Adoptiolapsi ja vanhempien ero

Kyselijä1

Onko Suomessa tapauksia, joissa pariskunta on adoptoinut lapsen ja sen jälkeen eronneet? Koskaanhan elämässä ei voi tietää mitä eteen tulee ja joskus sosiaaliviranomaisten tarkat seulatkin saattavat pettää pariskuntia arvioidessa. Ja pariskunnat oman parisuhteensa vahvuutta arvioidessaan.

34

3546

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • esimerkiksi

      kansanedustaja Eva Biaudet adoptoi ensin miehensä kanssa lapsia ulkomailta (en muista kaksiko vai kolme) ja sitten pariskunta erosi. Lapset jäivät vaimolle. Eva sai avioeronsa jälkeen biolapsen avioliiton ulkopuolella.

      Minusta adoptiovanhempien, jotka ottavat avioeron, pitäisi maksaa roimat sakot yhteiskunnalle. Adoptiovanhempien avioero on kertakaikkiaan sopimatonta. Eikö kotiselvityksessä selvitetä ollenkaan parin elämänarvoja? Kunnon ihmiset eivät ota avioeroa, jos heillä on alaikäisiä lapsia, omia tai adoptoituja.

      • kaalipää...

        eikös juuri tällä palstalla adoptiovanhemmat tai siihen pyrkivät juuri turpa vaahdossa kehu kuinka hyviä vanhempia he ovatkaan??? biologiset ovat lapsensa hyvänneet ja he pelastavat pikkuressukat pahoilta traumaattisilta hylkäämiskokemuksilta....sitten kun tulee ero niin selitellään etä "ihmisiähän mekin vaan ollaan...nyyh,,"


      • Ovatkin
        kaalipää... kirjoitti:

        eikös juuri tällä palstalla adoptiovanhemmat tai siihen pyrkivät juuri turpa vaahdossa kehu kuinka hyviä vanhempia he ovatkaan??? biologiset ovat lapsensa hyvänneet ja he pelastavat pikkuressukat pahoilta traumaattisilta hylkäämiskokemuksilta....sitten kun tulee ero niin selitellään etä "ihmisiähän mekin vaan ollaan...nyyh,,"

        Ihmisiähän nämä adobtiovanhemmat tietysti ovatkin! Eivät ennustajia, jotka näkevät ja tietävät kaiken 10 vuoden päähän. Heillekin voi tulla ero. Adobtioprosessissa on tarkoitus selvittää paljon muutakin, kuin suhteen kestävyys. Vanhempien avioero kun ei ole kamalin asia, mitä lapselle voi sattua...

        Hyvät adobtiovanhemmat hoitavat mahdollisen eron niin, ettei lapselle jää siitä traumoja. Lasta ei käytetä taistelun välikappaleena jne. Huoltajuudesta päätetään, kuin lapsi olisi biologisestikin oma.

        Joskus avioero on hyvä ratkaisu kaikille osapuolille, myös lapsille. Parhaan ystävättäreni vanhemmat kirkuttelivat yhdessä aivan liian pitkään. Kun ero viimein tuli, ystävättäreni sisaruksineen oli todella helpottunut. He olivat onnellisia vanhempiensa puolesta! Eroa ei siis aina kannata tuomita.

        Itse olen ehdottomasti kestävän liiton kannattaja, mutta kohtuus kaikessa. Siitä ei saa sädekehää päänsä päälle, että tieten tahtoen laittaa itsensä kärsimään.


      • juuri
        Ovatkin kirjoitti:

        Ihmisiähän nämä adobtiovanhemmat tietysti ovatkin! Eivät ennustajia, jotka näkevät ja tietävät kaiken 10 vuoden päähän. Heillekin voi tulla ero. Adobtioprosessissa on tarkoitus selvittää paljon muutakin, kuin suhteen kestävyys. Vanhempien avioero kun ei ole kamalin asia, mitä lapselle voi sattua...

        Hyvät adobtiovanhemmat hoitavat mahdollisen eron niin, ettei lapselle jää siitä traumoja. Lasta ei käytetä taistelun välikappaleena jne. Huoltajuudesta päätetään, kuin lapsi olisi biologisestikin oma.

        Joskus avioero on hyvä ratkaisu kaikille osapuolille, myös lapsille. Parhaan ystävättäreni vanhemmat kirkuttelivat yhdessä aivan liian pitkään. Kun ero viimein tuli, ystävättäreni sisaruksineen oli todella helpottunut. He olivat onnellisia vanhempiensa puolesta! Eroa ei siis aina kannata tuomita.

