Enkeli välinevarastossa (uusinnat jatkuvat...)

Haluan nyt jakaa kanssanne erään toisen kokemukseni ystävämme Henrikin kanssa, aiemman juttuni lukeneet muistavatkin hänet varmaan elävästi. Tämä tapahtui viime joulukuun alkupuolella koulumme joulujuhlaan tehtävän näytelmän harjoituksissa. Minä ja ystäväni Nea olemme nimittäin mukana koulumme näytelmäkerhossa, ja saamme sitä kautta olla usein koululla myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella. Nyt meillä olikin melko iso porukka koolla, 15 henkeä, ja kaksi opettajaa oli mukana harjoituksissa ohjaamassa ja soittamassa pianoa osana näytelmäämme.

Kun tulimme illalla suunnilleen kuuden aikaan koululle, huomasimme käytävällä kulkiessamme Henrikin istuvan luokassaan ilmeisesti kokeita korjaamassa. Iskimme Nean kanssa hänelle silmää, ja Henrik puolestaan väläytti meille valloittavan hymynsä. Henrikiä kai viehätti pieni kiinnijäämisen riski, koska hän vinkkasi Nean luokseen, ja kuiskasi minulle että katsoisin hieman käytävälle ettei kukaan tule luokkaan. Nea istahti kuin luonnostaan Henrikin syliin, ja he uppoutuivat hetkeksi kunnon kielariin. Meillä oli kuitenkin kiire harkkoihin, ja Nea pomppasikin kohta ylös. Henrik avasi vielä hetkeksi Nean farkkujen vetskarin, ja työnsi kätensä hänen housuihinsa. Eipä ollut vaikea arvata missä Henrikin sormi kävi. Hän veti kohta kätensä pois, imaisi keskisormeaan kuin tikkaria, ja ilmoitti maun olevan paremman kuin hunajassa. Me jouduttiin kyllä sitten äkkiä lähtemään, Nea posket punaisena kiihotuksesta. Me kikatettiin mennessämme käytävällä, ja mentiin sitten saliin harjoituksiin.

Oltuamme treeneissä noin kolme varttia, Nea lähti välillä käymään vessassa, me muut jatkettiin normaalisti. Palatessaan kohta takaisin, Nea kuiskasi korvaani: ”Henrik sano oottavansa sua välinevarastossa, sinuna menisin”. Nea kertoi myöhemmin törmänneensä Henrikiin käytävällä, ja hän oli sanonut Nealle että tasapuolisuuden nimissä Laura voisi tulla käymään tällä kertaa. Nea oli nimittäin viimeksi saanut maistaa Henrikin nuijaa itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen koulumme alakerran siivouskomerossa. Kalun odotus miltei salpasi hengitykseni. Vaivoin sain kuitenkin kehitettyä selitykseksi, että mun pitää käydä soittamassa mutsilleni. Vähin äänin poistuin sitten takavasemmalle kohti välinevarastoa, ja samalla tunsin pimppani kostuvan jo ennen kuin mitään oli edes tapahtunut.

Avasin oven ja astuin hiljaa sisälle pitkään ja kapeaan huoneeseen, jonka perällä olevasta pienestä ikkunasta katuvalo paistoi sisälle valkean harsomaisen verhon läpi. En aluksi nähnyt Henrikiä, mutta kävellessäni huoneen perälle erotin hänet istumassa rennosti entisellä opettajanhuoneen nahkasohvalla, kädet nostettuina selkänojan päälle. Hän nousi ylös, ja sanaakaan sanomatta käveli luokseni. Värisin odotuksesta kuin haavanlehti kun Henrik sulki minut syliinsä. Huumaantuneena Henrikin ihanan partaveden (ehkä Kouros) tuoksusta taivutin pääni taakse, ja aloitin hellän suutelemisen hänen kanssaan. Näykimme toistemme huulia hampaillamme, ja annoimme kieltemme vaellella toisiaan vasten. Välillä Henrik suuteli kaulaani, ja ihana kutitus sai vatsalihakseni supistelemaan. Hän ujutti kätensä alaselkääni vasten, ja kuljetti käsiään pitkin selkääni.

Lopetimme jonkin ajan päästä nuoleskelumme ja aloimme riisuutua. Heitin tonttulakkini sohvalle, ja pikaisesti purkauduin villapuserostani, farkuistani ja pikkuhousuistani. Henrik riisui t-paitansa ja heitti omat farkkunsa nurkkaan. Hänellä oli valkoiset puoleen reiteen ulottuvat boxerit, jotka hän vielä jätti paikoilleen. Henrik hymyili minulle ja sanoi että ”laitetaanpa mun omalle enkelille siivet”. Hän otti hyllystä sideharsosta tehdyt, hopeanauhalla reunustetut enkelinsiivet ja pujotti ne käsieni kautta selkääni. Kruunukseni hän painoi vielä päähäni pienen hopeisen tiaran, ja ohjasi minut alastomana istumaan sohvalle. Tartuin heti halukkaasti hänen boxereihinsa, ja vedin ne alas. Henrikin ihana valtikka ponnahti esiin täydessä juhlakunnossa naamaani vasten napsahtaen. Tartuin siihen toisella kädelläni, ja aloin nuolla sen vartta alapuolelta ylös ja alas. Toisella kädelläni hieroin jo muutenkin läpimärkää pimppaani, ja välillä upotin paria sormeakin sisääni. Henrik silitti päätäni ja pitkiä vaaleita hiuksiani, ja sanoi minua omaksi ihanaksi enkelikseen. Hymyillen upotin Henrikin kalun suuhuni. Aloin imeä sitä hitain ja nautinnollisin vedoin pyörittäen välillä kieltäni terskan päässä, aivan kuten Henrik oli minua neuvonut. Välillä taas tartuin Henrikin kivikoviin pakaroihin, ja annoin hänen nussia mua poskeen omassa tahdissaan. Hän ottikin minua takaraivosta, ja pumppasi minua ihanasti syvälle suuhun. Henrikin kalun suuren koon vuoksi pystyin helposti välillä tarttumaan sen varresta molemmin käsin, kuin pesismailasta, ja ottamaan joka työnnön vastaan suullani siinä kuin pimpilläni. Koko ei muutenkaan paljon poikennut mailan kärjestä.

