Yleistä tietoa yliopisto-opiskelusta kaivataan

Tenteistä tahtoisin myös tietoa. Missä tiloissa sellaiset yleensä tehdään? Ovatko yhtä pitkiä/pidempiä/lyhyempia/vaikeampia/helpompia kuin lukiossa? Miten pitkään saa tenttia tehdä ja monelta saa aikaisintaan lähteä?

Kaikkea muutakin tietoa. Niin, ja onko yliopistoissa paljonkin yhteistyötä luokkatovereiden/samalla kurssilla olevien kanssa? Meneekö tietyn alan opiskelijat kuin luokkaa samoilla tunneilla vai miten on?

laajoja, että on yleispätevästi vaikea vastata. Ensimmäinen vastaaja on ansiokkaasti vastannut.

Jotain omia havaintoja:

Ruokailusta: Monesti söin kotona, varsinkin jos oli vain pari tuntia luentoja ja loppupäivä kämpillä tenttiin lukua. Ja saahan sitä vaikka Mäkkärillä lounastaa ;-)

Itse opiskelin oikiksessa, ja kyllä siellä ehdottomasti suurin osa opiskelusta oli itsenäistä tentteihin lukemista. Kirjakasan kanssa siis kämpillä tai kirjastossa. Tentit olivat MONINKERTAISESTI vaikeampia kuin yksikään lukion koe, luettavana pahimmillaan muistaakseni 1800 sivua. No, minä luistelinkin lukion läpi näin jälkikäteen ajatellen tosi helposti ja vähällä työllä. Suurin osa tenteistä kesti viisi tuntia, joku iso kokonaisuus (prosessioikeus, rikosoikeus) kuusi tuntia. Oli jokunen kolmen tunnin tenttikin. Eli eväät mukaan!

Koska akateeminen vapaus vallitsee, niin ihmiset etenevät opinnoissaan eri tahtia ja suorittavat asioita jonkin verran eri järjestyksessä. Sellaista "meidän luokka"-ajattelua ei siis varsinaisesti muodostu. Eniten sain uusia ystäviä omasta tutor-ryhmästä (eli fuksit oli orientaatiojaksolle jaettu oikeastaan ihan aakkosjärjestyksen mukaan vanhempien opiskelijoiden opastettavaksi).

- Ruokaloita löytyy yleensä useita ja kaikissa pitää maksaa, vaikka valtio tukeekin opiskelijoiden ruokailua. Aterioiden hinta ei ole kuitenkaan suuren suuri, vain 2 eroa ja risat.

- Tämä riippuu ihan täysin siitä, mitä opiskelet ja missä opiskelet. Periaatteessa kaikki tutkinnot ovat samanlaisia, mutta käytännössä opiskelutavat saattavat poiketa suurestikin yliopistosta toiseen. Suurimmaksi osaksi luennot ovat kuitenkin tähän saakka olleet vapaaehtoisia yliopistoissa. Kannattaa kuitenkin huomata, että harvan kurssin voi suorittaa pelkällä kirjatentillä; usein kurssi sisältää ryhmätöitä, esseitä ja labroja, jotka kaikki pitää olla suoritettuina ennen kirjatenttiä.

- Luokkatilat ovat suurimmaksi osaksi auditorioita, tai saleja, jonne ahtautuu kerralla yli 200 oppilasta. Massaluennot ovat yliopistossa sääntö eivätkä poikkeus. Valitettavasti vuonna 2007 Suomella ei ole enää varaa pienryhmiin, vaan yliopistoista on tullut tutkintofarmeja, joissa opiskelijoita kohdellaan lähinnä numeroina; montako on tullut sisään, montako on valmistunut, paljonko yliopisto saa rahaa valtiolta... Toisaalta yliopisto on aina painottanut itsenäistä opiskelua.

- Suurin osa yliopistoista suosittelee tällaista. On kuulemma hyvin tärkeää, että opiskelijat jossain vaiheessa opintojaan olisivat ulkomailla. Lisää tietoa saat tästä omasta yliopistosta. Heillä on yleensä vaihto-ohjelmia ja sen sellaista.

- Yliopistoon tulee - tai pikemminkin pääsee - sisään varsin lahjakasta porukkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelu ei ole enää samanlaista kuin lukiossa, missä mennään vielä ehkä osittain alimman nimittäjän mukaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että luokan/kurssin priimus saattaa huomata olevansa enää keskitasoa, jos sitäkään. Nyt pitää tosissaan panostaa kursseihin, jos haluaa saada niistä hyviä numeroita. Sisäänottomäärät nousivat varsin radikaalista ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta se ei ole muuttanut kriteereitä miksikään; opinnot saattavat tästä syystä vaikuttaa uusista opiskelijoista vaikeammilta ja useampi päätyy sen vuoksi keskeyttämään opintonsa. Ammattikorkeaa en tunne, mutta käsittääkseni se rimpuilee edelleen eroon vanhasta nk. opistotason -statuksestaan. Opetuksen taso vaikuttaa myös varsin kirjavalta ja koko ammattikorkea hakee edelleen paikkaansa koulutuskartalla.

