Veronmaksaja vertailee Sailaksen paperia omaansa, eli TYKA toimintamalliin. Käykää tutustumassa ja pistäkää palautetta kumman mallin haluaisitte toteutettavaksi ja miksi.
Huomattavia eroja löytyy esimerkiksi opiskelijoille, työttömille, työntekijöille, veronmaksajille, pienituloisille ja suurituloisille.
Vertailu löytyy sivulta:
http://www.geocities.com/kansantuote/9.html
Huomattavia eroja löytyy esimerkiksi opiskelijoille, työttömille, työntekijöille, veronmaksajille, pienituloisille ja suurituloisille.
Vertailu löytyy sivulta:
http://www.geocities.com/kansantuote/9.html
Vastaukset 14
Vanhimmat
TYKA puututtu olennaiseen,YRITETÄÄN hoitaa SAIRAUS eikä vain lievittää oireita.
Niinhän se yrittää. Valitettavasti näyttää taas siltä uuden hallitusohjelman kanssa, että taas lisää miljardeja ohjataan sairauksien hoitoon, mutta perussyiden poistamiseen ei kenelläkään riitä innostusta.
Jospa päättäjämmekin joskus eksyisivät sivulle:
http://www.geocities.com/kansantuote
Mutta mistä ihmeestä näinkin syvähenkisiä kirjoittajia tälle foorumille ilmestyy, niin kuin sinä--Veronmaksaja? Kertakaikkista luovaa ajattelua ja tosiasioiden, talouselämän, niin julkisen kuin yksityissektorinkin realiteettien syvällistä tutkiskelua ja samalla myös niiden järkeenkäypää yksinkertaistamista ja selventämistä- sellaista, jota pitäisi nimenomaan politiikan ja talouselämän asiantuntijoilta löytyä, mutta tosi harvoin löytyy.
Yleensäkin ihmiskunnan humanistinen kehitys vaatii juuri tällaisia uutta uria aukovia luovia ajattelijoita, jotka uskaltavat irtautua perinteisten oppien ja valmiiden ajatusmallien kahleista ja lähteä uusia uria aukovan henkisen luovuuden tielle, ja juuri tällaisissa luovissa ajattelijoissa on ihmiskunnan tulevaisuus ja toivo.
Toivon, että myös vasemmiston ja keskustan kannattajat yhtyvät mielipiteeseesi. Itse olen epäpoliittinen henkilö, en kannata mitään tyylisuuntaa.
Siitä johtuen TYKA malli ei olekaan minkään tyylisuunnan mukainen, vaan ottaa kaikista pääsuunnista parhaimmat puolet, ja yhdistää ne toimintamalliksi joka tuo paremman elintason kaikille.
TYKA yhdistää vasemmiston sosiaaliturvan, keskustan kotimaisen maatalouden ja oikeiston vapaan yrittämisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Eikä tarvita sitä 1 100 miljoonan euron pakettia mitä nykyinen hallitus kaavailee uusien työpaikkojen etsimiseen.
Kannattaa siis kertoa TYKAsta kaikille, pohtia ja miettiä sitä, ja jos löytää haittapuolia, antaa palautetta. Toivottavasti myös päätäjämme eksyisivät sivuille tutustumaan, olisi monta päänsärkyä vähemmän tulevaisuudessa.
Muillekin tiedoksi.
TYKA:
http://www.geocities.com/kansantuote/
Vertailu Sailas vs. TYKA
http://www.geocities.com/kansantuote/9.html
"Eli jonkun on aina ensin palkattava henkilö töihin ennen kuin hän voi tehdä töitä. Tästä aiheutuu meille noin 30 000 miljoonan euron kustannukset joka vuosi (noin 10 000 euroa jokaista työkykyistä kohden)."
Voitko selventää tuota 30 000 miljoona euroa. Miten olet päätynyt tuohon lukuun?
Tutustu ensin
http://www.geocities.com/kansantuote/4.html#0
Sen jälkeen kannattaa lukea:
http://www.geocities.com/kansantuote/
Ja vielä:
http://www.geocities.com/kansantuote/9.html
Niistä pitäisi asian selvitä. Jos ei, etusivulla on linkit moneet kysymykseen ja vastaukseen.
Miten hoidettaisiin yrittäjän velvoitteet yhteiskuntaa kohtaan siis sisältyisikö ne tuhon perustulon ylittävään ensimmäiseen lisäansioperusteeseen jossa joka toinen euro ohjautuisi valtiolle vähennttynä 1000/1000 eur/v.
tulisiko samalla maksettua eläke-sv,sotut pakolliset vakuutukset.
Entäs työn hinnoittelu ettei kilpailu vääristyisi?
Byrokrtialta vaadittaisiin kohtuullisen kovaa luottamusta kansalaisen rehellisyyteen.