        Itse olen ehdottomasti kestävän liiton kannattaja, mutta kohtuus kaikessa. Siitä ei saa sädekehää päänsä päälle, että tieten tahtoen laittaa itsensä kärsimään.

        Adoptioperheet ovat aivan tavallisia perheitä, joissa vanhemmat voivat erota. Kyllä myös yksinadoptoinut saattaa jossain elämänsä vaiheessa löytää kumppanin. Pitäisikö hänenkin siis pysyä sinkkuna forever, koska on joskus adoptoinut yksin?


      • tavallisia perheitä,
        juuri kirjoitti:

        Adoptioperheet ovat aivan tavallisia perheitä, joissa vanhemmat voivat erota. Kyllä myös yksinadoptoinut saattaa jossain elämänsä vaiheessa löytää kumppanin. Pitäisikö hänenkin siis pysyä sinkkuna forever, koska on joskus adoptoinut yksin?

        vaan perheitä, joiden pitäisi olla tarkkaan tutkittuja ja syynättyjä. Ei kaikille tule myöntää adoptio-oikeutta. Täytyykö lapsen, joka on ensin kokenut orpouden tai hylkäämisen, vielä kokea adoptiovanhempiensa avioero?

        Jos toinen adoptiovanhemmista kuolee, niin asialle ei voi mitään, mutta avioliitoonsa voi jokainen vaikuttaa. Kenenkään ei ole pakko ottaa avioeroa. Adoptioneuvonnassa pitäisi testata myös, ja ennen kaikkea adoptiota hakevan parin elämänarvot. Kaikenmaailman tuulihattujen ei pidä antaa adoptoida.

        Jos yksinadoptoinut avioituu myöhemmin niin sehän on vain plussaa. Avioero taas on aivan eri asia.


      • ei taida
        tavallisia perheitä, kirjoitti:

        vaan perheitä, joiden pitäisi olla tarkkaan tutkittuja ja syynättyjä. Ei kaikille tule myöntää adoptio-oikeutta. Täytyykö lapsen, joka on ensin kokenut orpouden tai hylkäämisen, vielä kokea adoptiovanhempiensa avioero?

        Jos toinen adoptiovanhemmista kuolee, niin asialle ei voi mitään, mutta avioliitoonsa voi jokainen vaikuttaa. Kenenkään ei ole pakko ottaa avioeroa. Adoptioneuvonnassa pitäisi testata myös, ja ennen kaikkea adoptiota hakevan parin elämänarvot. Kaikenmaailman tuulihattujen ei pidä antaa adoptoida.

        Jos yksinadoptoinut avioituu myöhemmin niin sehän on vain plussaa. Avioero taas on aivan eri asia.

        olla pienintäkään käsitystä adoptioneuvonnan sisällöstä ;) Kyllä siellä tutkitaan kaikki mahdolliset arvot hyvinkin tarkkaan. Mutta elämä pistää joskus hyvänkin parisuhteen polvilleen...ja sitä eivät kaikki kestä. Ihanteellinenhan sellainen tilanne ei ole.


      • on mielipide
        ei taida kirjoitti:

        olla pienintäkään käsitystä adoptioneuvonnan sisällöstä ;) Kyllä siellä tutkitaan kaikki mahdolliset arvot hyvinkin tarkkaan. Mutta elämä pistää joskus hyvänkin parisuhteen polvilleen...ja sitä eivät kaikki kestä. Ihanteellinenhan sellainen tilanne ei ole.

        Sinulla se ei ole pienenpienintäkään hajua pelan adoptioneuvonnasta. Siellä nimenomaan ei selvitetä adoptiovanhemmiksi hakevien psyykkisiä taustoja. Alapsen voi saada: narkkarit, luonnevikaiset, joiden sukurasitteena olevat mielenterveysongelmat jne.