Lopulta Henrik veti kalunsa pois suustani, ja asetti minut selälleni sohvalle. Hän sieppasi farkkujensa taskusta kortsun, repäisi paketin auki ja rullasi nopeasti kumin lemmenpuikkonsa päälle. Asetuttuaan päälleni käsiensä varaan, hän työnsi mulkkunsa suoraan sisälleni huomatessaan minut läpimäräksi. Levitin jalkani niin auki kuin sain pystyäkseni ottamaan Henrikin työnnöt vastaan koko kalun pituudelta. Minusta olikin ihanaa seurata häpykumpuni ylitse sen uppoamista sisään ja ulos, samalla kun Henrikin täydellinen silhuetti piirtyi vasten hämärän huoneen valkeaa seinää. Henrik antoi minulle kyllä melkoista kyytiä, vanha sohva valitti naimisemme alla, ja hiestäni märkä nahka narisi selkääni vasten. Melkoinen ääni lähti myös märästä pimpastani joka litisi Henrikin työntöjen mukaan pallien paukkuessa pakaroitani vasten. Henrik antoi minulle välillä suukkoja kaulalle, ja välillä hän upotti kielensä syvälle suuhuni. Silloin tunsin todella ihmeellistä yhteyttä, siis muutakin kuin fyysistä, tähän minua 15 vuotta vanhempaan opettajaan. Unohdin koko muun maailman menon ja keskityin täysillä nauttimaan ihanasta hetkestä tämän rakkauden jumalan käsittelyssä.

Ajan kuluminen tietysti hämärtyi, mutta jonkin ajan kuluttua vatsanpohjassani supisteli siihen malliin että orkku oli tulossa. En voinut pidätellä huokailuani ja voihkimistani, joten Henrik otti tonttulakkini sohvalta, ja asetti sen pienenä myttynä suuhuni. Nyt tunsin ettei minun tarvinnut enää estellä, ja lauetessani pystyin huutamaan rauhassa lakkia vasten ilman että ääni kantoi huoneen ulkopuolelle. Silmissäni näkyi tähtiä, ja maailmani tosiaankin hämärtyi hetkiseksi kun antauduin orgasmin vietäväksi. Kun aloin taas palata maan pinnalle, näin ettei Henrikilläkään ollut purkaantuminen kaukana. Hänen nenänsä päästä tippui suolaista hikeä kasvoilleni ja suuhuni, ja hänen silmänsä olivat sulkeutuneet tiiviisti kuin silityksestä nauttivan kissan. Hän jyysti minua kuin viimeistä päivää erittäin kovalla tahdilla ja aivan pohjaan asti uppoavilla vedoilla. Sitten hän jännittyi hetkeksi, ja syvästä huokauksesta sekä pimpassani entistä kovemmaksi jäykistyvästä kalusta tunsin hänen laukeavan sisälläni. Hän antoi minulle vielä pitkän ja kiihkeän suudelman, ja vetäytyi sitten minusta. Sain silloin päähäni päättää tämä kertamme hieman eri tavalla. Nousin istuvaan asentoon, ja tartuin Henrikin kalun päällä vielä olevaan, kärjestään aivan mällin täyttämään kortsuun. Varovasti vetäen rullasin kumin pois. Henrik ihmetteli ääneen aikomuksiani. Hymyilin hänelle vastaukseksi, ja valutin kortsusta lämpimän siemennesteen suuhuni. Tiesin kundien tykkäävän mällin katsomisesta tytön suussa, ja pidinkin suutani auki pystyen hädintuskin estämään valtavan lastin karkaamisen suupielistäni. Henrik tuijotti suutani lumoutuneena ja nielaisi. Suljin suuni, ja pyörittelin hieman geelimäistä annosta suussani maistellen sitä. Vaikka aiemmin olin inhonnut suihinottoa, Henrikin kanssa olin oppinut jo sietämään, ellen pitämään sperman mausta. Niinpä lopulta kahdella kulauksella nielin koko satsin päästämättä tippaakaan karkuun.

Makailin sohvalla Henrikin kainalossa vielä hetkisen, ja aloimme sitten jälleen pukeutua, enkelisiipeni Henrik asetti huumorimiehenä huoneen nurkassa seisovalle muoviselle opetusluurangolle. Suutelimme vielä hellästi huoneessa ennen lähtöämme omiin suuntiimme. Palatessani saliin olivat muut jo pakkaamassa tavaroita pois. Hapan kemianopemme ihmetteli että opas tytöllä rahaa olla puhelimessa puoli tuntia. Muut eivät asiaan jaksaneet kiinnittää huomiota, vain Nea hymyili minulle merkitsevästi. Kävellessämme sitten kotiin kerroin koko jutun hänelle, Nea sanoi olevansa tosi kade, ja haluavansa seuraavan kerran ainakin yhtä hyvän käsittelyn. Hänen toiveensa kyllä toteutui myöhemmin…