Yrittäjän velvoitteet hoidettaisiin samalla tavalla kuin nykyäänkin. Meillä on olemassa laki vähäisestä liiketoiminnasta, johon TYKA malli pitkälle perustuu. TYKA mallin suurin ero nykyiseen on työttömyysturvan laajentaminen kaikille työttömille, myös yrittäjille ja opiskelijoille. Se laajentaisi tämän vähäisen liiketoiminnan käyttöä yritysten perustamisvaiheesa.
Eli tuohon perustulon ylittävään osaa sisältyisi kaikki nykyisin olevat velvoitteet, mitä ne nyt sitten onkaan. Sen käyttö laajenisi koska nyt vähäistä liiketoimintaa voisivat harjoittaa useammat ihmiset.
Nykyisin tuo vähäisen liiketoiminnan raja on 8 500 euroa, joka TYKA mallissa nostettaisiin 12 000 euroon.
Työn hinnoittelu on myös samanlaista kuin nykyisinkin, eli vähäisen liiketoiminnan tapauksessa työ on hieman halvempaa, mutta koska se rajoittuu hyviin pieniin summiin, se ei vääristä kilpailua. Se, mitä se vääristää, tulee kasvaneena kysyntänä moninkertaisesti takaisin. TYKAn kantava ajatus on kansalaisten turvallisuuden tunteen vahvistaminen ja yrittämiseen kannustaminen. Näillä luodaan kysyntää ja uusia työpaikkoja.
Nämä pienet tulot mitä noissa puolikkaan tulon kohdalla liikkuu, ovat vaikutuksiltaan vähäisiä. Niiden tarkoitus on mahdollistaa jokaisen nouseminen ylös, normaaliin yritystoimintaan tai palkkatyöhön, ja sitä kautta elintason pitämiseen hyvänä. TYKA mallissa valtaosa tuosta 30 000 miljoonan uudesta tuotosta tulee miljoonan uuden työntekijän tuottamasta kansatuotteesta joka tehdään normaalina työnä. TYKAn perusturva mahdollistaa sen.
Byrokratia toimisi samalla tavalla kuin esimerkiksi lippujen hankinta VR:n juniin tai HKL:llä. Kun järjestelmä on yksinkertainen ja selvä, ei jää nykyisiä mahdollisuuksia tehdä harmaata taloutta pykälien välissä. Aina on epärehellisiä, mutta jos heidän määränsä saadan nykyisestä viidennekseen, se kai riittää.
Suurin osa kansalaisista on rehellisiä kun heillä on olemassa siihen mahdollisuus. Nykyisin kun kukaan ei saa tehdä mitään, raja on päässyt hämärtymään ja siitä on ollut seurauksena suuri harmaa talous.
Vähennys omasta toiminnasta saatavasta tulosta olisi 1000 euroa. Tämän tarkoitus on laillistaa pienet työt, esimerkiksi naapurin aidan maalaminen ja siitä saatu korvaus. Tai voi ilman pelkoa leipoa kakun ja myydä sen naapurille. Jos tulo on vuodessa suurempi kuin 1000 euroa, kyseinen työ on ansiotarkoituksessa hankittua ja siten verotettavaa. Kun kaikki pienet vaihtokaupat ovat näin laillisia, ihmisten rehellisuus kasvaisi.
Mallin rahoitusko kertyisi työstä joka muuten jäisi tekemättä,säästöistä jotka syntyisivät nykyisten korvausten ja väärinsunnattujen tukien uudelleen kohdentamisesta siis tulonsiirroista,lisäksi tehokkammasta yksilön toiminnasta.
Olen vieläkin sitä mieltä että työn hinnoittelussa ainakin alussa aiheutettaisiin epätervettä kilpailua.
On vielä muistissa 90-luvun alku kun raha oli kallista ja kustannuksia leikattiin hakemalla liian halpoja urakoitsioita,osin sen seurauksena suomesta hävitettiin suuri määrä yrittämiseen sitoutunutta ammattinsa osaavaa henkilöstöä.
Yrittäjäksi useikin kasvetaan koulutus vain parantaa mahdollisuuksia,nytkö vai aloitettaisiin yrittäminen?
Olisiko alkutaipaleen yrittäjät liian houkutteleva mahdollisuus kerätä nopeat voitot?
Entäs alueelliset ongelmat työttömyydessä silloin kun talousaluella kysyntä,ostovoima ja kehitys ei kuitenkaan antaisi riittävästi mahdollisuuksia.
Asiaa on ajateltava perheen näköpiiristä.
Keskipalkkainen tulee nykyisin kohtalaisen hyvin toimeen ainuita pelkoja lienee terveystila,eläkkeellä selviäminen ja työpaikan menetys.
Yrittämisessä tulojen lisääminen tuolle tasolle lisää huomattavasti kuluja ja vaatii pääomaa sekä työpanosta aivan eri tavalla kuin vieraan töissä oleminen.
Miten eläkekertymän näkisit muodostuvan nykyiseen verrattuna?
