, mutta eihän meillä uusperheenä tunnu olevan minkäänlaisia laillisia oikeuksia yksityisyyteen tai perusihmisoikeuksiin!
Tuntuu, että elämme lasikuplassa, jossa kaikki sanomamme ja tekemämme asiat ovat yleistä riistaa, joita voi kuka tahansa viisaampi tulla kommentoimaan!

Sanotaan, että tällä henkilöllä on narsistinen luonnehäiriö ja minun pitäisi vain opetella olemaan välittämättä hänestä ja hänen puheistaan.
Välillä se onnistuu ja välillä ei..., ja silloin kun se ei onnistu, tekisi mieli huutaa sydämensä kyllyydestä =(
Toisaalta ystävä, joka on kenties samassa tilanteessa tai elää uusperheessä, voisi vaihtaa ajatuksia kanssani ja näin jaksaisin paremmin eteenpäin. Ehkä se välittämättä jättäminen ilkeistä puheista onnistuisi silloin paremmin.

Laita vaikka osoitetta mukaan, niin vaihdetaan ajatuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu