Olen itse syönyt lääkettä nimeltä Aurorix jo
jonkin aikaa,siitä on ollut ainakin minulle apua.
Se on lääke jonka vaikuttava aine on moklobemidi
ja sitä käytetään masennuksen hoitoon ja myös
sosiaalistentilanteiden pelkoon. Masennuksen
hoidossa vaikutus on erittäin nopea, jopa viikon
päästä olo on jo parempi.Tämä lääke on aika uusi
ja sivuvaikutukset ovat vähäiset tai itselläni ei
ole ilmennyt muuta kuin ihon kuivumista ja
hiukset ovat myös kuivemmat ja katkeilevat
helpommin.Luulisinkin että tämä moklobemidi olisi
monille masentuneille parempi vaihtoehto kuin
serotoniini.
jonkin aikaa,siitä on ollut ainakin minulle apua.
Se on lääke jonka vaikuttava aine on moklobemidi
ja sitä käytetään masennuksen hoitoon ja myös
sosiaalistentilanteiden pelkoon. Masennuksen
hoidossa vaikutus on erittäin nopea, jopa viikon
päästä olo on jo parempi.Tämä lääke on aika uusi
ja sivuvaikutukset ovat vähäiset tai itselläni ei
ole ilmennyt muuta kuin ihon kuivumista ja
hiukset ovat myös kuivemmat ja katkeilevat
helpommin.Luulisinkin että tämä moklobemidi olisi
monille masentuneille parempi vaihtoehto kuin
serotoniini.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eikö moklobemidi (aurorix) aiheuta enempi
sivuvaikutuksia esim. alkon käytön suhteen, ja
onko sen kohdalla esim. autolla ajon rajoituksia?
Olen kuullut ns juustoreaktiosta eli lääke voi
aiheuttaa yhteisvaikutuksia jopa ruoka- aineiden
kanssa, esim jopa hengenvaarallisen verenpaineen
nousun. Samoin vaihto muuhun masennuslääkkeeseen
voi olla vaikeaa koska on pidettävä riittävä
(ehkä viikkoja ) tauko. Kokemuksia?
Alkoholia voi käyttää aivan normaalisti, itse en
kyllä käytä ollenkaan.Olen kyllä myös lukenut
tästä "juustoreaktiosta" mutta siksi vältänkin
esim.tuorejuustojen syömistä.Se ei ole ollut
minulle mikään ongelma.Lääkkeen käytön
lopettaminen on kylläkin tehtävä hitaasti
asteittain eli samalla tavalla kuin se myös
aloitetaan.
Olen huomannut, että foorumissa puhutaan silloin
tällöin lääkkeestä, joka olisi serotoniinia.
En tiedä olenko oikeassa, mutta masennukseen ei
määrätä serotoniinia, vaan ns. serotoniinin
takaisinoton estäjää. No, vaikutusmekanismista
huolimatta tulos on sama: serotoniinin määrä
aivoissa lisääntyy.
Minä olen syönyt monta vuotta serotoniinin
takaisinoton estäjää, eikä sillä ole ollut
minkäänlaisia sivuvaikutuksia (tuotenimikettä en
halua mainostaa). Ruokia ja juomia ja
alkoholiakin olen voinut käyttää mielin määrin.
Ainut sivuvaikutuksen tapainen on ollut silloin
kun lääkeannosta olen vähentänyt nopeasti: parin
päivän aikana tuntuu huimausta, mutta se menee
ohi kun elimistö tottuu nopeasti pienempään
päiväannokseen. Ja jos olen lopettanut kuurin
kokonaan, niin muutaman kuukauden kuluttua on
taas masennus valloillaan. Se hiipii hiljaa
omalle paikalleen.
Onko elämäntilanteesi mitenkään siteen muuttunut
lääkkeen käytön aikana paremmaksi, siis sillä
tavalla että masennusta ei pitäisi olla? Esim.
ystäviä, mielekästä tekemistä, harrastuksia, niin
että elämänilo olisi palannut tätä kautta?
Käsittääkseni tähän pyritään lääkityksellä, jotta
olisi voimia ja mahdollisuus päästä elämään
kiinni ja parantaa asioita joista masennus johtuu.
Tiedän, ei ole ehkä helppoa sittenkään, mutta
rohkeasti vain eteenpäin, eipä ole paljoa
menetettävää.. Lisäksi siis niitä voi syödä
pitemmänkin ajan.. lääkäri vaan sanoi että vain
puoli vuotta.. Yrittääkö vain näin saada todella
tekemään ne tarvittavat muutokset..
Valitettavasti elämäntilanteeni ei ole muuttunut
positiivisempaan suuntaan. Heikompaan kylläkin,
vaikka parempaan olen pyrkinyt. Kroonista
työttömyyttä ei esimerkiksi pääse pakoon
lääkityksen keinoin.
Mutta pitää paikkansa, että lääkkeet antavat
pikkuisen lisäpontta siihen, että jaksaa
ponnistella päivittäin ja ajatella pääsyä
parempaan tilanteeseen.
Lääkitystä piristävämpi vaikutus olisi kuitenkin
jos kohdeltaisiin normaalina ihmisenä eikä
masentuneena. Tuntuu joskus, että yhteiskunta
ikäänkuin painostaisi takaisin masentuneen
rooliin jos sieltä sattuu hetkeksi pääsemään pois
ja osottaisi, että siellä on oma paikkasi.
Jokainen kertoo sivuvaikutuksista, tottakai
lääkkeissä on sivuvaikutuksia. Nehän ovat
synteettistä tavaraa, joka tuhoaa elimistöä
pienissä paloissa.
Keholle ja mielelle huomattavasti parempi
vaihtoehto on luonnon täysmehu, nimeltään
Tahitian Noni.
Tässä mehussa on serotoniinin esiasteita, jotka
elimistössä kehittyvät serotoniiniksi ja näpin
estäen masennuksen ja muita vaivoja.
Kerron mielelläni lisää, ota yhteyttä:
[email protected]
...sen takia että ainakaan minulle lääkärit eivät
ole kertoneet mistään luonnollisista
lääkeaineista.Mieluumminhan minä sellaisia
lääkeitä söisin jotka ovat luonnontavaraa enkä
kuormittaisi itseäni kemiallisilla myrkyillä.
Totuus on vain se että elämän laatuni on
parantunut huomattavasti sen jälkeen kun aloin
lääkityksen. Voin sanoa että olen kuin uudesti
syntynyt. Vaivani ei ollut pelkästään kyllä
masennus vaan myöskin sosiaalistentilanteiden
pelko joka paheni päivä päivältä ja se myös
aiheutti masennuksen. Loppu ajasta en enää
pystynyt edes lähtemään kauppaan tai olemaan
ihmisten kanssa.Kun elämän laatu paranee niinettä
pystyy olemaan kuin "normaali" ihminen niin
eiköhän moni muukin söisi tälläisia lääkkeitä.
Oletko kokeillut mitään luonnollisia aineita ja
vaihtoehtohoitoja masennukseen. Minulla on
saavunut hyviä tuloksia. Olen koulutettu eri
vaihtoehtohoidolla ja käytän ihan uusia
norjalaisia luontaistuotteita jotka puhdistavat
ja tasapainottavat kehosi.ota mielellään yhteyttä
[email protected]
Jos voisit kertoa,mistä mehua saa ostaa,niin...
KIITOS
Kaikki te jotka kärsitte masennuksesta lukekaa
tohtori Seligmanin kirja, optimistin käsikirja.
Mies on tutkimun masennuksen aiheuttajia jo 20
vuotta. 80% masennuksista aiheutaa ihmisen
mielestä, ei fysiologisista muutoksia joita
parannetaan sitten aivojen välittäjäaineisiin
vaikuttavilla masennuslääkkeillä.
Eli vain 20% masennuksista tulisi hoitaa
lääkkein, ja tutkimuksissa on todettu, että jo
aikoja sitten vanhentunut psykoterapia (Freud)
saattaa jopa pahentaa masennusta auttamisesta
puhumattakaan. Kognitiivinen terapia ja ihmisen
oman selitysmallin muuttaminen on parempi keino
uusimpien tutkimusten mukaan.
Eli masennuksesta kärsivät, lukekaa kyseinen
kirja ja miettikää sen jälkeen asioita uudemman
kerran.
Kyllä kirjoja on luettu, mutta syynikin
masennukseeni tiedän eikä se ole ajattelutavasta
kiinni. (uskokoon ken tahtoo,mutta tavallisesti
olen extrapositiivinen ja paljon naurava ihminen,
yleensä muiden mielestä liikaakin)Ongelma onkin
siinä että elämässä ei ole mitään mielekästä, ei
ystäviä,( muita elämän tragedioita on ollut)
harrastuksen aion keväämmällä aloittaa, työ on,
mutta kamala ilmapiiri sielläkin. Koska olemme
laumaeläimiä masennumme kun ei ole muita ihmisiä
ympärillä,ei välittämässä, ei
kuuntelemassa,kontatktit puuttuvat! Koetapa elää
näin, lue kirjaa ja muutu kirjan voimalla..
Nautin nytkin kun aurinko paistaa, metsässä näkyy
paljas maa, hanki kantaa. Ei asenteeni ole
pikkuasioista kiinni vaan tälläkertaa isommista.
Kyllä se jaksamisen voima tulee muualta, elämän
muutoksesta, näin ainakin omalla kohdallani.
Pilleristi varmaan ymmärtää..
Ymmärrän kyllä, ihan todella.
Kuten sanoin 80% masennus on kiinni
ajattelutavasta. Harmi jos sinä kuulut siihen 20%
iin.
Tapauksessasi ei liene oikotietä onneen, jostain
vain pitäisi löytää ymmärtävä ystävä.
Toivottavasti puhuminen täällä tai jossain
muualla auttaa jaksamaan.
Minusta maennus on pikemminkin kiinni
kanssaihmisten ajattelutavasta kuin omasta
tavasta ajatella.
...ihanko näin olisi? Puhuuko kasvatustieteilijä,
psykologi vai itseoppinut yleispätevän diagnoosin
tekijä?
Melkein yhtä uskottavaa kuin että mehu toimii
lääkityksenä. Perunankin on todettu lisäävän
serotoniinin määrää aivoissa, mutta siltipä
masennusta esiintyy -Suomessakin. Ja vaikka en
yleensäkään kannata näitä yhteiskunnan rakenne
-teorioita niin kylläpä niilläkin lie vaikutusta;
ihminen ei voi aina vaikuttaa elämäänsä ja sen
hallintaan kuten valitut palat -ideologia antaa
olettaa.
Voi dzesus, toivottavasti oli joku
yksityisajattelija eikä mikään ammatti-ihminen,
tai tuleva sellainen.
en minä ole mitään, luin vain kirjan joka niin
väitti. Seligman: optimistin käsikirja...
Siinä on mielestäni erittäin hyviä ajatuksia.
kyseessä on englantilainen tohtori joka vaikuttaa
psykologiassa, filosofiassa ja kasvatustieteessä
On kyllä käsittääkseni jenkki, mikäli puhutaan
samasta ihmisestä.
Tarkoitin myös että tuskinpa yleispätevää
selitystä on olemassa, eikä myöskään yleispätevää
ratkaisumallia.
Masennuksesta tai muista ongelmista kärsiviä ei
kauheasti lohduta jos kehotetaan vaan muuttamaan
ajattelumalleja. Toki se on olennainen osa, joko
itseoppimisen tai terapian kautta. Tilanne vaan
voi olla sellainen että syövereistä ei ilman
lääkehoitoa nousta. Psyykenlääkkeillä on aivan
turhaan huono maine, uudet eivät ole riippuvuutta
aiheuttavia eivätkä myöskään lamaannuttavia kuten
vanhemmat, bentzodiatsepiini -johdannaiset. Tosin
menestyksekäs lääkehoitokin vaatii vilpitöntä
halua parantua ja mahdollisesti erityypisten
lääkkeiden kokeilua, vaste kun vaihtelee
lääkkeestä ja ihmisestä riippuen. Eivät ne mitään
"onnellisuuspillereitä" ole, todellakaan, vaan
auttavat ehkä kohtaamaan elämän uudelleen ja
selviytymään siinä.
Pitkäaikainen masennus aiheuttaa myös todettavia
muutoksia aivojen hermorakenteessa ja tällöin
lääkkeet voivat auttaa myös tilanteen
korjautumisessa.
voi olla Jenkki...ei sillä väliä.
Enkä missään nimessä tyrmännyt lääkkeitä...niistä
löytyy apu juuri biologiseen tai fysiologiseen
masennukseen.
Mutta kun tarkastellaa tilastoja, niin nähdään
masennuksen lisääntyneen räjähdysmäisesti
viimeisen 50 vuoden aikana.
Ei kuitenkaan ole mielekästä väittää, että
ihminen olisi muuttunut biologialtaan niin
lyhyessä ajassa.
Kun tarkastellaan asiaa sosiologisesti, niin
nähdään yhteiskunnan muuttuneen. Yksilöön
kohdistunut arvostus ja vaatimukset ovat
lisääntyneet. Tämä aiheuttaa paineita ja lisää
siten masennusta. Aikaansaaja siis yhteisö joka
vaikuttaa mieleen (psykologinen syys siis).
Tällaista masennusta on suurin osa tutkimusten
mukaan. Ja siksi puhuin kovasti ajattelumallin
muuttamisen puolesta. Siihen kuuluu toki paljon
muutakin, mutta se on yksi suuri syy.
Psykoanalyysi on myös teilattu tutkimuksissa
masennuksen hoitona. Ja lääkkeistä on ollut apua
vain muutamiin tapauksiin. Vaikka ne ovat
kehittyneet, niin usein sivuvaikutukset, kuten
lihominen ja haluttomuus ovat parannusta
suurempia.
Tässä siis selitystä
Kuten väität oppimisen vaikuttavan niin se
aiheuttaa myös fyysisiä tahi neurologisia
seurauksia aivoissa. Näitä voi olla aika hankala
parantaa pelkällä terapialla. Masennuksessa ei
voida erottaa mitään biologista tai fysiologista
erilleen, mutta sen ehkäisyssä voisi olla
ajattelutapojen muutoksista apua. Nyt on yksi
ongelma myös se, että vaikka olisi kiva ajatella
ihmisen pystyvän tahdonvoimallaan mihin vain niin
jotkut ovat perinnöllisesti aivojensa
toiminnaltaan herkempiä ääri-ilmiöihin.
Britanniassa oli tutkittu huippulahjakkaita n. 200
otoksella muistaakseni ja näillä oli kaikilla
jossain vaiheessa,ellei parhaillaan, selkeät
masennusoireet.
Masennus ja yleinen vitutus ei välttämättä ole
lisääntynyt viimeisen 50 vuoden aikana, esim.
toisen maailmansodan jälkeen oli sotaperäisiä
oireita, traumoja, mutta ei siinä määrin
masennusta kuin nyt. Toisekseen masennusta ei ole
varmastikaan adekvaatisti diagnosoitu, psykologian
ja psykiatrian historiathan ovat suhteellisen
lyhkäisiä.
Vaikka puolustankin lääkkeitä olen kyllä sitä
mieltä ettei niiden tule olla ensisijainen
hoitomuoto. Eikä reseptillä parane jollei ole
itsellä tahtoa siihen. Vanhat ennakkoluulot
tulivat taas esille, uudet eivät nimittäin aiheuta
noita haittavaikutuksiakaan siinä määrin.
Lihominen, tai turpoaminen veden kerääntyessä
elimistöön oli juuri aiempien sivuvaikutuksia,
jotkut kärsivät kyllä esim. serotoniinin
takaisinoton estäjä -lääkityksen aloittaessaan
libidon heikentymisestä ja tuntomuutoksista mutta
hakemalla sopiva annos ja odottamalla kroppa
soputuu kyllä. Ettei niiden vuoksi tarvitse
alkuvaiheessa hypätä poies. Sivuvaikutuksia
arvioitaessa on myös hankala sanoa mitkä ovat
lääkkeen aiheuttamia ja mitkä johtuvat potilaan
tilasta.
biologisella tarkoitin perittyä taipumusta ja
fysiologisella juuri masennuksen (syntysyistä
riippumatta) aiheuttamia muita muutoksia
muutoksia.
se, että huippulahjakkaat kärsivät todentavat
sitä, mitä ole sanonut. Sillä he murhetivat ja
ajattelevat enemmän, ja täten ovat alttiimpia
masennukselle. Terveimpiä tutkimusten mukaan ovat
keskikertaisen älyykkyyden omaavat ihmiset joilla
on huoleton ja optimistinen elämänasenne. Tästä
voi tietysti aiheutua muita ongelmia, kuten
vastuuntunnottomuutta, mutta masennukseen se
tepsii.
Tuttuni sai aivan uutta, juuri markkinoille
tullutta masennuslääkettä ja turposi kuin sieni
ja muuttui varsin tasapainottomaksi.
Kognitiivinen terapia on tepsinyt paremmin.
Eikö voi ilman lääkkeitä olla irti masennuksesta?
Olen kolmen lapsen äiti ja paljon yksin heidän
kanssa. Ei mulla ilmeisesti pahasti masenna mutta
kumminkin pikkuisen.