Kysyn koska lähitulevaisuuden eläkeongelmia yritetään ratkaista vaikka ne olivat jo 20-vuotta sitten kunnossa.
Joten lienee aika selvittää tämänpäivän päätösten vaikutus seuraavilta vuosilta aina muutaman kymmenen vuoden päähän.
Lisäksi kiinnostaisi veropohjan laajentaminen
(osin siirtäminen)energia ja kulutus/kuormitus puolelle.Tuettaisiinko sillä toimenpiteitä vai jäisikö se tarpeettomaksi?
Kysymys: Mallin rahoitusko kertyisi työstä joka muuten jäisi tekemättä,säästöistä jotka syntyisivät nykyisten korvausten ja väärinsunnattujen tukien uudelleen kohdentamisesta siis tulonsiirroista,lisäksi tehokkammasta yksilön toiminnasta.
Vastaus: Osittain. Mallin rahoitus syntyy suurimmaksi osaksi aivan normaalista työstä mitä yrityksissä nykyisinkin tehdään. Meillähän on hyviä yrityksiä, meillä on vain liian paljon työvoimaa, eli 500 000 työtöntä. Heidät voidaan ajatella kahdella tavalla, joko kuluina, tai sitten tuottavina. Meillä on siis 2 miljoonaa ihmistä tuottavassa työssä. Heidän työnarvo on reilu 60 miljardia. Jos meillä olisi kolme miljoonaa ihmistä tuottavassa työssä, eikö meidän työnarvomme olisi silloin 90 miljardia? Eli jos kaikki nykyisin työttömänä olevat saadaan työllistettyä, ja sen lisäksi vielä vastaava määrä työtä, jonka nyt syö byrokratia, niin me saamme tuon 30 miljardia lisää. Ei sen kummempaa.
TYKA sisältää tietyt tulonsiirrot, esimerkiksi maatalouden tuet. Työttömyysmenot ja kohtalainen osa sosiaalituista poistuisi kun kaikki olisivat töissä.
Kysymys: Olen vieläkin sitä mieltä että työn hinnoittelussa ainakin alussa aiheutettaisiin epätervettä kilpailua.
Vastaus: Se on totta, mutta huomattavasti suuremman epäterveen kilpailun voi aiheuttaa rikas yksilö, joka aloittaa yrittämisen ja kiilaa itsensä markkinoille. Vain muutamia rahatapauksia jää jäljelle. Työ, mitä tehdään pienessä mittakaavassa TYKA mallin mukaan, tehdään jo tänäkin päivänä harmaana, tai sitten sitä ei teetetä ollenkaan. Vain hyvin harvassa tapauksessa olemassa oleva yrittäjä menettäisi työn aloittavalle harrastelija yrittäjälle. Tämä harrastelija yrittäminen on vain keino nostaa kysyntää ja tuottaa palveluja pienessä mittakaavassa. Se on kuin alkupotku kaikelle.
Kysymys: On vielä muistissa 90-luvun alku kun raha oli kallista ja kustannuksia leikattiin hakemalla liian halpoja urakoitsioita,osin sen seurauksena suomesta hävitettiin suuri määrä yrittämiseen sitoutunutta ammattinsa osaavaa henkilöstöä.
Vastaus: Korostan vieläkin että vähäisen liiketoiminnan yrittämisen harjoittelu on hyvin pieni osa kokonaisuudesta. Jos lasket että yrittäjän liikevaihto on 200 000 euroa. He, jotka tekevät jotakin töitä erittäin halvalla, tekevät sitä hyvin pieniä määriä. Olen heittänyt esimerkeissä esim. 6000 euroa vuodessa. Tuo 6 000 on 200 000:sta kolme prosentti. Se on pieni määrä. Maksimi on nykyisin 8500 euroa, TYKA korottaisi tämän 12000 euroon. Sitten vielä verrataan Sailaksen esitykseen. Siellähän työttömyysturva viedään kokonaan pois. Silloin työttömän kannattaa tehdä vielä halvemmalla töitä koska hän ei saa valtiolta mitään. Vaikutukset ovat siis erittäin pieniä. Vielä jos katsotaan yrittämisen riskejä, eikö ole outoa että nykyisin valtio on lailla estänyt kilpailun? Se estää työttömyysturvan saannin työttömältä, jolla on taskussaan vaikka sivutoimilupa. TYKA siis purkaisi tämän lain, joka suojelee yrittäjiä pieneltä kilpailulta.
Kysymys: Yrittäjäksi useikin kasvetaan koulutus vain parantaa mahdollisuuksia,nytkö vai aloitettaisiin yrittäminen?
Vastaus: Yrittäjiä syntyy nykyisinkin, aivan tyhjästä aloitetaan. Nykyisin tuohon aloittamiseen vaaditaan rikkautta, tai sitten tyhmyyttä. Siis kaksi seikkaa jotka eivät mitenkään paranna yritysten toimintaedellytyksiä. Rikas voi tietenkin pumpata lisää rahaa, tyhmä taas kärsii konkurssin ja joutuu kelan luukulle meidän kustannettavaksemme.