      • minulla
        on mielipide kirjoitti:

        Sinulla se ei ole pienenpienintäkään hajua pelan adoptioneuvonnasta. Siellä nimenomaan ei selvitetä adoptiovanhemmiksi hakevien psyykkisiä taustoja. Alapsen voi saada: narkkarit, luonnevikaiset, joiden sukurasitteena olevat mielenterveysongelmat jne.

        olevan asiasta jonkinnäköinen käsitys, kun olen sen läpi käynyt ja tullut hyväksytyksi adoptiovanhemmaksi juuri Pelan toimensta ;)
        Päihteiden käyttö ja jopa mahdolliset suvussa olevat psyykkiset sairaudet käytiin kyllä tarkasti läpi. Sinun neuvontasi taisi olla toisenlainen, jos kerran "tiedät" ettei noita asioita selvitetä.


      • ja mielipide
        minulla kirjoitti:

        olevan asiasta jonkinnäköinen käsitys, kun olen sen läpi käynyt ja tullut hyväksytyksi adoptiovanhemmaksi juuri Pelan toimensta ;)
        Päihteiden käyttö ja jopa mahdolliset suvussa olevat psyykkiset sairaudet käytiin kyllä tarkasti läpi. Sinun neuvontasi taisi olla toisenlainen, jos kerran "tiedät" ettei noita asioita selvitetä.

        Enpä olisi uskonut, että pelan henkilöt ilmoittavat selvitystuloksiaan asiakkaalle, kun niin korostavat salassapitovelvollisuuttaan.
        Se, että asiakkaan kanssa "käytiin kyllä tarkasti läpi" ei suinkaan tarkoita sitä, että asia olisi selvitetty luotettavasti.

        Olkoonkin, että adoptioneuvonta on asiallista, niin silti, kuten jo edellisessä sanoin "Alapsen voi saada: narkkarit, luonnevikaiset, joiden sukurasitteena olevat mielenterveysongelmat jne."


      • Avioerotseis!

        "Minusta adoptiovanhempien, jotka ottavat avioeron, pitäisi maksaa roimat sakot yhteiskunnalle. Adoptiovanhempien avioero on kertakaikkiaan sopimatonta. Eikö kotiselvityksessä selvitetä ollenkaan parin elämänarvoja? Kunnon ihmiset eivät ota avioeroa, jos heillä on alaikäisiä lapsia, omia tai adoptoituja."

        Lapsi kärsii kun hänen vanhempansa eroavat ja mututavat erilleen. Minusta olisi hyvä jos eroavat vanhemmat joutuisivat maksamaan yhteiskunnalle: summa voi olla esim. adoptioperheellä 20.000e ja biologisella perheellä 17.000e. Sillä erosta tulee yhteiskunnalle menoja: lasten psykiatrista hoitoa, eroryhmiä lapsille ja aikuisille. Jotkut langeavat lisäksi alkoholin viekoitteleviin pauloihin!
        Se on edesvastuutonta!!!

        Kyllä ennen naimisiin menoa pitäisi miettiä voiko sitoutua loppuelämäksi toiseen!
        Kukaan ei saisi yhtään lasta jos ei kirjoittaisi sitä ennen lupausta että maksaa edellä mainitut summat jos haluaakin jossain vaiheessa eron. (Ja ehkä tuon saman summan voisi maksaa myös jokaiselle lapselle, sillä myös he joutuvat kärsimään!)


      • tietoa on

        Niin, ja Suomalaisen yhteiskunnan tulisi maksaa kansainvälisesti adoptoineille vanhemmille ne menetetyt tulot "lasten hankinnasta" (lue yhteiskunnan säästöt) eli esim. synnytysvalmennus, synnytys, raskauden aikainen terveydenhuolto, lapsilisät ensimmäisiltä lapsen elinvuosilta, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut ensimmäisiltä elinvuosilta, yms.


    • sellaistakin

      sattuu, sillä adoptiovanhemmatkin ovat aivan tavallisia Matti Meikäläisiä. Prosentuaalisesti avioerojen osuus on kuitenkin paljon vähäisempi adoptiovanhempien kohdalla kuin biovanhempien kohdalla. Tiedä sitten johtuuko se siitä, että adoptiovanhemmat ovat todella joutuneet käymään seulan läpi ja pohtimaan suhdettaa monelta kantilta. Usein on jo monenlaista kriisiä takanapäin, yhdessä koettuna. Adoptiovanhemmuus on kuitenkin koko elämän mittainen asia, ja elämästähän ei koskaan tiedä etukäteen...Voi tulla eteen sellaisia asioita ja tilanteita, joita hyväkään parisuhde ei kestä. Adoptiovanhemmuus ei kuitenkaan lopu avioeroon, vaan jatkaa aivan niin kuin biologinenkin vanhemmuus.

      • ei eroa

        pidä ottaa silloin, kun on alaikäisiä lapsia. Koko elämänmittaista yhdessä pysymistä ei voi tietenkään taata, mutta lapsilleen voi turvata ehjän lapsuudenkodin.


      • pöyristynyt
        ei eroa kirjoitti:

        pidä ottaa silloin, kun on alaikäisiä lapsia. Koko elämänmittaista yhdessä pysymistä ei voi tietenkään taata, mutta lapsilleen voi turvata ehjän lapsuudenkodin.

        Koskeeko tämä vain adoptioperheitä vai myös bioperheitä??? Miksi nostat esiin vain adoptioperheet? Ja siitä voidaan olla montaa mieltä onko todella lapsen etu pitää avioliiton kulissit yllä vaikka parisuhde on kuollut. Riitoja, pettämistä, vihaa, katkeruutta, jne. Saapa lapsi hyvän parisuhteen mallin. Luuletko todella, että vanhemmat pystyvät näyttelemään lapselle vanhempien välistä rakkautta, jos sitä ei ole??? Kyllä lapsi vaistoo asioiden oikean laidan ja ottaa siitä mallin omaan parisuhteeseensa. Ja kyllä, parisuhteeseen voi tulla ylipääsemättömiä ongelmia, vaikka kuinka olisi käyty asioita läpi rankalla kädellä parisuhdetta ja sen kestävyyttä olisi koeteltu kovasti jo ennen adoptiota. Ei 20000 euron sakonuhkakaan pidä rakkautta väkisin yllä. Eikö ole järkevämpää, että erotaan ja pysytään hyvissä väleissä?

        Adoptiossahan on nimen omaan kyse lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta, ei kahden vanhemman parisuhteesta. Adoptiossa on kyse siitä, että aikuisen (usein kahden aikuisen) ja lapsen välinen vanhempi-lapsisuhde laillistetaan. Vaikka vanhemmat eroaisivat, adoptiovanhemmuus ei lopu!!!


    • sdfsd....

      Prosentuaalisesti avioerojen osuus on SAMA kuin biovanhempien kohdalla

      Millä perusteella se ei olisi sama?
      Kuinka moni eroa läpikäyvä voi tai edes osaa hoitaa huoltajuuskiistat niin että lapselle ei tule traumoja??

      Minä tiedän ainakin yhden adoptio perheen. Heille tuli ero ja mies sai uusia lapsia toisen naisen kanssa jotka ovat hänen omia ja unohti kokonaan ne adoptio lapset

      • elämä on

        Minäkin tiedän ainakin yhden bioperheen. Heille tuli ero ja mies sai uusia lapsia toisen naisen kanssa ja unohti kokonaan ne ensimmäisestä avioliitosta saadut biolapset.


      • Elettävä
        elämä on kirjoitti:

        Minäkin tiedän ainakin yhden bioperheen. Heille tuli ero ja mies sai uusia lapsia toisen naisen kanssa ja unohti kokonaan ne ensimmäisestä avioliitosta saadut biolapset.

        Ja hänen a-vanhemmat ovat eronneet
        Ja kaikki näyttävät olevan sitä mielipidettä että se on harvinaista.
        Mutta hän on tutustunut muihin jotka ovat myos adoptoituja ja joillakin on ollut sama kohtalo.

        Joten millä perusteella se on harvinaista


      • vai mitä
        Elettävä kirjoitti:

        Ja hänen a-vanhemmat ovat eronneet
        Ja kaikki näyttävät olevan sitä mielipidettä että se on harvinaista.
        Mutta hän on tutustunut muihin jotka ovat myos adoptoituja ja joillakin on ollut sama kohtalo.

        Joten millä perusteella se on harvinaista

        Nyt meni niin epämääräiseksi ettei saa Erkkikään selvää :)

        Turha täällä on jankata, onko joku eronnut vai ei. Jokainen tekee parhaansa, oli sitten bio- tai adoptiovanhempi?


      • akesame
        elämä on kirjoitti:

        Minäkin tiedän ainakin yhden bioperheen. Heille tuli ero ja mies sai uusia lapsia toisen naisen kanssa ja unohti kokonaan ne ensimmäisestä avioliitosta saadut biolapset.