- Tiedän pari tällaista tapausta, mutta saat varautua siihen, että opinnot _venyvät_ Haluatko siis ottaa lainaa ja lähteä töihin, joka sekin vielä pidentää opiskeluaikaa. Tiedän toki tällaisiakin tapauksia, mutta he ovat yleensä valinneet sellaiset opinnot, jotka sivuavat toisiaan -> saa hyväksytettyä opintoja.

- Kts. ylempi vastaus.

Tässä on tullutkin hyviä vastauksia, mutta voisin muutamaa asiaa vielä tarkentaa.

Vaihto-opiskelusta saa tietoa paremmin kun aloitat opiskelun. Mahdollisuuksia kuitenkin yleensä on päästä vaikka minne opiskelemaan. Opintojen aikana ei välttämättä kannata lähteä ulkomaille töihin, ellet sitten tee sitä kesäloman aikana, tai jos sillä alalla on työharjoittelujaksoja jolloin ei ole muuta koulutusta.

Yliopisto ja amk opetus eroavat jonkin verran. Tietenkin amk:ssakin oman lukujärjestyksensä voi suunnitella miten haluaa, mutta yleensä opiskelijoille on kuitenkin valmiiksi merkitty mitkä kurssit kannattaa käydä milloinkin että sama aloitusryhmä pysyisi kasassa koko opiskelun ajan, eikä tulisi päällekkäisyyksiä lukujärjestykseen. Vapaavalintaisia kursseja pitää suorittaa tietty määrä, ja ne saa nimensä mukaisesti sitten vapaasti valita, että mitkä ja milloin suorittaa. Ja massaluentoja amk:ssa on aika harvoin, jos ollenkaan. Ja opetus on enemmänkin opetusta, eikä luennointia.

Ja koulutuksen pituudesta sen verran, että yliopistossa (ja korkeakouluissa) ensin suoritetaan sen oman alan kandin tutkinto, johon menee noin 3 vuotta aikaa, ja sen jälkeen maisterin tutkinto johon menee vielä lisäksi noin 2 vuotta. Kandi on siis alempi ja maisteri ylempi korkeakoulututkinto. Yleensäottaen pelkällä kandin tutkinnolla ei mitään tee työelämässä, joten se on oikeastaan pelkkä välivaihe että pääsee opiskelemaan maisteriksi asti.

Ammattikorkeassa taas suoritetaan ammattikorkeakoulututkinto (insinööri, tradenomi, vestonomi jne...) joka kestää 3,5 tai 4 vuotta, ja se joiltain osin rinnastetaan kandin tutkintoon.

Sitten on vielä ylemmät amk-tutkinnot, lisensiaatit, tohtorit... mutta niistä sinun ei varmaankaan tarvitse tietää mitään vielä pitkään aikaan...

Yliopistossa ja ammattikorkeassa yhtäaikaa opiskelu on käytännössä erittäin hankalaa ja raskasta, ellet tee esim. niin, että suoritat pääsääntöisesti vaikka amk-tutkintoa ja teet yksittäisiä kursseja yliopiston puolella. Kuitenkin vastaan tulee jossain vaiheessa opiskeluoikeusaika, eli sinulla on tietty aika suorittaa tutkinto.

Korkeakoulupaikkoja (on ne sitten yliopiston tai ammattikorkean) on oikeus ottaa vastaan vain 1 vuodessa. Eli et voi aloittaa samana vuonna kahdessa eri paikassa, myöhemmin voit ottaa vastaan tietty taas uuden paikan. Sinänsä niitä voi ottaa vastaan vaikka kuinka monta ja opiskella kaikissa yhtäaikaa, mutta erittäin harvoin sellaisessa on mitään järkeä.

Moikka,

Noista yliopisto-opiskeluista oppii parhaiten vasta, kun pääsee paikalle. Siel on nimittäin niin paljon erilaisia juttuja, mitä ei vaa voi oppii etukäteen. Sitä ei tarttee todellakaan stressata, koska oikeesti kaikki muut on ihan samassa tilanteessa.

Jos tietty haluut tietää kaiken mahollisen ennen yliopisto-opiskeluja ni koita puhuu mahdollisimman paljon yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Jos ei semmosia oikeen ole lähipiirissä, ni suosittelen kuuntelee opiskeluaiheisia podcasteja. Esimerkiksi Leikitäänkö lääkäriä -podcastissa käydään tosi kivasti läpi lääkäriksi opiskeluja. Toinen myös tosi hyvä on opiskelemaanpodi. Siel käydään kaikkii eri aloja ni ei oo rajoitteena vaan toi lääkäriala.

Luokkatilat ovat suurimmaksi osaaksi Zoom-huoneita. Tehtävät palautetaan Moodleen. Myös Padlet ja Flinga toimivia ratkaisuja ryhmätehtävien purkuun.

Yliopistossa pärjää hyvin, kunhan seuraa aikaansa ja lukee Helsingin Sanomat joka päivä kannesta kanteen.