TYKA mallissa yrittäminen voidaan aloittaa käytännössä aina. Jos maalaa taulun, sen voi myydä rikkomatta lakia. Se on yrittämistä kun on itse maalannut taulun, ja yrittää myydä sen. Kuitenkaan tämä yrittämisen harjoittelu ei ole se, mikä elättää ihmisiä. Tämä yrittämisen harjoittelu vain synnyttää kysyntää ja laajentaa olemassa olevaa yritystoimintaa. Toinen sektori on sitten nykyiset ammattilaiset, joilla olisi uusia ideoita. He eivät useinkaan kilpaile olemassa olevien yritysten kanssa, vaan heillä on aivan uudet ideat. Sellaiset joita nykyiset yrittäjät eivät halua toteuttaa. Yrittäminen ei tule olla valtion taholta suojattua toimintaa. Vain työttömyysturva tulee yhteiskunnalta, riskit yrittämisestä ottaa aina yrittäjä.
Kysymys: Olisiko alkutaipaleen yrittäjät liian houkutteleva mahdollisuus kerätä nopeat voitot?
Vastaus: Kerrohan miten niitä voisi TYKA mallin puitteissa kerätä? En keksi mitään menetelmää millä nopeita voittoja kerättäisiin. Tuo 8500/12000 euron raja vuodessa tulee hyvin nopeasti vastaan. Sen jälkeen toiminta on samanlaista kuin nykyisilläkin yrittäjillä.
Kysymys: Entäs alueelliset ongelmat työttömyydessä silloin kun talousaluella kysyntä,ostovoima ja kehitys ei kuitenkaan antaisi riittävästi mahdollisuuksia.
Asiaa on ajateltava perheen näköpiiristä.
Vastaus: TYKAn kolmas vaihe tukee tätä tilannetta. TYKA sisältää MAPA ja HAPA toimet, joilla aikaisemmissa vaiheessa saaduilla verotulojen kasvulla voidaan rahoittaa. Ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa nämä alueet ovat juuri niitä, joille jää vielä työttömyyttä enemmän.
On huomattava että TYKA lisää huomattavasti palvelujen kysyntää, joten työllisyys ei ole yhtä riippuvainen ulkoisesta tilanteesta kuten aiemmin.
Kysymys: Keskipalkkainen tulee nykyisin kohtalaisen hyvin toimeen ainuita pelkoja lienee terveystila,eläkkeellä selviäminen ja työpaikan menetys.
Yrittämisessä tulojen lisääminen tuolle tasolle lisää huomattavasti kuluja ja vaatii pääomaa sekä työpanosta aivan eri tavalla kuin vieraan töissä oleminen.
Vastaus: Yrityksiä ne ovat nekin, jotka maksavat palkkatyössä olevien palkat. Voimme tarkastella vaikka USAn tai Sveitsin tilannetta. Sielläkin tehdään työtä. Sen työnarvo on kuitenkin moninkertainen meihin verrattuna. Kun ylimääräiset kulut poistuvat ja jalostusarvo kasvaa, työnarvokin kasvaa. Keskipalkkainen tulee siis TYKA toimintamallissa hyvin toimeen. On totta, että keskipalkkaisella ei ole pelkoa työttömyydestä, siksi kaikki ovatkin nykyisin palkkatyöläisiä. Yrittäjien menot pienenevät samaa tahtia kuin muidenkin, joten heidänkin tulonsa paranevat.
Kysymys: Miten eläkekertymän näkisit muodostuvan nykyiseen verrattuna?
Kysyn koska lähitulevaisuuden eläkeongelmia yritetään ratkaista vaikka ne olivat jo 20-vuotta sitten kunnossa.
Joten lienee aika selvittää tämänpäivän päätösten vaikutus seuraavilta vuosilta aina muutaman kymmenen vuoden päähän.
Vastaus: Kun otamme tuon saman mallin, jalostusarvo kasvaa työn osalta 30 miljardia, se tarkoittaa sitä, että tuo muutaman miljardin lisäystarve eläkkeisiin löytyy moni kertaan kasvaneesta tulosta. Sekin löytyy TYKAn toimintamallista.
Kysymys: Lisäksi kiinnostaisi veropohjan laajentaminen
(osin siirtäminen)energia ja kulutus/kuormitus puolelle.Tuettaisiinko sillä toimenpiteitä vai jäisikö se tarpeettomaksi?
Vastaus: TYKA malli supistaa kolmannessa vaiheessaan veropohjaa. Perintöveroa pienennettäisiin, sukupolven vaihdossa vielä enemmän. Useita pieniä veroja poistetaan byrokratian pienentämisen yhteydessä. TYKAn periaate on verottaa tulosta, ei omaisuudesta eikä ostoista. Käytännössähän esimerkiksi nykyinen metsäalan verotus poistuisi ja vero perittäisiin myyntitulosta. Samoin kiinteistövero poistuisi. Sekinhän tehtiin vain kun haluttiin veronkorotus eikä sitä tehty suoraan veroprosenttiin. Alkoholivero laskisi, kuten se on kai jo päätettykin, eurooppalaiselle tasolle. Sen tilalle tulee henkilökohtainen alennusprosentti verolle, jossa yksi osatekijä on alkoholin käyttö.
Energian verotukseen TYKA ei tuo korotuksia, me tarvitsemme energiavaltaisen teollisuutemme yhdeksi jalaksi maailman markkinoille (paperi ja metalliteollisuus). TYKA myös muuttaa kolmannessa vaiheessaan nykyisen progressiivisen verotuksen kiinteäksi. Siihen meillä on varaa kun työttömyyttä ei enää ole. Kiinteä veroprosentti kannustaa työntekoa, eli kun ihminen tarvitsee rahaa johonkin, hän voi tehdä enemmän töitä saavuttaakseen päämääränsä. Yhteiskunnan holhoaminen vähentyy.
Yrittäminen on todellakin nykyisin liian säädeltyä.Esteitä on poistettava.
Mentäisiinkö samaan suuntaan mitä esim.suutarit tai autohuoltamot ovat Välimerenmaissa,joissa työntekijän voi palkata tarvitsematta investoida isommin laitteisiin ja varsinkin viihtyvyyteen saatikka sosiaalitiloihin?
Entä työaikalainsäädäntö?
Mille sektorille uskot parhaiten löytyvän hyödynnettävää työtä?
Ostovoima lisääntyisi alapäässä mutta paranisi merkittävästi keski- tai sitä paremmissa tuloluokissa,joten sieltä löytyisi palvelujen ja kulutuksen kysyntä.
Markkinointi on suomalaisille yksi kompastuskivistä,mitä sille olisi tehtävissä?
Työvoimaa kolutetaan ja kurssitetaan nykyisin aivan toivottomillekin aloille.MIKSI?
Korkeammantason koulutus ei aina tuota toivottua toimeentulomahdollisuuta,tai pahimillan johtaa ulkomaille hakeutumiseen, onko näille asioille mitään tehtävissä?
Henkilökohtainen alennusprosentti verolle:
-mitä muita mittareita kuin alkoholinkäyttö?
-eihän ylipainoa eihän?
Aluepolitiikka:
-Muutos veisi vuosikausia ja vaikuttaisi nykyisillä"mustilla-alueilla" vasta viimeisenä millä estäisit ettei Hesingistä tulisi savolaisten Ameriikka ja pohjois-suomesta Helsinkiläisten Afrikka?
Kysymys: Yrittäminen on todellakin nykyisin liian säädeltyä.Esteitä on poistettava.
Vastaus: Näin on. TYKA poistaa vain yhden suuren esteen. Työtön saa sen jälkeen tehdä halutessaan muutakin kuin palkkatyötä.
Kysymys: Mentäisiinkö samaan suuntaan mitä esim.suutarit tai autohuoltamot ovat Välimerenmaissa,joissa työntekijän voi palkata tarvitsematta investoida isommin laitteisiin ja varsinkin viihtyvyyteen saatikka sosiaalitiloihin?
Vastaus: Ei, vain oma työ on vapaata, toisen palkkaaminen on samanlaista kuin nykyisinkin. Nykyisessä järjestelmässähän ei ole mitään vikaa, työntekijöillä on hyvä turva joka suhteessa. Kun TYKA toimii täydessä laajuudessa, sivukulut ovat pienet, työntekijän palkkaaminen on helppoa.
Kysymys: Entä työaikalainsäädäntö?
Vastaus: Palkatun työntekijän osalta noudatetaan työehtosopimuksia. Oma työ on vapaaehtoista kuten nykyisinkin. Ei siis muutoksia.
Kysymys: Mille sektorille uskot parhaiten löytyvän hyödynnettävää työtä?
Vastaus: Suurimpia kasvusektoreita ja vetureina ovat mielestäni teknologia ja palvelusektorit. Uusina sitten käsityövaltaisten alojen tulo mukaan, ulkomaan viennistä odotan TYKA mallissa paljon. Kannattaa muistaa esimerkiksi Sveitsin kelloteollisuus. Ei kannata kilpailla halvoista euron kelloista kun voi myydä kellon 1 000:lla eurollakin. Perus puu- ja metallisteollisuus eivät juurikaan kasva, mutta niiden rinnalle syntyy sitten pitemmälle jalostettua teollisuutta. Mitä hyötyä on viedä perustuotteita kun erittäin pitkälle jalostamalla samoista raaka-aineita saadaan huomattavasti suurempi tulo.
Kysymys: Ostovoima lisääntyisi alapäässä mutta paranisi merkittävästi keski- tai sitä paremmissa tuloluokissa,joten sieltä löytyisi palvelujen ja kulutuksen kysyntä.
Vastaus: Oikein. TYKA nostaa kaikkien tulonsaajien ostovoimaa. Alapään ostovoiman vaikutus on suurin, koska populaa on paljon, ja nykyisin heillä ei juuri ole ostovoimaa, moni elää kädestä suuhun. Ostovoiman syntyy mahdollisuudesta, kun on mahdollista tehdä enemmän työtä saadakseen jotakin, ihmisen luonteeseen kuuluu tehdä ja yrittää saada haluamansa. Aluksi se on pientä, mutta kasvaa kun järjestelmän synnyttämät edut tuovat lisää vaurautta.
Kysymys: Markkinointi on suomalaisille yksi kompastuskivistä,mitä sille olisi tehtävissä?
Vastaus: Tämä on totta. TYKA toimintamallin kolmannessa vaiheessa käyttöön otettava MAPA (Markkinointi Palvelut) pureutuvat tähän ongelmaan. TYKA tulee tukemaan yrityksiä, jotka järjestävät keskitettyä markkinointia kohdemaihin. Markkinointi voidaan tavallaan hankkia ostopalveluna ettei jokaisen yrityksen (varsinkin pienen) tarvitse käyttää suunnattomia voimavaroja markkinointiin. MAPA suuntautuu pääasiassa ulkomaille. TYKAn tavoitteena on lisätä vientiä rikkaalle ulkomaiselle ostajakunnalle, joille voidaan myydä pitkälle jalostettuja tuotteita. Näissä on mukana käsityövaltaiset tuotteet. Ei siis perustuotteita kuten pelkkää kuvapatsasta, vaan kuvapatsas johon on sisällytetty esimerkiksi korkeaa teknologiaa jossakin muodossa.
Kysymys: Työvoimaa kolutetaan ja kurssitetaan nykyisin aivan toivottomillekin aloille.MIKSI?
Vastaus: Koulutus laahaa monia vuosia jäljessä. Se on ylhäältä päin pakotettua ja päätökset tekee siihen kykenemätön viranomainen, käytännössä meillä suuressa määrin työvoimaviranomainen jolla ei ole näkökantaa talouspuolelle.
Sen voi laskea tuonne byrokratian piikkiin. TYKA poistaa byrokratian, eli turhan toiminnan. TYKA antaa ihmisille valinnan vapauden, se vähentää toivotonta koulutusta. Valtio rajoittaa ja ohjaa kuitenkin koulutusta TYKAssakin, mutta byrokratian karsiminen ohjaa koulutusta oikeaan suuntaan. Veronmaksaja pitää korkeaa koulutusta tärkeänä voimavarana pienelle maalle. Sen vuoksi kaikki parhaimmat yksilöt tulee saada koulutukseen.
Kysymys: Korkeammantason koulutus ei aina tuota toivottua toimeentulomahdollisuuta,tai pahimillan johtaa ulkomaille hakeutumiseen, onko näille asioille mitään tehtävissä?
Vastaus: TYKA ei estä hakeutumista ulkomaille, mutta se antaa hyvät mahdollisuudet pitää koulutettu työvoima maassamme. Kun elintasomme on USAn ja Sveitsin luokkaa, ei ole enää niin kovaa tarvetta suunnata ulkomaille töihin. Ja jos joku sinne muuttaa, paluu on helppoa kun ansiot pysyvät samana, tai jopa kasvavat takaisin muutettaessa. Eli nykyiseen tilanteeseen on tehtävissä se, että saadaan nostettua tulot samalle tasolle kuin parhaimmilla mailla maailmassa on nyt, ja vähän ylikin.
Kysymys: Henkilökohtainen alennusprosentti verolle:
-mitä muita mittareita kuin alkoholinkäyttö?
-eihän ylipainoa eihän?
Vastaus: Täyden alennuksen saa kun ei käytä huumeita, ei tupakoi, ei käytä alkoholia, on hyvä kuntoinen, ei harrasta riskialttiita lajeja, eikä ole ylipainoa. Alennuksen hakeminen on vapaaehtoista, se on siis mahdollisuus, ei pakko. Jos ajatellaan vaikka tuo riskialttiiden lajien harrastaminen. Nykyisin otetaan vakuutukset, jotka kattavat akuuttivaiheen, lopusta huolehtii yhteiskunta. Vakuutus maksaa tietyn summan nykyisin. TYKA mallissa vakuutusta ei tarvitse ottaa vakuutusyhtiöltä, vaan sen saa yhteiskunnalta. Eli kun jättää ilmoittamatta että ei harrasta listassa mainittuja riskialttiita lajeja, saa tavallaan vakuutuksen valitsemilleen laeille maksamalla esim. 0.3 % veroa enemmän. Tämä sisältyy siis jokaiselle annettavaan perusturvaan. Enemmän ansaitseva maksaa enemmän ”vakuutusmaksua”, mutta joutuessaan esimerkiksi loppuelämäkseen pyörätuoliin, hän saa paremman sairaseläkkeenkin, onhan hän maksanut enemmän veroakin. Veronmaksajan mielestä erittäin oikeudenmukainen järjestelmä. Jos harrastaa riskialtista lajia ja loukkaantuu, TYKA ei jätä pulaan. Loppuelämä on vain siinä tapauksessa minimi toimeentulolla elettävä. Eli jos haluaa varmistaa paremman elintason onnettomuuksien jälkeen, sen voi saada maksamalla tuon veron.