        Erittäin hyvä pointti!!! :D


      • lskdfj

        "Prosentuaalisesti avioerojen osuus on SAMA kuin biovanhempien kohdalla

        Millä perusteella se ei olisi sama? "


        Avioerojen osuus EI ole sama, vaan tilastollisesti huomattavasti pienempi. Perehdyhän adoptiovanhemmuudesta tehtyihin tutkimuksiin, niin löydät faktaa!


      • Mutta ei
        elämä on kirjoitti:

        Minäkin tiedän ainakin yhden bioperheen. Heille tuli ero ja mies sai uusia lapsia toisen naisen kanssa ja unohti kokonaan ne ensimmäisestä avioliitosta saadut biolapset.

        Minä olen sellainen joka unohdettiin avioeron tullessa.
        Uudet kullanmurut olivat tärkeitä, joten mitä sitä entisen akan lapsilla enää siinä vaiheessa tekee? Riesana vaan ovat...

        Äitini ja isäni olivat menneet yhteen ja tehneet lapsia vaikka parisuhde ei toiminut ollenkaan. Voi kun he olisivatkin saaneet neuvontaa, ennen kuin alkoivat lapsia tehtailemaan...


    • 13+3

      Kyllä adoptiovanhempien liitotkin hajoavat, mutta tutkimusten mukaan tilastollinen todennäköisyys on pienempi kuin biolapsellisissa perheissä. Adoptiovanhemmilla on todennäköisesti jo adoptioneuvonnan alussa yhdessä läpikäytynä parisuhdetta koetelleita kriisejä (esim lapsettomuus), jotka ovat lujittaneet suhdetta entisestään. Neuvonnassa parisuhdetta myös tarkastellaan monelta kantilta. Ideana neuvonnassa on, että sossu auttaa tehtävien avulla pariskuntaa itseään pohtimaan parisuhdettaan monelta kantilta, heikkouksia ja vahvuuksia, ja saa sitten siinä sivussa tietoa itsekin. Mutta adoptioneuvonnassa selvitetään menneisyyden lisäksi senhetkistä tilannetta. Kukaan ei pysty näkemään tulevaisuuteen. Neuvonnan aikana parisuhde voi olla erittäin hyvällä mallilla mutta 15 vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Eikä tällöin ole kysymys seulan pettämisestä. Elämällä kun on tapana heitellä.

      • cxxxxx

        Ai täällä uskotaan sokeasti tutkimuksiin ja siitä on tullut jopa tilastollisia todennäkoisyyksiä!
        Milloin ihmisen elämä on noin tilastollisesti yksinkertaista?
        Aina lapsettomuus ei lujita suhdetta entisestään. Adoptio neuvontaa ajatellaan tyohaastatteluna, ei se ole terapia sessio.
        Aina adoptoidu lapsi ei täytäkään pariskunnan haaveita.

        Sama voi käydä bioloogisessa perheessäkin. Joskus pariskunta saatttaa jopa katua sitä että adoptoivat. Niin bioloogisetkin vanhemmat saattavat katua lasten tekoa.
        Adoptoidut ovat vain heikommalla jalustalla.

        älä nyt sitä saarnaa et adoptoidun elämä huoletonta ja ihanaa olisi.
        Adoptio vanhemmilla saattta olla katkeruutta siitä että eivät saaneet omaa. Osittain adoptio on se toinen vaihtoehto mikä on valittava koska eka vaihtoehto ei toiminut


      • Entä sitten?
        cxxxxx kirjoitti:

        Ai täällä uskotaan sokeasti tutkimuksiin ja siitä on tullut jopa tilastollisia todennäkoisyyksiä!
        Milloin ihmisen elämä on noin tilastollisesti yksinkertaista?
        Aina lapsettomuus ei lujita suhdetta entisestään. Adoptio neuvontaa ajatellaan tyohaastatteluna, ei se ole terapia sessio.
        Aina adoptoidu lapsi ei täytäkään pariskunnan haaveita.

        Sama voi käydä bioloogisessa perheessäkin. Joskus pariskunta saatttaa jopa katua sitä että adoptoivat. Niin bioloogisetkin vanhemmat saattavat katua lasten tekoa.
        Adoptoidut ovat vain heikommalla jalustalla.

        älä nyt sitä saarnaa et adoptoidun elämä huoletonta ja ihanaa olisi.
        Adoptio vanhemmilla saattta olla katkeruutta siitä että eivät saaneet omaa. Osittain adoptio on se toinen vaihtoehto mikä on valittava koska eka vaihtoehto ei toiminut

        Erona on se että aika moni saa synnytettyä lapsen kun vaan vähän hommailevat, ei siinä tarvitse miettiä että haluanko viettää tuon tyypin kanssa loppuelämää.
        Adoptiolasta taas ei saa ilman neuvontaa.
        Mitä tapahtuisi jos kukaan ei saisi yhtän lasta ei jos ei sitä ennen käy pakollista neuvontaa? Jos jokaisen tulevan vanhemman pitäisi miettiä:

        "Adoptio edellyttää aina lakisääteistä adoptioneuvontaa, jossa käsitellään adoption hakijan vanhemmuutta koskevia edellytyksiä, odotuksia, motiiveja, taloudellista tilannetta, parisuhdetta ja muita vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä. Adoptioneuvonnalla pyritään varmistamaan adoptiolapsen turvallisuus ja etu.

        Henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee saada lakisääteistä adoptiopalvelua. Palvelua saa adoptiopalvelun antajilta, jotka hoitavat myös varsinaisen adoptiolapsien välittämisen. Adoptiopalvelun antajat hyväksyy sosiaali- ja terveysministeriö.

        Kansainväliseen adoptioon tarvitaan lupa, jonka myöntää sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta (adoptiolautakunta)."

        Olisiko lapsiperheiden avioeroja vähemmän?
        Miksi tällä hetkellä suurena piikkinä avioeroissa on alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmat? Onko loppuun asti mietitty mitä vanhemmuus tuo mukanaan?


      • sssssssssssssswww
        Entä sitten? kirjoitti:

        Erona on se että aika moni saa synnytettyä lapsen kun vaan vähän hommailevat, ei siinä tarvitse miettiä että haluanko viettää tuon tyypin kanssa loppuelämää.
        Adoptiolasta taas ei saa ilman neuvontaa.
        Mitä tapahtuisi jos kukaan ei saisi yhtän lasta ei jos ei sitä ennen käy pakollista neuvontaa? Jos jokaisen tulevan vanhemman pitäisi miettiä:

        "Adoptio edellyttää aina lakisääteistä adoptioneuvontaa, jossa käsitellään adoption hakijan vanhemmuutta koskevia edellytyksiä, odotuksia, motiiveja, taloudellista tilannetta, parisuhdetta ja muita vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä. Adoptioneuvonnalla pyritään varmistamaan adoptiolapsen turvallisuus ja etu.

        Henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee saada lakisääteistä adoptiopalvelua. Palvelua saa adoptiopalvelun antajilta, jotka hoitavat myös varsinaisen adoptiolapsien välittämisen. Adoptiopalvelun antajat hyväksyy sosiaali- ja terveysministeriö.

        Kansainväliseen adoptioon tarvitaan lupa, jonka myöntää sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta (adoptiolautakunta)."

        Olisiko lapsiperheiden avioeroja vähemmän?
        Miksi tällä hetkellä suurena piikkinä avioeroissa on alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmat? Onko loppuun asti mietitty mitä vanhemmuus tuo mukanaan?

        Vauva perheiden avioerot ovat nyt julkisuudessa. Mutta kyllä pitkäänkin naimisissa olleet eroavat. Jopa 14 ja 20 vuotta kestäneet liitot päätyvät avioeroon.
        Ja ei neuvonta mitään estä.

        Saarnaa vaan adoptio vanhempien hienompaa moraalisuutta jne jne
        Ihan samalaisia typeryksiä ne on kuin monet muutkin


      • Outoa tekstiä : (
        sssssssssssssswww kirjoitti:

        Vauva perheiden avioerot ovat nyt julkisuudessa. Mutta kyllä pitkäänkin naimisissa olleet eroavat. Jopa 14 ja 20 vuotta kestäneet liitot päätyvät avioeroon.
        Ja ei neuvonta mitään estä.

        Saarnaa vaan adoptio vanhempien hienompaa moraalisuutta jne jne
        Ihan samalaisia typeryksiä ne on kuin monet muutkin

        Jokainen päättää itse mitä kirjoittaa tänne. Ja joillakin oma taso vaan paistaa niin selkeästi aina vastauksissa.

        Toivottavasti sanallinen ilmaisusi on paremmalla tasolla. Ei tässä muuta voi kommentoida!