Ylipaino ei siis anna mahdollisuutta veronalennukseen täysimääräisenä. Jos on ylipainoa vaikka 10 kiloa, sen vaikutus voisi olla luokkaa 0.3 %. Koska se on tuloihin sidottu prosenttimäärä, se ei tapa ketään. Prosentti on aina 0.3 % tuloista, niiden suuruudesta riippumatta. Tuo pieni veronalennuksen puuttuminen ohjaa ihmisiä normaalipainoon ja hyvään kuntoon. Sillä on suuret vaikutuksen terveydenhoitojärjestelmämme kustannuksille.
Täytyy siis muistaa että kyseessä ei ole veronkorotus ylipainon takia, vaan veronalennuksen saa, jos ei ole ylipainoa. Veronalennuksilla ohjataan ihmisiä vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Toinen vaihtoehtohan on parantuneessa elintasossa USAn malli, jossa suurin osa amerikkalaisista on nykyisin ylipainoisia ja se alkaa jo nyt heikentämään heidän elintasoaan. Siellä normaalipainolla ei ole mitään hyvityksiä.
Kysymys: Aluepolitiikka:
-Muutos veisi vuosikausia ja vaikuttaisi nykyisillä"mustilla-alueilla" vasta viimeisenä millä estäisit ettei Hesingistä tulisi savolaisten Ameriikka ja pohjois-suomesta Helsinkiläisten Afrikka?
Vastaus: Ei TYKAn vaikutus sentään noin dramaattinen ole. Kyllä TYKA vaikuttaa aika tasaisesti kaikilla alueilla. Elintasohan paranee tasaisesti kaikilla alueilla, työpaikat lisääntyvät myös. Joten ne lisääntyvät myös haja-asutusalueilla.
Jos tehdään vertaus nykyiseen tilanteeseen, TYKA on siis mahdollisuus. Jos me nyt pärjäämme nykyisessä tilanteessa joten kuten, TYKA parantaa jatkuvasti tilannetta, joten huonompaan suuntaan asiat eivät mene millään alueella.
Sitten on vielä muistettava että yrittämisen harjoittelu tapahtuu voimakkaimmin haja-asutusalueilla. Erilaisen käsin tehtävät työt ovat haja-asutusalueen voimavara. Kaupungeissa taas ensin lisääntyvät informaatiotekniikkaan liittyvät alueet, ja niistä tuloja saaneet käyttävät kasvaneet tulonsa sitten nykyisen järjestelmän palveluiden hankkimiseen, eli nykyiset sektorit voimistuvat ja aiheuttavat vyöryilmiön joka nostaa elintasoa kaikille nykyisillä sektoreilla ja mahdollistavat myös uusien liiketoiminta sektoreiden alkamisen.
Ja uusille lukioille vielä osoite TYKAn sivuille:
http://www.geocities.com/kansantuote/
Miten käy sille tuottamattomalle työlle tai heikostikannattavalle toiminnalle,jota tänäpäivänä harjoitetaan?
Mallisi toimessaan parantaisi pieni-ja matalapalkkaisten valintamahdollisuuksia ja siten hävittäisi yrityksiä joiden elinehtona on halpa ja tarvittaessa saatava työvoima?
Riittäisikö kasvava varallisuus,kysyntä,säästöt ja pienenevät työn sivukulut ylläpitämään toimintaa,sillä kilpailu työvoimasta on jo muidenkin maiden ongelma ja rahalla houkuttelu johtaa taas veriseen kilpailuun markkinoilla.
Tasapaino on edelleenkin vaikea pitää.
LOPUKSI:
EN ainakaan vastusta,mallissa on paljon toteuttamiskelpoista.
TYKA on mahdollisuus,toivotaan että saat mahdollisuuden,mutta se vaatii paljon yrittämistä.
Kysymys: Miten käy sille tuottamattomalle työlle tai heikostikannattavalle toiminnalle,jota tänäpäivänä harjoitetaan?
Vastaus: Se siirtyy osaksi vapaaehtoisten tekemäksi. Monella ihmisellä on tarve hankkia jotain. Heillä ei ole siihen varaa. Vaikka elintaso paranisi ja tulot kasvaisivat, aina on ihmisiä jotka haluavat jotain ylimääräistä. Vaikkapa nyt opiskelijat. Kesällä heillä ei ole opiskelua, he voivat tehdä töitä. Silloin kelpaa työ pienemmälläkin palkalla. Työvoima viranomaiset eivät laita ketään tuottamattomaan toimintaan.