      • Tasapuolisesti
        sssssssssssssswww kirjoitti:

        Vauva perheiden avioerot ovat nyt julkisuudessa. Mutta kyllä pitkäänkin naimisissa olleet eroavat. Jopa 14 ja 20 vuotta kestäneet liitot päätyvät avioeroon.
        Ja ei neuvonta mitään estä.

        Saarnaa vaan adoptio vanhempien hienompaa moraalisuutta jne jne
        Ihan samalaisia typeryksiä ne on kuin monet muutkin

        Taisi osua arkaan kohtaan, jos saarnaksi koet :)

        Tosiasia kuitenkin on, että neuvonta olisi todella tarpeen myös biologista lasta suunnitteleville. Siitä vaan lakiesitys kehiin!!


    • fionannnn

      Ja hänen vanhemmat erosivat vuosi sitten.
      Ystävä oli 9v silloin

      • **

        Vaikka adoptiovanhemmat ovat, toiset kovemman ja toiset vähemmän kovan seulan läpikäyneitä on lapsiperheen arki monesti yllättävänkin rankkaa. Varsinkin laitostaustaisen lapsen kanssa elämä on täynnä haasteita, joihin ei etukäteen aina osaa varautua. Saattaa siis olla että pitkä odotus sekä vaikean taustan omaava lapsi on liikaa joilekin perheille. Myös kiintymyssuhde ongelmat saattavat nakertaa parisuhdetta. En siis ihmettele ollenkaa jos jotkut adoptio perheet päätyvät eroon. Toki toivon sen olevan viimeinen vaihtoehto ja uskonkin että adoptioperheet osaavat hakea apua myös tällä saralla.


      • fionannnn
        ** kirjoitti:

        Vaikka adoptiovanhemmat ovat, toiset kovemman ja toiset vähemmän kovan seulan läpikäyneitä on lapsiperheen arki monesti yllättävänkin rankkaa. Varsinkin laitostaustaisen lapsen kanssa elämä on täynnä haasteita, joihin ei etukäteen aina osaa varautua. Saattaa siis olla että pitkä odotus sekä vaikean taustan omaava lapsi on liikaa joilekin perheille. Myös kiintymyssuhde ongelmat saattavat nakertaa parisuhdetta. En siis ihmettele ollenkaa jos jotkut adoptio perheet päätyvät eroon. Toki toivon sen olevan viimeinen vaihtoehto ja uskonkin että adoptioperheet osaavat hakea apua myös tällä saralla.

        Oletko ihan tosissasi?
        Tyttäreni hyvä ystävä ei ole laitostaustainen, vaikka venäjältä hänet adoptoitiinkin.
        Hän ei ole rankka vaikea lapsi. Keksi nyt jotain muuta kuin ado lapsen syyttämistä. Vanhempien oma valinta adoptoida

        Ado lapset ovat haluttuja ja toivottuja. Erityistarpeisia lapsia ei anneta vanhemmille jotka eivät sellaisen kanssa pärjää.


      • sdfd
        fionannnn kirjoitti:

        Oletko ihan tosissasi?
        Tyttäreni hyvä ystävä ei ole laitostaustainen, vaikka venäjältä hänet adoptoitiinkin.
        Hän ei ole rankka vaikea lapsi. Keksi nyt jotain muuta kuin ado lapsen syyttämistä. Vanhempien oma valinta adoptoida

        Ado lapset ovat haluttuja ja toivottuja. Erityistarpeisia lapsia ei anneta vanhemmille jotka eivät sellaisen kanssa pärjää.

        ihme juttu...Venäjältä adoptoitu, mutta ei ole viettänyt laitoksessa elämänsä alkutaivalta. Enpä ole koskaan kuullut, että Venäjällä adoptioon menevät lapset olisivat sijsiperheissä ennen adoptiota. Vaikka olen näissä adoptiokuvioissa jo monen monta vuotta pyörinyt. Eiköhän ne todellisuudessa kuule kaikki ole lastenkodeissa siellä Venäjällä ja lastenkodithan on laitoksia. Eikä Venäjällä edes kauhean hyvässä maineessa...


      • 7+9
        fionannnn kirjoitti:

        Oletko ihan tosissasi?
        Tyttäreni hyvä ystävä ei ole laitostaustainen, vaikka venäjältä hänet adoptoitiinkin.
        Hän ei ole rankka vaikea lapsi. Keksi nyt jotain muuta kuin ado lapsen syyttämistä. Vanhempien oma valinta adoptoida

        Ado lapset ovat haluttuja ja toivottuja. Erityistarpeisia lapsia ei anneta vanhemmille jotka eivät sellaisen kanssa pärjää.