TYKA malli sisältää myös mahdollisuuden kannattamattoman työn tekemiseen. En muista missä kohdassa se olikaan esitetty, mutta jossakin siellä on maininta vajaakuntoisten työn tekemisestä. Eli vajaakuntoinen henkilö voi tehdä sen verran työtä kuin kykenee, ja lopun saa sitten yhteiskunnalta. Nykyisinhän vajaakuntoinen joutuu pienelle eläkkeelle, eikä järjestettyä työtä ole juuri saataville.
TYKA mallissa myös mainitaan, että kotimainen maatalous on tuettavaa toimintaa, samoin myös otetaan lisää vastaavia tuettavia töitä. Ajatus tässä on se, että yhteiskunnan kannalta on parempi maksaa 10 % kuin 100 %. Eli tukemalla tiettyjä tuottamattomia täitä, saadaan kokonaisuuden kannalta kuitenkin tuottoa. Osa tuotosta tulee silloin varsinaista tuotantoa tukevana toimintana.
Sitten loppu nykypäivänä harjoitettavasti tuottamattomasta toiminnasta poistuu kokonaan ja korvaantuu tuottavalla toiminnalla. Esimerkkinä nyt vaikka suomessa tehtävä vaatteiden valmistus. Emme voi kilpailla halpatuontimaille niissä. Parempi siirtyä paremmin tuottaville toimille.
Kysymys: Mallisi toimessaan parantaisi pieni-ja matalapalkkaisten valintamahdollisuuksia ja siten hävittäisi yrityksiä joiden elinehtona on halpa ja tarvittaessa saatava työvoima?
Vastaus: Tämä pitää paikkansa. Mutta pitää muistaa, että ne loppuvat sen vuoksi ettei niille löydy työntekijöitä, kukaan ei siis jää työttömäksi. Halpaa ja tilapäisesti saatavaa työvoimaa on kyllä saatavana TYKAnkin aikana, mutta vain vapaaehtoisena. Ajattele perhettä joka on rakentanut talon. Se tehdään yleensä varojen mukaan. Sitten vaimo haluaa uuden takin itselleen. TYKAn aikana hän voi oman työnsä lisäksi mennä vaikka viikonloppuhommiin lyhyeksi aikaa ja saada hankittua ylimääristä rahaa takin ostoon. Koska TYKAn kolmannessa vaiheessa siirrytään kiinteään veroprosenttiin, ylimääräinen työ ei nosta yksilöiden veroprosenttia kuten nykyisin tekee ja takkia varten tehty työ saattaakin vähentää tuloja.
RKysymys: iittäisikö kasvava varallisuus,kysyntä,säästöt ja pienenevät työn sivukulut ylläpitämään toimintaa,sillä kilpailu työvoimasta on jo muidenkin maiden ongelma ja rahalla houkuttelu johtaa taas veriseen kilpailuun markkinoilla.
Tasapaino on edelleenkin vaikea pitää.
Vastaus: Tämä ongelma koskee yleensä vain keskiverto maita. Esimerkiksi Sveitsissä näistä ei ole suurta ongelmaa. Eli kasvanut elintaso riittää pitämään työntekijät suurimmaksi osaksi kotimaassa. TYKA etuna on tässä myös se, että työn kate on suurempi kuin kilpailijoilla. Tämä mahdollistaa maksaa myös tuottavuutta tukevalle työlle kunnon palkan. Tällaista työtä on esimerkiksi hoitotyö.
On vielä muistettava, että nyt kasvanut hoitohenkilökunnan tarve ei johdu niinkään vanhusten lisääntyneestä määrästä vaan aivan muista syistä. Näitä ovat työttömyyden aiheuttamat muutokset työttömissä ja työssä olevissa. Työssä olevat sairastuvat liian työtaakan alla, ja työttömät sairastuvat alkoholin kanssa läträtessään kun muuta ei saa tehdä. TYKA poistaa nämä syyt lähes kokonaan.
LOPUKSI:
EN ainakaan vastusta,mallissa on paljon toteuttamiskelpoista.
TYKA on mahdollisuus,toivotaan että saat mahdollisuuden,mutta se vaatii paljon yrittämistä.
Vastaus: Kiitoksia asiallisista kysymyksistä. Jokainen voi auttaa paremman elintason saavuttamiseen tuomalla TYKAa esiin kaikissa mahdollisissa paikoissa. Hyvä tapa on esimerkiksi mennä äänestämänsä kansanedustajan luo ja kertoa hänelle että haluaa TYKA mallin käyttöön.
Yleisönosaston kommentit ovat myös tervetulleita. Tuttaville voi mainita asiasta. Lehdet voivat kirjoittaa TYKAn mahdollisuuksista.
Ja lopuksi vielä kertauksen vuoksi:
http://www.geocities.com/kansantuote/