        Kaikki adoptiolapset, syntyperältään niin koti- kuin ulkomaalaisetkin, ovat taustansa vuoksi erityistarpeisia omalla tavallaan. Lapsen oireilu voi olla äkkiseltään päällepäin näkymätöntä, mm. kiintymyssuhdehäiriöissä. "Rankka tai vaikea lapsi ei tarkoita villiä, ylivilkasta, tottelematonta, aggressiivista, uhmakasta jne lasta. Lapsi voi vieraan mielestä olla hyvinkin kiltti ja ongelmaton. Ylikilttiys ja miellyttämisenhalu ovat kuitenkin oire ihan jostakin muusta...

        Suomeen on mahdollista adoptoida Venäjältä lapsia vain tietyn palvelunantajan kautta, jolla on yhteistyötahona muutama lastenkoti Venäjällä. Kaikki Suomeen Venäjältä adoptoitavat lapset ovat siis laitostaustaisia. Jotkut lapset ovat eläneet lastenkodissa vuosia, jotkut vain vuoden-pari ennen adoptiota. Mutta kaikki laitoslapsia siis, myös lapsesi ystävä.


      • fionannnn
        7+9 kirjoitti:

        Kaikki adoptiolapset, syntyperältään niin koti- kuin ulkomaalaisetkin, ovat taustansa vuoksi erityistarpeisia omalla tavallaan. Lapsen oireilu voi olla äkkiseltään päällepäin näkymätöntä, mm. kiintymyssuhdehäiriöissä. "Rankka tai vaikea lapsi ei tarkoita villiä, ylivilkasta, tottelematonta, aggressiivista, uhmakasta jne lasta. Lapsi voi vieraan mielestä olla hyvinkin kiltti ja ongelmaton. Ylikilttiys ja miellyttämisenhalu ovat kuitenkin oire ihan jostakin muusta...

        Suomeen on mahdollista adoptoida Venäjältä lapsia vain tietyn palvelunantajan kautta, jolla on yhteistyötahona muutama lastenkoti Venäjällä. Kaikki Suomeen Venäjältä adoptoitavat lapset ovat siis laitostaustaisia. Jotkut lapset ovat eläneet lastenkodissa vuosia, jotkut vain vuoden-pari ennen adoptiota. Mutta kaikki laitoslapsia siis, myös lapsesi ystävä.

        Onpa täällä karua viestejä
        No sen lapseni ystävän äiti on minulle kertonut että hän oli vuoden ikäinen kun he hänet saivat. Tästä on jo aikaa. Ja he eivät missään nimessä kuvailisi lastaan vaikeana kiintymyssuhteista kärsiväksi rimpuilijaksi jonka kasvattaminen on niin vaikeata joten nyt tuli sittenkin ero.

        Eroon on muita syitä. Ja hän kaikesta huolimatta menee ja viettää aikaa välillä 'isänsä' ja tämän sukulaisten kanssa.

        Todella mukava ystävä minun lapsellani. Eikä hänen perhe niin outo sittenkään ole. Mutta ero tuli kuitenkin.

        Ehkä hän sittenkin vietti ensimmäisen vuoden sellaisessa paikassa missä oli väkeä joka välitti niistä vauvoista joita hoitivat!!


    • rv 17+5

      Olen suomalainen adoptiolapsi, syntynyt vuonna 82 ja adovanhempani ovat eronneet, suurimpana syynä adoäitini väkivaltaisuus ja alkoholismi. Tiedän myös toisen, samana vuonna syntyneen adoptiolapsen jonka vanhemmat ovat hekin eronneet. Että sattuuhan sitä, paremmissakin piireissä.

      Minulle ero oli helpotus mutta eihän sitä kukaan toivo, lapsi varsinkaan, omille vanhemmilleen. Uskallan väittää että minulle heidän eronsa ja ongelmansa ovat tuplasti vaikeampia sulattaa kuin biolapselle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      100
      2936
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      106
      2500
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      92
      2256
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      22
      2082
    5. 177
      1896
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      44
      1883
    7. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      46
      1825
    8. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1756
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      135
      1558
    10. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      137
      1323
    Aihe